Sipilän hallituksen kaudella, keväällä 2018, käynnistettiin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus. Marinin kaudella valmisteltiin kaavoitus- ja rakentamislakia, mutta kokonaisuudistus kariutui ja hallituskauden loppumetreillä säädettiin rakentamislaki. Samalla MRL:sta entiselleen jäävän osuuden nimeksi muutettiin alueidenkäyttölaki.
Orpon kaudella on tarkoitus säätää uusi alueidenkäyttölaki sekä kaavojen toteuttamista koskeva lakikokonaisuus. Uuden alueidenkäyttölain säätämisen jälkeen MRL:sta jäisi jäljelle vielä joksikin aikaa osa, jonka nimeksi tulisi laki kaavojen toteuttamisesta.
Kun viimeinenkin osa uudistuksesta aikanaan saadaan valmiiksi, on tarkoitus säätää yhdyskuntakehittämislaki ja yhdyskuntarakentamislaki. Jälkimmäinen sisältäisi sääntelyn, joka nyt on laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Lopulta siis kahdesta laista onkin tulossa neljä lakia.
Miten säätely jakautuu?
Rakentamislaissa säädetään mm. rakentamisen luvittamisesta, rakentamiselle asetettavista vaatimuksista, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta ja eri tahojen vastuista rakentamisessa. Rakentamislaki on tullut muutettuna voimaan 1.1.2025.
Uudessa alueidenkäyttölaissa on tarkoitus säätää mm. maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksesta, kaavoitusmenettelystä ja vaikutusten arvioinnista, valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja kansallisista kaupunkipuistoista.
Yhdyskuntakehittämislaissa on tarkoitus säätää mm. maapolitiikasta – sen harjoittamisesta ja seurannasta, osallistumisesta yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin, lunastuksesta, korvauskysymyksistä ja tonttijaosta.
Yhdyskuntarakentamislaissa on tarkoitus säätää mm. katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta, yleisillä alueilla tehtävistä töistä ja niiden valvonnasta sekä hulevesistä.
Näiden ydinlakien kokonaisuuteen linkittyvät kiinteästi lunastuslaki, laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja laki rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta.
Miksi kokonaisuus on tärkeä?
Kunnat kantavat vastuun kuntalaisten elinympäristöstä sekä sen toimivuudesta kokonaisuutena. Kunnat tarvitsevat tärkeään työhönsä toimivan lainsäädännön. Tätä on myös lainsäädäntöä omissa paloissaan kehitettäessä ymmärrettävä syvällisesti. Yhdyskuntarakentamisen prosessien sujuvuudesta yli eri lakien on huolehdittava.
Voisi sanoa, että ei ole väliä, onko sääntely yhdessä vai useassa laissa: lakeja yhdessä lukien asiat selviävät. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen.
Jo nyt on havaittavissa, että lakikokonaisuuden pilkkominen haastaa niin lain kehittäjiä, kirjoittajia kuin soveltajia. Haasteita tulee myös jatkossa, kun lakeihin kohdistuu muutostarpeita. Soveltaja ei pysty paikkaamaan aukkoja tai ratkaisemaan epäjohdonmukaisuuksia, jos sellaisia lakikokonaisuuteen jää.
Lakien pilkkominen voi johtaa siihen, että eri lakien parissa toimivat ajautuvat siiloihinsa. MRL:ia soveltaneille uudet lait saattavat helpommin hahmottua kokonaisuutena. Lainsäädännölle tulee kuitenkin jatkuvasti uusia lukijoita, joilla ei ole samaa tulkintakehystä käytettävissään.
Vaatinee siis vähintäänkin kohtalaista ponnistelua, että lait muodostavat myös sen kehittäjien ja käyttäjien mielessä kokonaisuuden. Aiemmin asioiden sisältyminen yhteen ja samaan lakiin on auttanut ymmärtämään laajempaa kokonaisuutta – sen osia ja niiden välisiä suhteita.
Kuntaliitto onkin kantanut huolta lakikokonaisuuden eheydestä, toimivuudesta ja ymmärrettävyydestä, erityisesti kuntakentän lainsoveltajien kannalta. On myös tärkeää, että jokainen pystyy lukiessaan lakeja ymmärtämään niitä.
Mikä auttaa hahmottamaan?
Kuntaliitto on tuonut esiin, että lakien ja niiden mukaisten menettelyjen väliset kytkennät tulee lakivalmistelussa tunnistaa. Lakien väliset viittaukset ovat välttämättömiä aiemmin yhtenäisen kaavoitusta, kaavan toteuttamista ja rakentamista koskevan lakikokonaisuuden nyt hajautuessa useisiin eri lakeihin.
Kuntaliitto on myös tuonut esiin, että viimeistään nyt, kun rakennetun ympäristön lainsäädännön kokonaisuus alkaa hahmottua muotoonsa, tulisi lakiesityksiin sisällyttää yhteisvaikutusten arviointi lakien kokonaisuudesta.
Minna Mättö
Kirjoittaja on rakennetun ympäristön juridiikkaan erikoistunut johtava juristi Kuntaliitossa.
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.