Vuonna 2001 ihmisestä tuli ensimmäinen laji, jonka perimä saatiin kokonaan selvitettyä. Sen jälkeen perimän tutkimus on edistynyt valtavasti.
Perimän kartoitus auttaa tarkastelemaan lajin evoluutiota, tarjoaa tärkeän pohjan tuleville tutkimuksille ja auttaa lajin suojelussa.
Juttu tiivistettynä
- Oulun yliopiston tutkijat ovat kartoittaneet liito-oravan perimän ensimmäistä kertaa koskaan.
- Perimän selvittäminen auttaa lajin suojelussa. Liito-oravaa esiintyy Euroopassa enää vain Suomessa ja Virossa.
- Perimätutkimus on yleistynyt viime vuosina, ja se on halvempaa kuin ennen.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Liito-oravan perimä on kartoitettu ensimmäistä kertaa koskaan.
Löytö on merkittävä, sillä se tarjoaa tärkeän pohjan tuleville tutkimuksille.
– Tiedämme nyt täsmälleen, miltä liito-oravan perimä näyttää. Tästä lähtien voimme tarkastella esimerkiksi lajin evoluutiota ja populaatiorakennetta, jotta voimme suojella niitä paremmin, summaa Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Gerrit Wehrenberg.
Perimä eli genomi on kaikki geneettinen informaatio, mitä lajilla on. Siitä selviää siis eliön ulkonäkö, muut biologiset ominaisuudet, elinympäristö ja mitä se tarvitsee selvitäkseen.
Avaa kuvien katselu
Tavallista oravaa hieman pienempi liito-orava on yöeläin, jolla on suuret hämäränäköön sopivat silmät. Liito-oravan erikoisuus ovat ihopoimut etu- ja takajalkojen välissä. Niiden avulla se voi liitää jopa kymmeniä metrejä puusta puuhun. Kuva: Pekka Takamaa
Liito-oravan geenien lukeminen onnistui Kuopion lähellä kuolleesta yksilöstä.
Tutkijat pystyivät mallintamaan sekä tuma- että mitokondriogenomin täysin aukottomasti ja selvittivät samalla liito-oravan kromosomien rakenteen.
– Olimme yllättyneitä, miten hyvin se onnistui. Emme tiedä, kauanko yksilö oli kuolleena, mutta dna oli hyvin säilynyt, sanoo apulaisprofessori Stefan Prost.
Oulun yliopiston tutkimusryhmän selvittämää perimää kutsutaan niin sanotuksi vertailugenomiksi. Se on eräänlainen standardi, johon yksilöitä tai lajien perimää voidaan verrata.
Vertailugenomin avulla voidaan tarkemmin selvittää esimerkiksi lajin esiintymistä ja tunnistaa sopeutumiskykyyn vaikuttavia tekijöitä.
Perimän tutkimus ja siitä kehitettävät edulliset tutkimusmenetelmät yleistyvät nyt koko ajan. Se tulee hyödyttämään myös muita uhanalaisia lajeja, sanoo apulaisprofessori Prost.
– Samankaltaisia menetelmiä voidaan käyttää jokien kalaseurannassa: voimme vesinäytteistä otetuilla dna-näytteillä tarkastella joidenkin kalalajien esiintymistä ja puuttumista, hän sanoo.
Liito-orava suojeltu Euroopassa
Liito-oravaa esiintyy Euroopassa enää kahdessa maassa: Suomessa ja Virossa. Suomessa liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi, ja Virossa jäljellä on enää noin 300 yksilöä.
EU:ssa liito-orava on tiukasti suojeltu.
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että ellei populaation taantuminen Suomessa pysähdy, laji todennäköisesti katoaa eurooppalaisista metsistä.
Merkittävin syy liito-oravakannan taantumiseen on elinympäristön pirstoutuminen usein avohakkuiden takia.
Väitöstutkija Wehrenberg sanoo, että perimän selvittäminen auttaa lajin suojelun ja metsähakkuiden yhteensovittamisessa.
– Meidän datamme auttaa ymmärtämään, mitä liito-orava tarvitsee ja miten se voi elää rinnakkain kestävän metsätalouden kanssa.
Liito-oravaa esiintyy laikuittain etelästä Kuusamon korkeudelle saakka.
Avaa kuvien katselu
Maassa liito-orava liikkuu kömpelösti, eikä mielellään ylitä suuria avomaita. Kuva: Pekka Takamaa”Jonain päivänä meillä on kaikista eliölajeista perimä luettu”
Oulun yliopistossa tehdään tällä hetkellä myös muiden lajien perimän tutkimusta.
Professori Marko Mutasen mukaan perimän tutkimus on tullut mahdolliseksi vasta vähän aikaa sitten uuden teknologian ansiosta.
Kymmenen vuotta sitten kukaan ei edes haaveillut, että jonain päivänä kaikista eliölajeista olisi niiden koko perimä luettu, Mutanen sanoo.
– Mutta nyt, kun teknologia on kehittynyt niin valtavia harppauksia, niin nykyään tällaisia hankkeita on paljonkin.
Mutanen muistuttaa, ettei siitä ole kovin kauaa, kun ensimmäisestä eliölajista luettiin perimä. Ihmisen genomi eli perimä selvitettiin vuonna 2001.
Mutasen mukaan tämän jälkeen oli vielä pitkään erittäin hidasta ja kallista selvittää lajien perimää. Viimeisten vuosien aikana on kuitenkin kehiteknologioita, joilla siitä on tullut suhteellisen halpaa.
– Nyt se on rutiinihommaa, mitä voidaan tehdä aivan missä vain molekyylibiologisessa laboratoriossa.
Liito-oravan suojelusta kiinnostuneet voivat osallistua kansalaistieteeseen keräämällä liito-oravan papananäytteitä lajin seurannan tueksi. Osallistumisohjeet löytyvät Oulun yliopiston biodiversiteettigenomiikan tutkimusryhmän verkkosivuilla.