Tunnista dementian oireet.
18.11. 6:15
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Hidastunut kävelynopeus iäkkäämpänä voi kertoa kohonneesta dementian riskistä.
Tutkimuksessa seurattiin yli 16 800:a tervettä yli 65-vuotiasta Yhdysvalloissa ja Australiassa.
Kävelyvauhti, korkeammat aivotoiminnot ja muisti kontrolloitiin kahden vuoden välein.
Muistin heikkeneminen ja kävelyn hidastuminen yhdessä nostavat dementian riskiä.
Hidastunut kävelynopeus iäkkäämpänä voi kertoa kohonneesta dementian riskistä, tutkimuksesta on selvinnyt.
Tutkimuksessa seurattiin yli 16 800 tervettä yli 65-vuotiasta miestä ja naista Yhdysvalloissa ja Australiassa seitsemän vuoden ajan.
Tutkittavien kävelyvauhti, korkeammat aivotoiminnot ja muisti kontrolloitiin kahden vuoden välein.
Niillä, joiden kävelynopeus hidastui samaan aikaan muistin heikkenemisen kanssa, oli korkeampi riski sairastua dementoivaan sairauteen verrattuna niihin, joilla heikkeni vain muisti tai kävelynopeus.
– Kyse ei ilmeisestikään ollut niin kutsutusta normaalista vanhenemisilmiöstä, sanoo neurologi Aimo Karinen Pihlajalinnasta.
– Muistin heikkeneminen sekä yleinen hidastuminen ovat siis osa normaalia ikääntymistä, mutta dementiassa kyse on kuitenkin nopeammin etenevästä muistisairaudesta.
Kävelyn ja muistin yhteys liittyy aivojen toimintaan.
– Jalat saavat käskynsä otsalohkoista, jotka ohimolohkojen kanssa ovat tärkeät myös muistin prosessoinnissa, Karinen kertoo.
Tutkimuksesta uutisoi hiljattain Fox News.
Hidastunut kävelynopeus ja muistin heikkeneminen voi juontaa juurensa myös aivojen keskiosien verenkiertohäiriöistä.
Muistisairauksiin lukeutuu erilaisia sairauksia, joista yksi on vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä.
– Se on krooninen aivojen syvien pienten suonten verenkierron huonontumisen aiheuttama muistisairaus, Karinen kertoo.
– Vaskulaarisessa dementiassa aivojen valkean aineen sähköisen prosessoinnin hidastuminen aiheuttaa muistiin pidempää viivettä, mutta myös alaraajojen etenevää heikkenemistä, koska yhteydet otsalohkoista jalkoihin kulkevat edellä mainittujen alueiden läpi.
Verenkiertoperäinen muistisairaus eroaa esimerkiksi Alzheimerin taudista siinä, että ainakin alussa alaraajojen toiminta heikentyy siinä muistia nopeammin.
Siksi esimerkiksi kävely voi alkaa hidastua ennen muistioireita.
Eroja on muitakin. Vaskulaarista dementiaa sairastava ei välttämättä muista tiettyä asiaa juuri sillä hetkellä kun se pitäisi muistaa, mutta muistaakin sen tunnin päästä. Alzheimerin taudissa muistijäljet katoavat kokonaan, eikä puuttuvaa voi enää muistaa.
Muistioireita voivat aiheuttaa myös muun muassa univaje, Parkinsonin tauti, kilpirauhasen vajaatoiminta ja erilaiset psyykkiset sairaudet.
– Kova stressikin voi ilmetä muistiongelmina, jotka voivat olla graavejakin. Unohtaminen on myös aivojen tapa toipua, selvitä, tehdä tilaa ja keskittyä olennaiseen, Karinen sanoo.
Muistisairauksiin liittyviä oireita ovat:
-
Toiminnanohjauksen, aloitekyvyn ja tarkkaavaisuuden heikkous
-
Vireystilan vaihtelut
-
Unihäiriöt
-
Mahdolliset yölliset sekavuustilat
-
Esimerkiksi otsalohkoihin painottuvissa sairauksissa mm. epäluuloisuus ja persoonallisuuden muutokset
Hälytysmerkkejä ovat nämä:
-
Jos muistihäiriöt alkavat alle 60-vuotiaan iällä
-
Muistihäiriöt lisääntyvät nopeasti
-
Ilmenee vaikeutta oppia uutta
-
Sopimukset unohtuvat
-
Jatkuva saman asian kysyminen tai siitä puhuminen
-
Hiljattaisten tapahtumien unohtaminen
Muistisairaudet ovat tyypillisesti ikääntyneiden sairauksia, mutta monissa neurologisissa sairauksissa niitä esiintyy myös nuoremmilla.
– Tutkimuksiin kannattaa hakeutua pian, jos muisti huononee nopeasti 40–60-vuotiaana, Karinen sanoo.
Muistisairauksiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta niitä voi ehkäistä terveellisillä elintavoilla sekä erityissairauksissa niiden oikealla diagnoosilla ja hoidolla.
Riittävä uni, liikunta, kulttuuri sekä ravitsemussuositusten kanssa linjassa oleva perusterveellinen, kasvipainotteinen ruokavalio ovat kaikki tärkeitä aivojen toiminnalle.
Lähteitä: Terveyskirjasto, Muistiliitto
Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomissa ensi kertaa 18.12.2024.
Fakta
Muistisairauksien riskitekijöitä
-
Kohonnut verenpaine
-
Diabetes
-
Tupakointi
-
Runsaasti kovia rasvoja sisältävä ruokavalio
-
Vähäinen fyysinen aktiivisuus
-
Runsas alkoholin käyttö