Korona-ajan menojen kasvua käsittellyt VTV:n raportti herätti kritiikkiä. Raporttia vetänyt VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö huomauttaa, että valtiovarainministeriö antoi raporttiin myönteisen lausunnon ennen sen julkaisua.

Valtiontalouden tarkastusviraston vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö vastaa Iltalehden haastattelussa tuoreen raportin herättämään kritiikkiin. VTV julkaisi keskiviikkona raportin valtion menojen kasvusta korona-aikana.

Raportissa arvioidaan, että vuosien 2020–2023 menolisäykset ylittivät hallituksen suunnitteleman menotason kumulatiivisesti noin 41 miljardilla eurolla. Raportti herätti kritiikkiä, kun valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä moitti Helsingin Sanomien haastattelussa, että VTV:n lukuihin muun muassa sisältyy paljon indeksikorotuksia ja muita automaattisesti kasvavia menoja.

– Siellä on ilmeisesti mukana suuria indeksitarkistuksia ja muuta tällaista automaattista menojen nousua. Minusta muutoin ansiokkaassa raportissa on tältä osin oiottu mutkia, Niemelä sanoi HS:n haastattelussa.

VM:n arvio on, että Marinin kauden pysyvät menolisäykset olivat noin kolme miljardia euroa. Se on huomattavasti vähemmän kuin VTV:n arvio. Toisaalta VM ja VTV arvioivat eri asioita. VM tarkastelee vain päätösperäisiä menolisäyksiä. VTV katsoo menojen muutosta kokonaisuudessaan.

Myös SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen on kritisoinut raporttia ja sen julkista käsittelyä sekä vaatinut raporttiin oikaisua. Hän katsoo, että VTV on lukenut muuhun kuin kriisinhoitoon liittyviksi kuluiksi esimerkiksi kuntien, kulttuurilaitosten ja rajavartiolaitoksen tukemisen.

Harmillinen tilanne

VTV:n Kangasrääsiö sanoo, että raportin yhteenvedossa olleen tekstin voi tulkita väärin. Hän sanoo olevansa harmissaan siitä, että raporttia on tulkittu virheellisesti.

– Kyllä tämä raportin tulos on oikea, mutta se on valitettavasti ymmärretty väärin, Kangasrääsiö sanoo.

Raportin yhteenvedossa oleva kiistanalainen kohta kuuluu seuraavasti:

Koronakriisiin liittyvien menojen osuus supistui 39 prosenttiin vuonna 2021 ja lähes nollaan vuoteen 2024 mennessä. Sen sijaan koronakriisiin liittymättömät menolisäykset kasvoivat voimakkaasti ja pysyvästi. Menotason pysyvää kasvua selittää valtaosin menolisäykset, joita tehtiin finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen. Tämä nosti valtion budjetin menojen tason pysyvästi 3,9 prosenttiyksikköä aiempaa korkeammalle BKT:hen suhteutettuna.

Kangasrääsiö huomauttaa, että kyseistä kohtaa olisi voinut tarkentaa niin, että siitä käy paremmin ilmi, että menotason kasvu selittyy valtaosin päätösperäisillä menolisäyksillä, mutta myös automaattiset menojen muutokset ovat mukana luvuissa.

Tästä huolimatta raportti antaa Kangasrääsiön mukaan oikean kuvan tilanteesta. Hän sanoo, että inflaatio, indeksikorotukset ja muut automaattiset korotukset eivät selitä menojen kasvua, vaikka osittain vaikuttavat siihen.

Kangasrääsiön mukaan Mäkysen esittämässä kritiikissä on ”asiat jonkin verran sekaisin”. VTV:n vanhempi ekonomisti sanoo, että koronakriisiin liittyviä menoja on pyritty raportissa erottelemaan mahdollisimman hyvin.

Yksi kritiikin kohde on ollut vuodet, joita raportissa käytetään. VTV:n tarkastelu päättyy vuoteen 2024, kun valtiovarainministeriö on käyttänyt omassa arviossaan vuotta 2026. Tätä Kangasrääsiö perustelee sillä, että vuosi 2024 on viimeinen saatavilla oleva vuosi, josta budjetoidut luvut olivat tarkentuneet, kun VTV sai aineiston VM:ltä.

VM lausui jo raportin tekovaiheessa

Kangasrääsiö nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeriölle esiteltiin raportti jo aikaisemmin syksyllä. Lisäksi VM sai lausua omat huomionsa raportista kirjallisena. Esimerkiksi VM:n esiin nostamat tekniset asiat otettiin pitkälti huomioon lopullisessa raportissa.

