Jussi Tapolaa on spekuloitu Leijonien päävalmentajaksi ja nyt myös HIFK:n seuraavaksi urheilujohtajaksi. Toistaiseksi mestarivalmentaja tarkkailee tilannetta Sveitsissä ja pohtii myös SM-liigan kohtalonkysymyksiä.
Mitä tekee Jussi Tapola?
Siinä on yksi tämän hetken polttavimmista kysymyksistä suomalaisissa jääkiekkoympyröissä.
Tapola, 51, asustelee yhä Sveitsissä, jossa hän sai lokakuun alussa potkut SC Bernin päävalmentajan paikalta. Kyseessä oli Tapolan kolmas kausi seurassa.
Kiire Tapolalla ei ole vielä mihinkään. Hänen sopimuksensa suurseuran kanssa ulottui kevääseen, joten palkka juoksee sinne asti.
– Katson nyt jääkiekkoa monipuolisesti ja keskityn maajoukkueeseen, vaikka en olympialaisiin menekään, toista kauttaan Leijonissa apuvalmentajana toimiva Tapola sanoo.
Tapolan kaksi ensimmäistä kautta Bernin peräsimessä päättyi putoamiseen puolivälierien seiskapelissä. Kun kolmas kausi alkoi tahmeasti, seurajohto antoi suomalaisvalmentajalle potkut. Kuva: All Over Press
Tapolan mielestä nyt käynnissä oleva hengähdystauko on toisaalta mukavaakin vaihtelua hektisten valmennusvuosien jälkeen. Toisaalta mieli tekisi jo takaisin jääkiekkoarkeen.
Mitä Tapparan neljän Suomen mestaruuden kultasormi nyt sitten oikein meinaa?
– Sanotaan näin, että kaikki jääkiekkotyö kiinnostaa. En ole missään nimessä poissulkenut mitään vaihtoehtoa.
– On ollut tosi hieno asia päästä maajoukkueen mukaan. Nyt koetan löytää sopivan projektin. Oli se sitten valmentamista tai jotakin muuta jääkiekon parissa.
Tapolalla ei siis ole mikään pakottava tarve nimenomaan penkin taakse. Hän on toiminut urallaan parin vuoden ajan myös Tapparan urheilujohtajana.
– Se oli hieno kokemus, joka avarsi silmiä. Pääsin tutustumaan agentteihin ja maailmaan, mikä on valmentamisen ulkopuolella.
– Koska valmentaminen on hyvin paljon sitä, että ollaan vain omassa työhuoneessa ja joukkueen kanssa. Vähän kuin pesukoneessa, joka käynnistyy, kun kausi alkaa. Siinä ei näe samalla tavalla kokonaiskuvaa.
Tapola voitti Tapparan päävalmentajana neljä Suomen mestaruutta (2016, 2017, 2022, 2023) ja CHL:n mestaruuden (2023). Kuva: Mika Kylmäniemi / AOP
Sattumoisin SM-liigan suurseurassa HIFK:ssa olisi nyt urheilujohtajan palli vapaana.
– Samoja uutisia ollaan luettu, Tapola hymähtää.
– Varmasti siellä asiantunteva porukka tekee kovaa kartoitustyötä tällä hetkellä.
Viime aikojen julkisessa keskustelussa Tapolaa on pyöritelty kärkiehdokkaaksi Leijonien seuraavaksi päävalmentajaksi.
Maajoukkueen nykyisen käskijän Antti Pennasen sopimus päättyy tähän kauteen. Sopimukseen sisältyy myös optio tulevasta. Toistaiseksi Pennasen tulokset maajoukkueessa ovat kuitenkin olleet sen verran vaisuja, että spekulaatio hänen seuraajastaan on alkanut.
Leijonien päävalmentajan paikka on eittämättä suomalaisvalmentajien pyramidin huippu.
– Enemmän olen miettinyt, että miten pystyisin apuvalmentajana voittamaan mestaruuden ja auttamaan sekä Pendoa että joukkuetta, Tapola vastaa päävalmentajahaaveista tai -tavoitteista kysyttäessä.
