Oulussa kirjoitettiin viime lauantaina uusi sivu mustiin pukeutuneiden kannattajien häiriökäyttäytymisessä, kun Helsingin IFK:ta tukeneet henkilöt toivat soihtuja jäähalliin.

Soihtujen sytyttäminen keskeytti Atte Ohtamaan 600. runkosarjaottelua varten järjestetyt juhlallisuudet. Halli ehdittiin osittain tyhjentää, ja ottelun aloitus viivästyi 20 minuuttia.

Tilanne on kirjaimellisesti savuava esimerkki kiekkoilun lieveilmiöstä, vaikka sillä oli tällä kertaa pieni vaikutus. Kannattajiin liittyviä häiriötilanteita on jo liikaa suomalaisessa urheilussa ilman sitäkin, että Yle kertoi helmikuussa suojelupoliisin huolestuneen alaikäisten suomalaisten radikalisoitumisesta.

Esimerkiksi vasta lokakuussa yksi Vaasan Sportin kannattaja ampui ilmaan ilotulitteen Jyväskylän keskustassa kerrostalojen keskellä kannattajien marssin aikana. Ryhmän vaatetuksen sävy ei ollut yllätys.

Vaaratilanteiden aiheuttamisen lisäksi Liigasta löytyy viime vuosilta lukuisia esimerkkejä kannattajien aiheuttamasta väkivallasta niin toisia kannattajia kuin järjestyksenvalvojia kohtaan.

Itse satuin huhtikuussa paikalle toisen kotoisen pääsarjan, jalkapallon Veikkausliigan, otteluun, jossa katsomonosastaan aiemman häiriökäyttäytymisen takia poissuljetut HJK:n kannattajat ampuivat ilmaan ilotulitteita Töölön jalkapallostadionin viereisellä kalliolla kesken Klubin ja IF Gnistanin paikalliskohtaamisen.

***

Toivoisinkin Liigalta enemmän konkreettisia toimia vastaavien kannattamisen lieveilmiöiden ennaltaehkäisemiseksi. Nykyisellään toimia selvitellään lähinnä seuratasolla, jolloin vastuu jää kapeille harteille.

Lopulta tapahtumat ja niistä seuraavat rikosilmoitukset työllistävät poliisia, jolla olisi muutakin tekemistä.

Toisekseen sarja voisi vaikkapa valistuksen kautta huomioida, miten sen tapahtumat voivat esimerkiksi nyt pikkujoulukaudella edesauttaa alkoholin ja vedonlyönnin ongelmakäyttöä.

ei se ole viherpesua, jos ei edes hämää tekevänsä jotakin

Kolmantena asiana Liiga voisi luultavasti halutessaan kommentoida esimerkiksi eri kaupunkien suunnittelemia areenahankkeita ilmastonäkökulman kautta: halli lähellä ihmisiä minimoi sarjan päästöjä, koska lähes kaksi kolmasosaa niistä syntyy LUT-yliopiston vuoden 2018 tutkimuksen mukaan katsojien matkustamisesta.

Tätä se ei kuitenkaan tee, eivätkä sitä tee seuratkaan.

Esimerkiksi Lappeenrannan SaiPa kiirehti vain pikaisesti ilmoittamaan olevansa tyytyväinen siihen, että kaupungin uusi monitoimiareena esitettiin ja sittemmin päätettiin rakennettavaksi noin puolentoista kilometrin päähän kaupungin ydinkeskustasta.

Ei sanaakaan siitä, miten uusi sijainti ei todennäköisesti tule juurikaan vähentämään yksityisautoilua.

Päinvastoin, Lappeenrannan kaupunki suunnitteli hanketta pitkälti parkkipaikat mielessään. Valitun tontin läheisyyteen saadaan peräti 800 autopaikkaa. Lisäksi areenan tieltä kaadetaan todennäköisesti puita.

Liiga itse puhuu niin vähän päästöistään ja ympäristöohjelmastaan, että sen toiminnan perusteella ilmastonmuutos on peruttu.

Sarjan ympäristöohjelman sivulla viimeisin listattu liigaseuran toiminta ympäristön hyväksi on Lahden Pelicansin teemaottelu, jonka se pelasi pandemian aikana 16. tammikuuta 2021 tyhjille katsomoille. Edes Save Pond Hockey -yhdistyksen tapahtumia ei ole listattu tuon jälkeen.

Sivun lopusta löytyvistä joukkueiden logoista ei myöskään löydy Kiekko-Espoota, vaikka joukkue on pelannut sarjassa uuden tulemisensa jälkeen kohta jo puolitoista kautta.

Syyttäisin Liigaa viherpesusta, mutta ei se ole viherpesua, jos ei edes hämää tekevänsä jotakin.

Mitäpä väliä sillä on sarjauudistuksen, televisiointisopimuksen uusimisen ja vedonlyöntimarkkinan avautumisen keskellä, että ulkojäät vaikuttavat vähenevän samaa, tasaisen tappavaa tahtia kuin mitä ultras-kannattajien radikalisoituminen lisääntynee.

Kunhan kassa kilisee.