– Lausunnon perusteella täsmennettiin poikkeuslausekkeisiin liittyvien tekstikohtien muotoiluja. VM toimitti myös teknisluonteisia korjaus- ja täsmennysehdotuksia. Ne on otettu tekstimuutoksina huomioon lopullisessa tarkastuskertomuksessa soveltuvin osin, VTV:n lausuntoyhteenvedossa todetaan.

Kangasrääsiö ihmettelee, miksi VM ei syksyllä maininnut, että heillä olisi oma laskelma, joka poikkeaa VTV:n näkemyksestä.

VM:n lausunto on kiinnostavaa luettavaa, kun otetaan huomioon, että raportin julkaisun jälkeen ministeriöstä on esitetty kriittisempiä näkökulmia. Lausunnossa ei nimittäin esitetä sen julkaisun jälkeen kuultuja moitteita.

– VTV:n huomio käyttämättä jääneiden määrärahojen kasvusta on osuva. Määrärahojen ylibudjetointia tulisi välttää. Kuluvalla vaalikaudella määrärahojen käytön seurantaa on tehostettu ja niiden budjetoinnin ajantasaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota budjettiprosesseissa, VM:n lausunnossa todetaan.

– VM huomauttaa, että luvut 3–4 ovat melko teknisiä, joten kansantajuistettu yhteenveto keskeisistä tuloksista voisi auttaa isompaa joukkoa lukijoita ymmärtämään tulokset paremmin. Lukujen analyysiä voi pitää kuitenkin erityisen ansiokkaana ja menetelmällisesti korkeatasoisena.

Raportissa luvut 3 ja 4 pitävät sisällään keskeiset huomiot määrärahojen kasvusta ja kohdentamisesta sekä määrärahojen mitoituksesta. Valtiovarainministeriön kokonaisarvio raportista on lausunnon perusteella hyvin positiivinen.

VM yhtyy pitkälti raportin yhteen päätulemaan: ”Finanssipoliittisista säännöistä luopuminen johti Suomessa voimakkaaseen menotason nousuun, pysyviin menolisäyksiin muihin kuin koronakriisiin liittyviin kohteisiin ja käyttämättä jääneiden määrärahojen kasvuun. Keskeinen oppi onkin, että finanssipoliittisista säännöistä poikkeaminen tulee rajata selkeästi ja vain välttämättömiin kriisimenotarpeisiin ja että poikkeuslausekkeiden käyttöä tulee tarkentaa tai niistä tulee luopua kokonaan”. Vaalikaudella 2020–2023 ollut poikkeuslausekkeen mahdollistama menolisäys kehyksiin oli liian pieni verrattuna kriisin kokoon ja heikosti rajattu, mikä osaltaan ehkä saattoi johtaa siihen, että hallituksen todettua yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olleen poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi menokehyksen ei enää katsottu olevan voimassa.

Entinen budjettipäällikkö älähti

Myös VTV:n nykyinen pääjohtaja Sami Yläoutinen otti raporttiin kantaa viestipalvelu X:ssä. Hän oli VM:n budjettipäällikkönä korona-aikana.

– Korona-ajan budjettipäällikön näkökulmasta tämä havainto on helppo allekirjoittaa. Aluksi rahankäytössä painottui koronan hoitaminen, sen jälkeen kriisiin liittymättömiä menoja kasvatettiin merkittävästi. Mielenkiintoinen raportti, jonka viesteihin kannattaa tutustua, Ylä-Uotinen kirjoittaa.

Hän viittaa raportin havaintoon, että vuonna 2020 noin 70 prosenttia valtion budjetin menolisäyksistä kohdentui koronakriisin hoitoon, mutta sen jälkeen kriisiin liittymättömät lisäykset korostuivat.

Kangasrääsiö sanoo Iltalehden haastattelussa, että kyseinen raportti on ensimmäinen kerta, kun korona-ajan menojen nousua on pyritty läpivalaisemaan yksityiskohtaisesti.

– Minua kiinnostaisi nähdä ne VM:n laskelmat. Jos VM on koostanut pelkkiä päätösperäisiä muutoksia, tämä tarkoittaa, että VM:n laskelmat eroavat käsitteellisesti meidän laskelmistamme. Siksi niissä on lähtökohtaisestikin eroavaisuuksia, Kangasrääsiö sanoo.