Ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kulutus on yhteydessä haittoihin kaikissa ihmisen keskeisissä elimissä, kertoo maailman laajin aihetta käsittelevä katsaus. Lancet-tiedelehden artikkelisarjaan kuuluu kolmen tutkimusartikkelin lisäksi neljä oheisjuttua. Siitä uutisoi muun muassa The Guardian.
Ultraprosessoidut elintarvikkeet valtaavat alaa tuoreilta raaka-aineilta lasten ja aikuisten ruokavalioissa kaikilla mantereilla. Valmisruoat, aamiaismurot, proteiinipatukat, virvoitusjuomat ja pikaruoka ovat nousseet keskeiseksi osaksi nykyruokavaliota.
Ongelman ytimessä on halpojen ainesten, kuten maissin, vehnän, soijan ja palmuöljyn, laajamittainen jalostus monenlaisiksi elintarvikkeista johdetuiksi aineiksi ja lisäaineiksi, artikkelisarjan pääkirjoituksessa kerrotaan. Nämä elintarvikkeet suunnitellaan erityisen houkutteleviksi, mikä johtaa toistuvaan kulutukseen.
Niiden käyttö liittyy muun muassa lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, sydänsairauksien ja masennuksen lisääntyneeseen riskiin.
Kansainvälinen tutkijaryhmä tarkasteli analyysissaan 104 pitkän aikavälin tutkimusta, joista 92 raportoi yhteyden yhteen tai useampaan krooniseen sairauteen tai kohonneeseen kuolleisuusriskiin.
Esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa yli puolet keskimääräisestä ruokavaliosta koostuu ultraprosessoiduista elintarvikkeista. Etenkin nuorilla, köyhillä ja kehittymättömiltä alueilla kotoisin olevilla osuus voi olla jopa 80 prosenttia.
Aineistoa tarkasteli 43 alan johtavaa asiantuntijaa. Korkean ultraprosessoitujen elintarvikkeiden osuuden todettiin olevan yhteydessä ylensyömiseen, huonoon ravintoarvoon sekä korkeampaan altistukseen haitallisille kemikaaleille ja lisäaineille.
Kokonaiskuva on tutkijoiden mukaan vakava ja vaatii kiireellisiä toimia. ”Tämän Lancet-sarjan ensimmäinen artikkeli osoittaa, että ultraprosessoidut elintarvikkeet vahingoittavat jokaista ihmiskehon keskeistä elinjärjestelmää. Näyttö viittaa vahvasti siihen, etteivät ihmiset ole biologisesti sopeutuneet niiden kuluttamiseen”, São Paulon yliopiston kansanterveystieteen professori Carlos Monteiro sanoo The Guardianille.
Monteiro on alan pioneeri. Hän on brasilialaisten kollegoidensa kanssa kehittänyt Nova-luokittelun, joka ryhmittelee elintarvikkeet prosessointiasteen mukaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat prosessoimattomat tai vain vähän prosessoidut elintarvikkeet, kuten kokonaiset hedelmät ja vihannekset.
Neljänteen eli ultraprosessoitujen tuotteiden luokkaan kuuluvat teollisesti valmistetut elintarvikkeet, joissa käytetään usein keinotekoisia maku-, rakenne- ja väriaineita.
Näihin kuuluvat esimerkiksi virvoitusjuomat ja pakatut välipalat, jotka ovat yleensä erittäin maistuvia ja runsasenergisiä mutta ravintoköyhiä. Monteiron mukaan tuotteet on suunniteltu ja markkinoitu korvaamaan tuoreet raaka-aineet ja perinteiset ateriat sekä maksimoimaan yritysten voitot.
Mallia on kritisoitu siitä, että ultraprosessoidut elintarvikkeet on edelleen epämääräinen luokka. Pelkkä ruoan prosessointiaste ei välttämättä kerro terveellisyydestä tai ravintoarvoista – ovatko vaikkapa maustetut jogurtit tai vitaminoidut aamiaismurot samalla viivalla sokeripitoisten virvoitusjuomien kanssa?
Lisäksi osa kriitikoista katsoo, että nykyiset sokerin ja suolan vähentämiseen tähtäävät terveyspoliittiset toimet riittäisivät uhkien hallintaan.
