Kalervo Kummola täyttää 80 vuotta.
Kalervo Kummolan ansioista ja taisteluista jääkiekon parissa voisi kirjoittaa kokonaisen kirjasarjan. Kummola on yksi valtalajin suuruuden luojista ja sen historian merkittävimmistä hahmoista.
SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja, pitkän linjan vaikuttaja Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa (IIHF) ja Suomen jääkiekkoliitossa, Helsingin Jokerien pelastaja (Kummola osti seuran vuonna 1988, kun Jokerit oli lähellä hajoamista). Ja niin edelleen.
On selvää, että ”Rautakansleri” tunnetaan parhaiten jääkiekon parissa tekemästään työstä.
Se tuntuu Kummolasta aavistuksen oudolta.
– Jääkiekko on ollut kuitenkin vain yksi osa varsinaista työuraani. Kansanedustajana olin jonkin aikaa, Unileverissä ja Vipvisionissa pitkään, kulttuurin puolella Tampere-talossa… Ihmisillä on se käsitys, että olen ollut jääkiekossa koko ikäni. Ei se ollut kuin 12 tai 14 vuotta, Kummola muistuttaa.
12 tai 14 vuotta viittaavat palkkatöihin. Suomen ja Kansainvälisen jääkiekkoliiton tehtävät olivat luottamustoimia.
– Sehän tässä on ollut hienoa, että on ollut monipuolinen ura, Kummola toteaa.
– Televisiomaailma oli mielenkiintoinen. Pantiin kuitenkin teidänkin firman (Sanoman) Nelonen (tv-kanava) pystyyn, hän innostuu.
Tuotantoyhtiö Vipvision, jonka toimitusjohtaja Kummola oli, loi Suomeen monia menestysohjelmia. Hyvät herrat, Onnenpyörä, Tenavatähti, Hockey Night…
Kummola perusti Vipvisionin yhdessä Jarmo Porolan kanssa vuonna 1986. Yritys myytiin tanskalaiselle Nordisk filmille kymmenen vuotta myöhemmin.
Jarmo Porola, Reijo Salminen, Jyrki Otila, Kalervo Kummola ja Urpo Helkovaara ravintola Ohranjyvässä lokakuussa 1996. Kuva: Tomi Vuokola
– Hyvien herrojen idea muuten syntyi yökerhossa Lehtisen Lassen kanssa. Rosendahlin yökerhossa, Kummola kertoo.
Punainen matto on Kummolalle tuttu paikka. Tässä hän odottelee avauskiekon pudottamista Tampereen EHT-turnauksessa, joka pelattiin tämän vuoden marraskuun alussa. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Tv-töistä ja kansanedustajuudesta huolimatta jääkiekko on se, mistä Kummola parhaiten tunnetaan.
Syntymäpäiväsankari ei vaikuta erityisen innostuneelta, kun häntä pyytää muistelemaan jääkiekon parissa tekemäänsä uraa, jota voi huoletta kutsua elämäntyöksi.
– Ei se tunnu oikein miltään. Yksi vaihe elämästä. Eikä tunnu siltä, että tässä olisi mennyt 50 vuotta, hän hymähtää.
Parhaillaan käynnissä oleva suomalaisen seurajääkiekon valtataistelu tuo Kummolan mieliin puolen vuosisadan takaiset tapahtumat.
– Tässä on nyt vähän samanlainen kapina menossa kuin silloin, hän sanoo.
Kummola jyrähteli vuonna 1975 seurat ruotuun ja nykymuotoinen SM-liiga syntyi.
Hänellä on vahva näkemys siitä, miten Härmän jääkiekkoa pitäisi pelata tulevaisuudessa.
– Toivoisin, että seurat ja päättäjät ymmärtäisivät, että kaksitoista joukkuetta pääsarjaan, kymmenen alempaan. Ja sitten suora putoaminen ja nousu. Se on paras vaihtoehto.
Lue lisää: Kommentti: Nyt jysähti! Jokerit nousemassa SM-liigaan?
Kummola on ollut mukana monissa jääkiekon valtataisteluissa. Niitä hän ei muistele pahalla. Pääasia, että tuli tehtyä päätöksiä. Se on aina ollut Kummolalle tärkeää.
– Jos kaksi kolmasosaa päätöksistä on osoittautunut hyviksi, niin silloin on mennyt ihan hyvin, hän toteaa.
Mutta yksi asia on jäänyt lätkän puolelta harmittamaan Kummolaa. Hän joutui tekemään IIHF:ssä töitä Réne Faselin kanssa.
Fasel oli puheenjohtaja vuodet 1994–2021, Kummola varapuheenjohtaja vuosina 2003-2021.
Kummola ja Fasel lehdistötilaisuudessa jääkiekon nuorten MM-kisoissa Helsingissä tammikuussa 2016. Kuva: Kalle Parkkinen
– Minulla oli huono tuuri, kun jouduin tuommoiseen väliin. Oltiin töissä aisapari, mutta usein eri leirissä, hän sanoo.
Syy harmitukseen on helppo ymmärtää. Fasel tunnettiin jo vuosia sitten vahvasta Venäjä-mielisyydestään.
Esimerkiksi vuonna 2018 Fasel matkusti kesken jääkiekon MM-kisojen Tanskasta Moskovaan, jotta pääsi osallistumaan kunniavieraana Vladimir Putinin virkaanastujaisseremoniaan.
– En muista koska, mutta kysyin kerran Faselilta, että miten sen Putinin kanssa olet tutustunut. Hän kertoi, että vuonna 2000, kun oli Pietariin MM-kisat tulossa, niin hän lähti katsomaan, että valmistuuko se areena sinne, Kummola kertoo.
– Silloin Putin oli Pietarin apulaiskaupunginjohtaja. Silloin he tutustuivat. Se lähti siitä.
Faselin suhteet Venäjään ja Putiniin osoittautuivat lopulta erittäin lämpimiksi. Faselista tuli käytännössä Venäjän jääkiekon lobbari. Hän otti myös Venäjän kansalaisuuden.
– On kuulemma nykyään Moskovassa, Kummola sanoo.
Kummola ei ole pitänyt entiseen aisapariinsa minkäänlaista yhteyttä moneen vuoteen.
– Vuonna 2022, kun MM-kisat pidettiin Tampereella, niin laitoin viestin, että oletko tulossa. Olisin hoitanut hänelle telttamajoituksen Nekalasta. Hän sitten peruutti tulonsa.
Viime syyskuussa Kummola oli Jääkiekkoliiton valtuuston kanssa Nizzassa kongressissa.
– Istuttiin siinä ravintolan terassilla, niin vaimoni Tuula sanoi, että katso, René kävelee tuossa.
Tervehditkö?
– En. En mennyt moikkaamaan.
Muiden projektiensa lisäksi Kummola toi 1990-luvun alussa karaoken Suomeen. Hän kuvitteli, että siitä tulee ohimenevä villitys. Toisin kävi.
Ensimmäinen laulu, jonka Kummola itse lauloi karaokessa, oli Kirkan Varrella virran. Siihen löytyy yksinkertainen selitys.
– Se oli ensimmäinen kappale siinä kaikkien aikojen ensimmäisessä karaokelevyssä. Se oli testiajo.
Kirkan hitistä ei tullut Kummolan bravuuria.
– Karaokessa biisini on Vanhojapoikia viiksekkäitä. Siinä on hyvä poljento. Tykkään siitä. Aikuinen nainen on myös sellainen, jota paljon vedetään.
Oletko itse vetänyt?
– Olen.