Yhdysvaltain senaatin uudet pakotteet voisivat olla kova ase Venäjää vastaan, mutta kaikki riippuu presidentti Donald Trumpista, ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen kirjoittaa.
Avaa kuvien katselu
Syyskuussa 2022 mielenosoittajat vaativat Brysselissä, että Euroopan on lopetettava Putinin sodan rahoittaminen öljykaupalla. Kuva: Stephanie Lecocq / EPA
Yhdysvaltain senaatti harkitsee kummankin puolueen tukemaa lakiesitystä, joka voisi kiristää roimasti Venäjän vastaista pakoteruuvia.
Jos esitys hyväksytään, Yhdysvallat voi määrätä 500 prosentin rangaistustullit niille maille, jotka käyvät kauppaa venäläisellä uraanilla, kaasulla tai öljytuotteilla.
Voisi määrätä – mutta edelleen vain siinä tapauksessa, että presidentti Donald Trump niin haluaa.
Eikä Trump näytä panostavan pakotteisiin, vaikka senaattoreilla on mielestään Trumpin siunaus pakotelaille.
Senaatin enemmistöjohtaja, republikaanien John Thune kertoi medialle keskiviikkona, että Trump kannattaa uusia pakotteita.
Onko Trump edes tosissaan? Republikaanit ovat kaivanneet Trumpilta julkista ulostuloa, jossa hän ajaisi voimakkaasti lisää pakotteita.
Jälleen kerran Trump kuitenkin tarjoaa Venäjälle porkkanaa eikä keppiä.
Pakoteuhkailun sijaan Valkoinen talo on sorvaamassa suoraan Venäjän kanssa rauhansuunnitelmaa, joka on vuodettujen tietojen perusteella erittäin epäedullinen Ukrainalle.
Republikaanisenaattori ja Trumpin vankka tukija Lindsey Graham tunnusti keskiviikkona Politico-lehdelle, ettei hän ole saanut Valkoisesta talosta mitään tietoa rauhanhieronnasta Venäjän kanssa.
Videolla Graham selittää CSIS-tutkimuslaitoksen seminaarissa, miksi pakotelakia kuitenkin tarvitaan rauhansuunnitelman onnistumiseksi.
Senaattori Lindsey Graham CSIS-tutkimuslaitoksessa Washingtonissa 19. marraskuuta 2025.
On hyvin epävarmaa, kuinka vakavasti Grahamin perustelut otetaan Valkoisessa talossa.
Juuri Graham on ollut presidentti Alexander Stubbin tärkeä vaikutuskanava republikaanien suuntaan.
Euroopan kannalta on hyvä, jos Valkoinen talo on yhä kiinnostunut pakotelaista – ja vastaavasti Euroopalle on hyvin ikävää, jos Graham onkin todellisen päätöksenteon sivuraiteella.
Näyttää siltä, että Trumpin lähipiiri on jättänyt senaattorit puuhastelemaan pakotteiden kanssa. Samalla Valkoinen talo haluaa Ukrainaan nopean rauhan, hinnalla millä hyvänsä.
Ja sen hinnan saa maksaa Ukraina, koska se on Trumpille helpointa.
Uusi pakotelaki voisi – tai ainakin olisi voinut – kaventaa monia poliittisia railoja: Se yhdistäisi republikaaneja ja demokraatteja ja se lähentäisi kongressia ja Valkoista taloa. Lisäksi se korjaisi Euroopan ja Yhdysvaltain välejä.
Ennen kaikkea se parantaisi Ukrainan mahdollisuuksia saada edes jotenkuten siedettävä rauhansopimus.
Lainsäätäjien yksimielisyys lain tarpeellisuudesta yli puoluerajojen on vaikuttavaa ja Yhdysvaltain polarisoituneessa poliittisessa tilanteessa myös hyvin poikkeuksellista.
Euroopalle on myönteistä, että edes lainsäätäjien joukossa valtaosa republikaaneista kannattaa Venäjän kovistelua.
Politico-julkaisulle puhunut republikaaniedustaja Joe Wilson arvioi, että vain 15 prosenttia republikaaniedustajista tulisi äänestämään uutta pakotelakia vastaan. Demokraattien keskuudessa pakotteilla olisi vieläkin suurempi kannatus.
Jos Valkoinen talo ei ole samoilla linjoilla, kongressin poikkeuksellinen yksituumaisuus on vain hukattu mahdollisuus.
Washingtonissa mielipiteet vaihtuvat nopeasti. Jos Trumpin mieli muuttuu, kaikkien muiden suunnitelmat menevät uusiksi.
Nyt Venäjän ehtoja myötäilevä rauhanhieronta suoraan Venäjän kanssa uhkaa tehdä tyhjäksi pakotelain.
Vielä maanantaina Belgian-vierailullaan presidentti Stubb oli optimistinen sen suhteen, että uusi pakotelakihanke etenisi senaatissa.
Nyt senaattoreilta tulee ristiriitaista tietoa.
Kongressilla on kädet täynnä töitä muutenkin koko loppuvuoden ajan, ja jos pakotelaki ei saa selvempää tukea Valkoiselta talolta, kongressin ei kannata uhrata siihen paukkuja.
Jo tähänastiset, lokakuussa määrätyt öljypakotteet venäläisiä öljyjättejä Rosneftia ja Lukoilia vastaan ovat Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan vähentäneet merkittävästi Venäjän öljytuloja.
Yhdysvaltain senaatin punomat uudet pakotteet voisivat olla kova ase Venäjää vastaan, mutta kaikki riippuu yhä presidentti Donald Trumpista.