Iltalehden kyselyssä selviää, että kaikki pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen ratkaisut eivät ole maistuneet kokoomuksen puolueväelle.

Iltalehti selvitti lokakuussa laajassa kyselyssä kokoomuksen puolueväen näkemyksiä puolueen ja sen puheenjohtaja Petteri Orpon (kok) suoriutumisesta etenkin tällä hallituskaudella.

Iltalehti kysyi useita Orpoa ja hänen puolueensa menestymiseen liittyviä kysymyksiä. Monessa kohtaa puolueväki antoi Orpon toiminnasta vuolaita kehuja, mutta myös kriittisiä ääniä nousi esiin.

FAKTAT

IL-kyselyn vastaajat ovat puoluehallituksen, puoluevaltuuston ja piirihallitusten jäseniä sekä paikallisyhdistysten puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia.

Kyselyyn vastasi 119 vaikuttajaa. Moni vastaajista käyttää valtaa myös kokoomuksen puoluekokouksessa.

Vastausprosentti kohosi 46:een. Kysely lähetettiin 260 kokoomuslaiselle. Tulokset ovat vahvasti suuntaa antavia siitä, millaisen hallituspohjan kokoomuksen avainvaikuttajat haluavat ensi eduskuntavaalien jälkeen.

Veroalen kohdentamisesta moitteet

Yksi kritiikin kohde oli tapa, jolla Orpon hallitus kohdensi tuloverojen alennuksen. Vastaajille esitettiin oheinen väite, jonka kanssa he saivat olla joko samaa tai eri mieltä:

Veronmaksajien keskusliiton laskelman mukaan ansiotulojen verotus käytännössä kevenee vuonna 2026 vasta silloin, jos palkansaajan kuukausipalkka on yli 9 000 euroa. Kaikissa alemmissa tuloluokissa euromääräinen kevennys jää hyvin pieneksi tai sitä ei ole. Veronkevennykset olisi pitänyt kohdistaa tasaisemmin kaikkiin tuloluokkiin.

Samaa mieltä väittämän kanssa oli 60,5 prosenttia vastaajista ja eri mieltä 39,5 prosenttia vastaajista. Moitteita tuli keskiluokan unohtamisesta.

– Veronalennusten toteutus niin kuin ne on nyt tehty on mielestäni kokoomukselta kertakaikkiaan surkea emämunaus. Ratkaisun syyt ovat eettisesti kestämättömiä ja poliittisesti epäviisaita, arvioi Aleksis Kiven Kokoomus ry:n puheenjohtaja Kalle Laine.

– Ratkaisun kansantaloudelliset, yhteiskunnalliset ja poliittiset seuraukset ovat epätoivottavia ja valitettavia. Koko asia heikentää luottamusta yhteiskunnassa, ja – aivan perustellusti! – luottamusta kokoomukseen. Veronkevennykset olisi ehdottomasti pitänyt kohdistaa tasaisemmin kaikkiin tuloluokkiin, jos niitä juuri nyt edes ylipäätään oli tarkoituksenmukaista tehdä, Laine jatkaa.

Juuri keskiluokan unohtaminen nousee muissakin vastauksissa esiin. Yksi vastaajista pitää sitä kokoomuksen ”suurena virheenä”. Toinen nostaa esiin, että kevennysten kohdennus olisi pitänyt painottua enemmän keskiluokkaan.

– Etenkin veronkevennykset olisivat tärkeitä siinä 4000-6000 € tuloluokissa, joissa kannustavuudella on uskoakseni suurin motivoiva merkitys.

Hallituksen veroratkaisulle tuli myös kehuja. Etenkin Suomen verojärjestelmän progression taittamista ylimmissä tuloluokissa pidettiin monissa vastauksissa perusteltuna toimena.

– Suomessa korkeammissa palkoissa progressio on kaikista tiukin, joten ratkaisu on oikea, yksi vastaaja arvioi.