– Olen aina suhtautunut jääkiekkomaailmaan niin, että olen ollut äärimmäisen onnekas. Minulle on sattunut hyviä paikkoja. Iso osa menestyksestä on myös tuuria, että sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Tapola toimi Leijonien apuvalmentajana viime kevään MM-kisoissa Tukholmassa. Kuva: Jukka Ritola / Aamulehti
– Suhtaudun edelleen tulevaisuuteen niin, että kun tekee työnsä ahkerasti ja hyvin, sitten yleensä löytyy joku paikka. On se sitten seurajoukkueessa tai maajoukkueessa. En minä tee systemaattisesti töitä sen eteen, että olisin joskus maajoukkueen päävalmentaja tai joku muu.
Tapolan mukaan sekä ulkomailla jatkaminen että kotimaahan paluu ovat ensi kaudeksi vaihtoehtoja.
– Projekti on pääasia. Jos on mielenkiintoinen ja kaikin puolin houkutteleva juttu, se on tärkein.
– Ei maalla tai toimenkuvalla ole väliä, vaan projektin pitää olla haastava ja mielenkiintoinen.
Sekä Leijonien päävalmentajuus että HIFK:n urheilujohtajana toimiminen eittämättä täyttäisivät kriteereistä ainakin ”haastavan”, luultavasti myös ”mielenkiintoisen”.
Jussi Tapola haluaa seuraavaksi ”haastavan ja mielenkiintoisen” projektin. Kuva: Tomi Natri / All Over Press
Maajoukkueen apuvalmentajana Tapolan seuraava työkeikka on kolmen viikon kuluttua ohjelmassa oleva Sveitsin EHT-turnaus.
Helmikuun Milanon olympialaisiin Tapola ei kuitenkaan lähde. Alun perin Leijonien suunnitelmana oli, että Ville Peltonen korvaa olympialaisissa juuri Tapolan.
Syksyn aikana tilanne keikahtikin niin, että Peltosesta tuli Geneven päävalmentaja ja Tapolasta työtön. Olympiasuunnitelmia ei kuitenkaan muutettu. Tai muutettiin sen verran, että Peltonen otettiin mukaan myös EHT-turnauksiin.
– Suunnitelmat Milanoon oli tehty sillä tiedolla, että olen Bernissä. Se on reilu peli kaikkien osalta.
– Siellä on loistava valmennustiimi, Tapola kehuu.
Olympialaisissa Pennasen apulaisina toimivat Peltosen lisäksi Mikko Manner ja NHL:stä saapuva Tuomo Ruutu.
– Koen myös valmentamisessa niin, että jos siellä liikaa päitä lyö yhteen, niin ei siitäkään mitään tule. Määrä ei korvaa laatua.
– Ei se ole itsellekään kivaa olla valmentajana, jos ei ole hyvää roolia ja tiettyä vastuualuetta.
Marraskuun alussa Tampereen EHT-turnauksessa Leijonien penkin takana oli ruuhkaa. Kuva: Tomi Natri / All Over Press
Viime aikoina Tapola on ehtinyt myös seurata kiivaana vellovaa keskustelua suomalaisen sarjajääkiekon tulevaisuudesta. Suomi-kiekon tuomionpäivän on määrä olla ensi torstai 27. marraskuuta, jolloin SM-liiga järjestää yhtiökokouksen.
– Kaikkien tuttujen kanssa sitä on puhuttu ja todettu, että on kyllä äärimmäisen haastava homma, Tapola sanoo.
– Jokainen meistä tietää, että sarjaa pitäisi kaventaa ja Jokerit saada mukaan.
Kuten monien muidenkin myös Tapolan mielestä 12+10 joukkueen sarjamalli olisi paras vaihtoehto.
– Mutta mitkä olisivat ne joukkueet Mestiksestä, jotka olisivat tässä mukana? Ja pystyisivät vastaamaan nykyisten liigajoukkueiden standardiin. Onko siellä edes resursseja tai mahdollisuuksia tällaiseen?
– Siihen ainakaan minä en ole löytänyt vielä vastausta. Ettei käy niin, että alempaan sarjaan joutuvien toiminta hiipuu merkittävästi.
Jos ehdotettu 12+10-malli toteutuu. Siihen pääsisi mukaan Jokerien lisäksi myös viisi muuta nykyistä Mestis-joukkuetta.
– Jos taas tulisi 14+10, niin kuilu sarjojen välillä kasvaisi varmasti vieläkin isommaksi.
– En millään näe, että alempaan sarjaan riittäisi silloin riittävästi hyviä joukkueita, vaan olisi iso riski, että sinne putoavien liigaseurojen toiminta romahtaa, Tapola pohtii.