Monteiro ja muut projektiin osallistuneet tutkijat myöntävät kritiikin, kuten pitkäkestoisten kliinisten tutkimusten vähäisyyden, toistaiseksi huonosti tunnetut mekanismit.
Tutkijat kuitenkin katsovat, ettei lisätutkimus saa viivästyttää toimia, joiden he katsovat olevan oikeutettuja nykyisellä tutkimusnäytöllä. Lisäksi kysymys on kokonaisuudesta: ”Ultraprosessoituja tuotteita käytetään harvoin yksistään. Haitallisia terveysvaikutuksia aiheuttavat yleinen ultraprosessoitu ruokavaliomalli, jossa kokonaiset ja minimaalisesti prosessoidut elintarvikkeet korvataan prosessoiduilla vaihtoehdoilla, sekä useiden haitallisten lisäaineiden yhteisvaikutus.”
Monteiro varoittaa, että ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kasvava kulutus muokkaa ruokavalioita maailmanlaajuisesti. Tullessaan ne syrjäyttävät tuoreet ja vähän prosessoidut ruoat ja ateriat.
”Tätä muutosta ihmisten syömistottumuksissa vauhdittavat vaikutusvaltaiset globaalit yritykset, jotka tekevät suuria voittoja asettamalla ultraprosessoidut tuotteet etusijalle. Laajalla markkinoinnilla ja poliittisella lobbauksella pyritään estämään terveellistä syömistä edistävien kansanterveystoimien toteutuminen”, hän jatkoi.
Katsauksen toinen tutkimusartikkeli ehdottaa politiikkatoimia ultraprosessoitujen tuotteiden tuotannon, markkinoinnin ja kulutuksen rajoittamiseksi. Joissain maissa on jo säädelty ruokien reformulointia ja markkinointia, mutta tutkijoiden mukaan maailmanlaajuiset vastatoimet ovat vasta varhaisessa vaiheessa – samankaltaisessa kuin tupakkasääntely vuosikymmeniä sitten.
Kolmannen tutkimusartikkelin mukaan yksilöiden sijaan globaalit yritykset ovat ultraprosessoitujen elintarvikkeiden kasvun taustalla. Ultraprosessoidut tuotteet ovat keskeinen tekijä ruokavalioon liittyvässä ”kroonisten tautien pandemiassa”.
Tutkijoiden mukaan tärkein este terveyden puolustamiselle on yritysten valtionrajat ylittävä poliittinen toiminta. Sitä koordinoivat etujärjestöt, usean sidosryhmän aloitteet ja tutkimuskumppanit. Näin muodostuva maailmanlaajuinen verkosto pyrkii torjumaan vastustusta ja sääntelyä.
Katsauksen kirjoittajiin kuuluva Barry Popkin Pohjois-Carolinan yliopistosta toteaa The Guardianille: ”Vaadimme, että ultraprosessoiduille elintarvikkeille tyypilliset ainesosat sisällytetään pakkausten etuosan merkintöihin liiallisen tyydyttyneen rasvan, sokerin ja suolan ohella, jotta vältetään epäterveelliset ainesosien korvaamiset ja mahdollistetaan tehokkaampi sääntely.”
Tutkijat esittävät laajempia markkinointirajoituksia erityisesti lapsiin kohdistuviin mainoksiin sekä ultraprosessoitujen tuotteiden kieltämistä kouluissa ja sairaaloissa. Lisäksi he ehdottavat rajoituksia ultraprosessoitujen tuotteiden myynnille ja hyllytilalle.
Esimerkkinä toimivista ratkaisuista mainitaan Brasilian kansallinen kouluruokaohjelma, joka on poistanut suurimman osan ultraprosessoiduista tuotteista ja edellyttää vuoteen 2026 mennessä, että 90 prosenttia tarjotusta ruoasta on tuoretta tai mahdollisimman vähän prosessoitua.
Katsauksen ulkopuoliset tutkijat pitävät laajaan aineistoon perustuvaa katsausta tervetulleena, mutta korostavat lisätutkimuksen tarvetta ja muistuttavat, että yhteys terveyshaittoihin ei aina tarkoita syy-seuraussuhdetta.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!