Velkaantuminen|Valtiovarainministeriön mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja 3 miljardia eikä 11 miljardia euroa, kuten VTV:n raportissa arvioidaan.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä sanoo, että Marinin hallitus lisäsi valtion pysyviä menoja kolme miljardia euroa eikä 11 miljardia, kuten Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa arvioidaan.
Niemelän mukaan ero johtuu siitä, että tarkastusvirasto laskee ilmeisesti mukaan myös esimerkiksi automaattiset indeksitarkistukset eikä tarkastele riittävän pitkää aikaväliä.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Marinin hallitus lisäsi menoja yhteensä 25 miljardia euroa neljässä vuodessa, kun Valtiontalouden tarkastusviraston arvio on 40 miljardia euroa.
Sanna Marinin (sd) hallitus ei lisännyt valtion menoja niin paljon kuin Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) hätkähdyttävä raportti antaa ymmärtää. Näin sanoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.
VTV:n keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi kautensa aikana menoja keskimäärin noin kymmenen miljardia euroa vuodessa. Yhteensä runsaan 40 miljardin euron lisämenoista alle puolet liittyi koronapandemian hoitamiseen.
Raportin mukaan Marinin hallitus lisäsi valtion vuotuisia menoja pysyvästi 3,9 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen eli peräti noin 11 miljardia euroa. Se tarkoittaisi, että käytännössä valtion koko tämänhetkinen alijäämä olisi yhä seurausta Marinin hallituksen toimista.
Budjettipäällikkö Mika Niemelä. Kuva: Juri Rings / HS
Tämä on Niemelän ja valtiovarainministeriön mukaan liioittelua.
”Meidän arviomme mukaan Marinin hallitus teki pysyviä menolisäyksiä noin kolmen miljardin euron edestä eli huomattavasti vähemmän kuin VTV:n raportissa arvioidaan”, Niemelä sanoo Helsingin Sanomille.
Mistä näin suuri, peräti kahdeksan miljardin euron ero arvioissa voi johtua? Syitä on ainakin kaksi.
VTV:n tarkastelu päättyy vuoteen 2024, mikä on Niemelän mielestä liian aikaisin. Siitä ei voi vielä päätellä, jääkö joku Marinin hallituskaudella tehty menolisäys ”pysyväksi”. Ministeriön oma tarkastelu ulottuu vuoteen 2026.
Vielä suurempi syy on se, että VTV laskee mukaan kaiken menojen kasvun – myös sellaisen, josta Marinin hallitus ei erikseen päättänyt.
”Siellä on ilmeisesti mukana suuria indeksitarkistuksia ja muuta tällaista automaattista menojen nousua. Minusta muutoin ansiokkaassa raportissa on tältä osin oiottu mutkia.”
Esimerkiksi Petteri Orpon (kok) hallitus on tehnyt huomattavasti enemmän menoleikkauksia kuin menolisäyksiä. Silti valtion budjettitalouden menot ovat tänä vuonna noin 90 miljardia euroa, kun ne hallituskauden alussa olivat noin 81 miljardia. VTV:n tarkastelutavalla myös Orpon hallituksen voisi siis sanoa lisänneen menoja eikä leikanneen niitä.
HS julkaisi loppuvuodesta 2022 valtiovarainministeriön oman erittelyn Marinin hallituksen menolisäyksistä.
Ministeriön laskelman mukaan hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa yhteensä 25 miljardia euroa. Menolisäyksistä 15 miljardia liittyi pandemian hoitoon ja Venäjän hyökkäyksestä johtuvaan varautumiseen, loput 10 miljardia muihin asioihin.
Suuri osa menolisäyksistä oli kertaluonteisia, ja pysyviä menolisäyksiä tehtiin mainitut kolme miljardia euroa.
Niemelän mukaan luvut ovat edelleen ”pääpiirteittäin kurantteja”. VM:n arvion mukaan Marinin hallitus lisäsi menoja neljässä vuodessa siis yhteensä 25 miljardia euroa, kun VTV:n arvio on 40 miljardia euroa.
Niemelä sanoo allekirjoittavansa VTV:n johtopäätökset siitä, että Marinin hallituksen elvytys meni pitkäksi ja budjettikuri löystyi liikaa.
Hänen mukaansa ei voi kuitenkaan ajatella, että lähes koko tämän vuoden budjetin alijäämä johtuisi Marinin hallituksen tekemistä 11 miljardin euron pysyvistä menolisäyksistä. Vaikka valtiovarainministeriön arvioimat kolmen miljardin euron pysyvät menolisäyksetkin ovat mittavia, julkisen talouden ongelmat eivät ministeriön mukaan johdu vain Marinin hallituksen toimista.
”Siinä mielessä nämä jotkut raportissa tehdyt valinnat ovat harmillisia”, Niemelä sanoo.
VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö kommentoi Niemelän näkemyksiä viestitse myöhään keskiviikkoiltana. Kangasrääsiön mukaan raportista on syntynyt väärinkäsityksiä, jotka on syytä korjata.
”Raporttimme yhteenvedon muotoiluista voi tosiaan saada virheellisen käsityksen, että 3,9 prosentin kasvu menojen suhteessa bkt:hen johtuisi vain menolisäyksistä, vaikka näin ei ole. Kyseinen luku pitää sisällään myös automaattiset menojen muutokset. Asia on tuotu oikealla tavalla esiin muissa raportin kohdissa. Emme väitä, että julkisen talouden ongelmat johtuisivat vain Marinin hallituksen toimista”, Kangasrääsiö kirjoitti HS:lle.