Suositus perustuu uuteen tutkimusnäyttöön.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Uusien ravitsemussuositusten mukaan aikuisten tulisi saada koliinia 400 milligrammaa päivässä.
Koliini on ravintoaine, joka toimii esimerkiksi solukalvojen rakennusaineena sekä vaikuttaa hermoimpulssien kulkuun ja rasva-aineenvaihduntaan.
Tärkeimmät koliinin lähteet ovat liha, maitotuotteet, kananmuna ja vilja.
Asiantuntijan mukaan koliinia ei ole syytä käyttää ravintolisänä.
Koliinin riittävästä saannista on ensi kertaa annettu suositus.
Viime vuonna julkaistuissa uusissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa koliinin päivittäiseksi saantisuositukseksi aikuisille määriteltiin 400 milligrammaa. Suositus perustuu uuteen tutkimusnäyttöön.
Ruokaviraston mukaan tärkeimmät koliinin lähteet ovat liha, maitotuotteet, kananmuna ja vilja.
– Runsaasti koliinia on maksassa, kananmunissa ja vehnänalkioissa, täsmennetään Kustannus Oy Duodecimin uudessa kirjassa Ruoka ja ravitsemus – Hyvän elämän perusta.
Koliinia on esimerkiksi viljatuotteissa ja erityisen runsaasti kananmunissa. Kuva: Colourbox
Fakta
Riittävä koliinin saanti aikuisille
■ Naiset ja miehet 400 mg
■ Raskaana olevat naiset 480 mg
■ Imettävät naiset 520 mg
Lähde: Kansalliset ravitsemussuositukset 2024
Vaikuttaa myös maksan toimintaan
Koliini on ravintoaine, josta moni ei ole kuullutkaan. Kyseessä on monipuolinen ja elimistön useisiin toimintoihin vaikuttava ravintoaine, jolla ei ole yhtä päätehtävää yli muiden.
Itä-Suomen yliopiston ravitsemusterapian professori Ursula Schwab kutsui koliinia aiemmassa jutussamme ”elimistön moniottelijaksi”, joka on hyvin olennainen, välttämätön aine.
Koliini toimii esimerkiksi solukalvojen rakennusaineena.
– Tämä on päämuoto, jossa koliinia elimistössä esiintyy, Schwab sanoi.
Hermoimpulssien kulussa se taas toimii esiaineena ärsykkeille, kun esimerkiksi liikutamme jalkaa tai räpytämme silmiä.
Rasva-aineenvaihdunnassa koliinilla on tehtävä, joka liittyy vähemmän tunnettuun kolesteroliin.
– Huonon LDL- ja hyvän HDL-kolesterolin lisäksi on olemassa myös VLDL-kolesteroli, jota harvemmin edes mitataan. Koliini vaikuttaa VLDL:n kertymiseen ja erittymiseen maksassa.
Koliinin puutos voi aiheuttaa rasvamaksaa, mutta koliinia ei kuitenkaan voi ajatella minkäänlaisena ”lääkkeenä” maksan rasvoittumiseen.
– Toki jos maksa vain varastoi ja varastoi VLDL-hiukkasia eikä pysty erittämään niitä, niin rasvaahan sekin on. Mutta kyllä suomalaisten maksa vaurioituu ihan muista syistä, professori sanoi.
Tavallisesta ruoasta koliinia ei voi saada liikaa – mutta jos sitä käyttää ravintolisänä, liikasaanti on mahdollista. Kuva: Colourbox
Liikasaannista voi seurata erikoinen oire
Asiantuntijoiden mukaan suomalaisilla ei näytä olevan koliinin saannista puutetta, sillä sitä saa ravinnosta niin monesta lähteestä.
Vaikka lähteet ovat pääasiassa eläinperäistä ravintoa, myös kasvissyöjät ja vegaanit saavat sitä viljatuotteista.
Koliinia myydään myös ravintolisänä.
Schwab linjasi jutussamme, että vaikka ravintolisiä markkinoidaan voimakkaasti, koliinia ei tarvitse syödä purkista.
– Ei pitäisi olla mitään syytä tällaista ravintolisää käyttää, professori sanoi.
Tavallisesta ruoasta koliinia ei voi saada liikaa – mutta jos sitä käyttää ravintolisänä, liiallinen saanti on mahdollista.
– Liikasaannista voi seurata maha-suolikanavan oireita tai verenpaine voi laskea äkillisesti. Erikoinen oire on, että elimistöön voi tulla kalan hajua, eli ihminen alkaa haista kalalle.