Tänä vuonna kasvuyhtiöt ovat oppineet kertomaan alastaan vastaansanomattomilla numeroilla, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.
Avaa kuvien katselu
Kasvuyhtiötapahtuma Slushissa vierailee tänä vuonna noin 13 000 ihmistä. Sijoittajia ja startup-väkeä on tapahtumassa enemmän kuin koskaan. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Kasvuyhtiötapahtuma Slushia on järjestetty jo 18 vuotta, ja suunnilleen yhtä kauan Suomesta on puuttunut talouskasvu. Helsingin Messukeskuksen narikassa työskentelee nuoria Slush-vapaaehtoisia, jotka eivät ole koskaan nähneet nousukautta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että startup-vallankumous olisi jäänyt tussahdukseksi. Kaikkea muuta.
Alan järjestöjen selvityksen mukaan startup-taustaiset yhtiöt tekivät toissa vuonna jo 12,5 miljardin euron liikevaihdon. Se on enemmän kuin Suomen suurimpien metsäyhtiöiden vuosimyynti.
Toisaalta startup-ala työllisti noin 50 000 ihmistä – eli enemmän kuin Suomen suurin työnantaja S-ryhmä. Ja kannattaa huomata, että nämä eurot ja työpaikat ovat uusia työpaikkoja. Tämä on sitä kasvua, jota Suomesta puuttuu.
Tiedot käyvät ilmi Startup-yhteisön, Pääomasijoittajat ry:n ja valtio-omisteisen Teollisuussijoituksen kokoamista tiedoista.
Startupien merkitystä voi mitata myös vientieuroina, kuten yrittäjä-sijoittaja-kirjailijat Timo Ahopelto ja Jyri Engeström tekevät tänä syksynä ilmestyneessä kirjassaan.
Vuonna 2008, jolloin ensimmäinen Slush järjestettiin, suomalaisten startup-yritysten vienti oli noin 0,3 miljardia euroa. Viime vuonna se oli jo yhdeksän miljardia. Ahopelto ja Engeström laskevat, että yli kolmannes Suomen kokonaisviennin kasvusta on syntynyt startup-yhtiöistä.
Tänä vuonna kasvuyhtiöt ovat oppineet kertomaan alastaan vastaansanomattomilla numeroilla. Sellaisilla, joiden avulla yritysten merkitystä voidaan arvioida koko Suomen näkökulmasta.
Pelkkä pöhinä ei riitä osoittamaan työn arvoa.
”Pöhinä” on muuten sana, jota alalla inhotaan.
Huippuvuonna 2019 Slushissa vieraili 25 000 kävijää. Kuten yllä oleva kuva kertoo, tänä vuonna väkeä on noin 13 000.
Tämä ei kuitenkaan ole ongelma. Kun hyvät ideat etsivät rahoittajia, kohderyhmä ”muut” ei ole tärkeä. Sijoittajia ja startup-väkeä on tapahtumassa enemmän kuin koskaan.
Ja määrä on tasaisella kasvu-uralla, jos jätämme koronavuodet huomiotta.
Slush on yrittäjätehdas
Kasvuyhtiötapahtuma Slush on merkittävä uuden yritystoiminnan synnyttäjä ja inspiroija.
Yhdysvaltain Piilaaksossa asuvan sijoittajan ei tarvitse poistua kotoaan tai konttoriltaan tavatakseen runsain mitoin laadukkaita kasvuyrityksiä. Tarvitaan syy lähteä Eurooppaan, ja vielä suurempi syy lähteä Suomeen.
Slushista on muodostunut syy.
Suomalaisten yksisarvisten joukkoon kuuluva kasvuyhtiö Aiven ei suinkaan ole ainoa, joka on kertonut löytäneensä ensimmäisen sijoittajansa juuri Slushista.
Slush on myös itsessään yrittäjätehdas. Tapahtuman sivuilla kerrotaan, että viisitoista prosenttia kaikista Slushin työntekijöistä – siis niistä sadoista, jotka ovat olleet siellä päätoimisesti töissä vähintään muutaman kuukauden ajan – on sittemmin perustanut startup-yhtiön. Suhde on suurempi kuin suomalaisväestössä keskimäärin.
Tunnetuin Slush-taustainen yrittäjä on tapahtuman entinen toimitusjohtaja Miki Kuusi, joka on Wolt-kaupan jälkeen komeillut veronmaksulistojen kärjessä kolmena vuotena peräkkäin. Samoilla listoilla ovat myös entiset Slush-toimitusjohtajat Marianne Vikkula ja Riku Mäkelä – jotka tosin eivät kuulu Woltin perustajakuusikkoon.
Ja kukaan ei tiedä, millaisen vaikutuksen tapahtuma on tehnyt tuhansiin vapaaehtoisiin. Niihin, jotka työskentelevät esimerkiksi narikassa.