Oulun käräjäoikeus on antanut ratkaisun Kuusamon Suurpetokeskuksen väitettyjä eläinsuojelurikoksia koskevassa asiassa. Valtaosa syytteestä kaatui.
Oikeus tuomitsi suurpetokeskuksen perustajan Sulo Karjalaisen eläinsuojelurikoksesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tuomion mukaan rikokset tapahtuivat vuosina 2019–2022.
Karjalaisen lisäksi kaksi muuta suurpetokeskuksen eläinten hoitoon osallistunutta miestä tuomittiin vuonna 2022 tapahtuneesta eläinsuojelurikoksesta päiväsakkoihin. Kaksikon osalta tuomio liittyi pienen Aina-karhunpennun kohteluun.
Syyttäjä vaati Sulo Karjalaiselle ja kahdelle muulle rangaistusta törkeästä eläinsuojelurikoksesta. Oikeuden mukaan kyse oli kuitenkin perusmuotoisesta eläinsuojelurikoksesta.
Syyttäjä vaati Karjalaiselle lisäksi eläintenpitokieltoa. Käräjäoikeus hylkäsi vaatimuksen muun muassa siksi, että Karjalainen ei ole enää vastuussa suurpetokeskuksen käytännön toiminnasta.
Aina-karhua pidettiin pienessä häkissä
Kaikki kolme miestä tuomittiin pienen Aina-karhun kohteluun liittyen.
Karhunpentua pidettiin syyttäjän mukaan talven 2021–2022 aikana pienessä häkissä varastopannuhuoneessa, mikä aiheutti eläimelle stressiä ja tylsistymistä.
Käräjäoikeus katsoi kolmikon laiminlyöneen huolehtia siitä, että karhua pidetään sille sopivassa pitopaikassa ja että sitä kohdellaan sen terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tavalla. Oikeuden mukaan Aina-karhulle aiheutettiin tarpeetonta kärsimystä. Tekoajaksi katsottiin toukokuu 2022.
Sulo Karjalaisen syyksi katsottiin lisäksi erään ilveksen pitopaikkaan liittyneet puutteet, jotka aiheuttivat eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.
Karjalainen oli oikeuden mukaan myös törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt huolehtia siitä, ettei eräs koirasusi joudu toistuvasti lauman muiden eläinten purtavaksi ja että se saa tarpeellista hoitoa vammoihinsa.
Käräjäoikeuden mukaan muiden eläinten hyljeksimälle koirasudelle aiheutui Karjalaisen toiminnasta tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.
Ei näyttöä
Oikeudessa käsitellyn syytteen mukaan kolmikko teki myös useita muita laiminlyöntejä muun muassa tarhan eläinten ravintoon, terveydenhuoltoon ja pitopaikkoihin liittyen.
Käräjäoikeus hylkäsi syytteen näiltä osin, sillä väitetyistä puutteista ei ollut tarpeeksi näyttöä.
Syyttäjän mukaan viranomaisten tarkastuskäynneillä kiinnitettiin toistuvasti huomiota esimerkiksi eläinten ruokavalioon, jonka uskottiin aiheuttaneen eläimille hammasongelmia.
Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä, että eläimille annetusta ruoasta olisi aiheutunut eläimille kärsimystä, kipua tai tuskaa.
Syyte kaatui myös siltä osin, kuin suurpetokeskuksen väitettiin laiminlyöneen eläinten hammashoitoa tavalla, joka olisi aiheutunut karhuille tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.
Syyte liittyi myös siihen, millaisissa aitauksissa ja tiloissa eläimiä pidettiin ja miten niitä hoidettiin. Syyttäjän mukaan karhujen aitauksista löydettiin tarkastuskäynneillä puutteita ja vaurioita, jotka aiheuttivat eläimille vaaraa loukkaantumisesta.
Käräjäoikeuden tuomion mukaan syytetyt kyllä laiminlöivät huolehtia karhujen tarhojen riittävästä turvallisuudesta.
Karhuista ei kuitenkaan löydetty vammoja, ja oikeuden mukaan jäi näyttämättä, että laiminlyönnistä olisi aiheutunut karhuille tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa. Syyte hylättiin tältäkin osin.
Ei tuomiota karhujen sisäsiittoisuudesta
Lisäksi karhuja pidettiin syyttäjän mukaan niin, että oli vaaraa niiden sisäsiittoisesta lisääntymisestä, vaikka eläimet olivat lähisukua keskenään.
Vaikka eläintarhaan oli syntynyt sisäsiittoisia karhunpentuja, asiassa ei oikeuden mukaan ollut kyse rikoksesta.
Rikollisena ei myöskään pidetty sitä, että emäkarhua ja sen poikaa pidettiin samassa aitauksessa.
Syyttäjän mukaan suurpetokeskuksessa laiminlyötiin eläinten hoitoa esimerkiksi siten, että vaivaisten eläinten vammoihin ja ongelmiin ei haettu apua. Ilman hoitoa jäi syyttäjän väitteen mukaan esimerkiksi 30 vuotta epileptisistä kohtauksista kärsinyt karhu.
Käräjäoikeuden mukaan syyttäjä ei pystynyt oikeudessa esittämään todisteita, jotka olisivat näyttäneet karhun saaneen vuosien ajan epileptisiä kohtauksia. Syyte hylättiin myös näiltä osin.
Oikeudessä käsitellyt rikosepäilyt juontavat juurensa vuoteen 2022, jolloin Pohjois-Suomen aluehallintovirasto teki poliisille tutkintapyynnön keskuksen eläintenpidosta. Keskus oli saanut vuosina 2017, 2018 ja 2020 avilta määräyksiä parantaa toimintaansa.
Kiistivät rikokset
Käräjillä kaikki kolme miestä kiistivät syyllistyneensä asiassa rikoksiin. Heidän mukaansa mitään rikoksia ei tapahtunut.
Puolustuksen mukaan väitteet esimerkiksi pitopaikkojen tai eläinten ruoan sopimattomuudesta ovat perättömiä.
Puolustus vetosi myös esimerkiksi siihen, että törkeän eläinsuojelurikoksen täyttyminen olisi vaatinut sitä, että eläimet olisi jätetty tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta vaille tarpeellista hoitoa ja niitä olisi kohdeltu julmasti ja tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa aiheuttaen.
Niin ei puolustuksen mukaan missään nimessä tapahtunut.
Käräjäoikeuden tänään antama tuomio ei ole lainvoimainen, eli siihen voi hakea muutosta hovioikeudesta.