Tuoreimmat käänteet saavat Koripalloliiton johdon vaikuttamaan epäuskottavalta, kirjoittaa Janne Oivio.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Koripalloliiton johto on käsitellyt Susijengin pelaajan Jacob Grandisonin epäselvää tilannetta heikosti.
Toimitusjohtaja Kati Packalén, päävalmentaja Lassi Tuovi ja muut johtajat kieltäytyvät kommentoimasta Grandisonin hyllytystä, vaikka pelaaja ei saa pelata tai käyttää edes joukkueen tiloja.
Liitto perui MM-karsintajoukkueen julkistustilaisuuden yhtäkkiä päivää ennen tapahtumaa ja ilmoitti joukkueen ja valmennusjohdon julkistamisesta vasta ensi viikolla.
Onko susi rohkea? On varmasti, jos kysytään Susijengistä.
Sen sijaan Koripalloliitolla on mennyt sisu pahasti kaulaan Jacob Grandisonin mystisen tapauksen käsittelyssä.
Ensimmäistä kertaa kenties koskaan koripallo puhuttaa ja kiinnostaa suomalaisia aidosti.
Pitkään koripallo pyöri Suomessa marginaalissa. Globaalin suurlajin jalanjälki oli kasvattajana Suomessa merkittävä, mutta kansallisella puheenaihetasolla mitätön.
Susijengi, Lauri Markkanen ja nuorten koripallomaajoukkueiden sensaatiomainen menestys ovat pala palalta nostaneet suomalaisen koripallon osaksi maamme kahvipöytäkeskusteluja.
Se on hyvä juttu, hei!
Jacob Grandison on sivussa seurajoukkueensa toiminnasta, mutta kukaan ei ole kertonut, miksi. Kuva: Jussi Eskola
Kirkkaampi valokeila heijastuu kuitenkin myös arempiin paikkoihin. Ennen vanhaan korisväki on saattanut lakaista skandaalit, kulissiväännöt ja muut ikävyydet pois silmistä, koska silmäpareja ei kohdistunut lajiin liikaa.
Saimme myös väsymättä kuulla, miten koripalloa ei arvosteta Suomessa tarpeeksi, eikä se saa tarpeeksi huomiota.
No, nyt on huomiota tarjolla ja oikein useamman kirjoituskoneen voimin. Mutta kun tuulettimesta ei puhallakaan keijupölyä vaan jotain muuta, niin Koripalloliiton ylin johto pysyy visusti piilossa.
Mistä siis on kyse?
Susijengin profiilipelaaja Grandison joutui sivuun seurajoukkueensa Boulazacin riveistä lokakuussa. Ranskalainen BeBasket-sivusto uutisoi, että Grandisonin poissaolon syy oli EM-kisojen aikana tehty testi, jota kansainvälinen koripalloliitto Fiba vielä käsittelee tai tutkii.
Fiba ei ole kertonut testistä mitään julkisuuteen.
Grandisonin valmentaja kertoi myöhemmin ranskalaislehti Dordogne Librelle, ettei Grandison saa pelata tai harjoitella joukkueen mukana. Maajoukkuemies ei saa edes käyttää joukkueen tiloja.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun liitossa lyötiin päät kollektiivisesti hiekkaan. Sen koommin toimitusjohtaja Kati Packalénilla, Susijengin päävalmentajalla Lassi Tuovilla tai liiton valmennuksen johtajalla Henrik Dettmannilla ei ollut yhtäkkiä enää mitään sanottavaa.
Emme tiedä tästä mitään, meille ei ole kerrottu mitään, emme voi sanoa mitään, toistuivat fraasit.
Liitosta ei suostuta edes kertomaan, ovatko he itse olleet yhteydessä Grandisoniin.
”
Rohkea, fiksu liitto johtaisi ongelmatilanteessa edestä, ei piiloutuisi pykälien taakse.
Liiton toimitusjohtaja Kati Packalen ei ole halunnut kommentoida Grandisonin tapausta. Kuva: Ossi Ahola / Aamulehti
Tällä viikolla nähtiin uusi, outo episodi. Susijengin MM-karsintaryhmä oli määrä julkistaa tiedotustilaisuudessa. Vihdoin, vastauksia!
Päivä ennen h-hetkeä koko tilaisuus kuitenkin peruttiin. Liiton tiedote herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia.
”Susijengi kerääntyy MM-karsintaleiritykseen maanantaina 24.11. Joukkueen pelaajat ja valmennusjohto julkistetaan ensi viikon alussa.”
Aivan ensimmäiseksi tuli mieleen, että miten maajoukkueen valmennusjohto voi vielä olla epäselvä viikko ennen karsintoja?
Epämääräinen tiedote avasi ovet monenlaisille spekulaatioille.
Toiseksi, miksi joukkue ja sen johto uskalletaan julkistaa vasta sen jälkeen kun se on kokoontunut leirille? Toivottavasti ainakin paikalle odotettaville pelaajille on muistettu kertoa, että hei jätkät, meillä on peli.
Myös kysymykset Grandisonista voi jälleen vaivattomasti ohittaa, kun infoa ei järjestetäkään. Emme vieläkään tiedä edes sitä, onko Grandisonin hyllytyksessä kyse dopingepäilystä vai jostain muusta.
Voimme vain arvailla.
Päävalmentaja Lassi Tuovi ei ole halunnut kommentoida Grandisonin tapausta. Kuva: Jussi Eskola
Henrik Dettmann on viettänyt viime aikoina hiljaiseloa. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Kaikki osapuolet voivat piiloutua sen taakse, että mitään ei ole pakko sanoa. Se on surkeaa julkisuudenhallintaa.
Rohkea, fiksu liitto johtaisi ongelmatilanteessa edestä, ei piiloutuisi pykälien taakse.
Jos hyvinä aikoina halutaan esiintyä esikuvina, niin silloin pitää olla rohkea myös vaikeina aikoina.
On muitakin tahoja kuin media tai fanit, joille Koripalloliitto joutuu aikanaan vastaamaan. Liitto saa monen muun lajiliiton tapaan valtiontukia.
Urheiluasioista vastaavana ministerinä olisin kovin kiinnostunut siitä, miksi kansakunnan varoilla osittain toimiva liitto vaikenee maajoukkuepelaajan epäselvästä tilanteesta.
Liitto yrittää homman hoitamista uudelleen järjestämällä avoimet harjoitukset ensi tiistaina ikään kuin kriisitilanteen kommentointi kuuluisi pelaajille tai ylipäätään harjoitustilanteeseen.
Silloin kuulemma vihdoin vastataan kysymyksiin – jollei tilaisuutta yllättäen taas peruta.
Koripalloliitosta tulee mieleen 2000-luvun alun Palloliitto. Ikäviin kysymyksiin joko ei vastattu tai murahdeltiin, hankalat asiat yritettiin vaieta kuoliaaksi.
Liitto jopa vaivihkaa linjasi, että sen virallisiin julkaisuihin ei laiteta kuvia, joissa näkyy alakuloisia pelaajia maajoukkuepaita päällä.
Sanomattakin on selvää, että Palloliitto vain kaivoi syvempää kuoppaa ja teki itsestään sekä naurunalaisen että hyvissäkin asioissa näkymättömän. Sittemmin linjaa on korjattu onnistuneesti.
Koripalloliitto on kovaa vauhtia samalla tiellä, lampaina suden vaatteissa.
Vielä on aikaa korjata tilanne. Muuten valuminen takaisin mitättömyyteen on vääjäämätön.