– Kyllä tuollaisesta palkasta pitää saada verotuksessa kevennystä reilummin, lasketaan nyt kuitenkin, kuinka paljon silti veroja tulee maksettua, toinen huomauttaa.

Orpolle ylistystä

Iltalehti uutisoi jo aikaisemmin, että kokoomuksen kenttäväellä on toiveita saada Orpolle haastaja jo seuraavassa puoluekokouksessa, jolloin Orpolla tulee täyteen kymmenen vuotta puolueensa puheenjohtajana. 59 prosenttia vastaajista katsoi, että haastaja pitäisi saada.

Siitä huolimatta valtaosa, 57,3 prosenttia vastaajista, antoi tukensa Orpon jatkokaudelle ensi puoluekokouksessa.

Iltalehti selvitti hieman kärjistävällä kysymyksellä kokoomusväen kantaa Orpon menestymisestä tehtävässään. Vastaajille esitettiin väite ”Petteri Orpo on ollut politiikassa kokoomuksen historian menestynein puheenjohtaja”.

Väitteen kanssa samaa mieltä oli jopa 74,8 prosenttia vastaajista. Eri mieltä oli vain 15,7 prosenttia. Avoimissa kirjallisissa vastauksissa ei kuitenkaan ollut nähtävissä näin vahvaa suitsutusta. Moni vastaaja tasapainoili vastauksissaan.

– Petteri Orpo on johtanut kokoomusta vakaasti ja vastuullisesti. Hän on vienyt puolueen pääministeripuolueeksi ja onnistunut pitämään hallituksen toimintakykyisenä poikkeuksellisessa tilanteessa. “Historian menestyksekkäin” on kuitenkin vielä vahva ilmaus. Menestys mitataan lopulta myös pitkän aikavälin vaikutuksilla ja tulevien vaalien tuloksilla, yksi vastaajista arvioi.

Toinen vastaaja nosti esiin pettymyksensä kokoomuksen tavoitteiden saavuttamisesta maksetusta hinnasta.

– Petteri Orpo on onnistunut johtamaan kokoomusta vakaasti yli vaalikausien. Tämä on merkittävä saavutus. Kokoomus ei kuitenkaan hänen johdollaan ole saavuttanut erityisen hyvin tavoitteitaan, joten häntä ei voi kutsua historian menestyneimmäksi puheenjohtajaksi. Työelämäuudistuksia on tehty, mutta muu kokoomuslaisuus on uhrattu niiden hyväksi hyväksymällä perussuomalaisten vaatimuksia arvopolitiikassa, ilmastoasioissa ja sivistyspolitiikassa. En ainakaan itse ole halunnut tätä.

Vaalitappion riskit

Mikäli kokoomus ei ole seuraavien eduskuntavaalien jälkeen suurin puolue, 36,8 prosenttia vastaajista toivoo puheenjohtajan vaihtuvan jo kesällä 2027 järjestettävässä ylimääräisessä puoluekokouksessa. 63,2 prosenttia vastaajista katsoi, että tappio ei edellytä puheenjohtajan vaihtoa.

– Jossakin vaiheessa puheenjohtaja tulee vaihtumaan, jos siis vaalit menevät huonosti. Vuonna 2027 voisi olla siihen hyvä paikka, koska silloin uusi puheenjohtaja ehtii ajaa itsensä sisään puolueeseen ennen tulevien vuosien vaalisumaa, jolloin se voisi olla huono idea, Kankaanpään kokoomuksen puheenjohtaja Johanna Aho arvioi.

– Petteri on hoitanut tonttinsa hyvin, mutta sitten on jo uudistumisen aika, toinen kokoomusvaikuttaja kirjoittaa.

Osa vastaajista katsoi, että johtopäätösten aika on vasta vaalien jälkeen.

– Kysehän on vaalituloksesta. Niukka tappio ja valtionvarainministeripuolue ei edellytä muutosta, yksi arvioi.

Lisäksi moni kirjoittaa ymmärtävänsä, että hallitusvastuu syö pääministeripuolueen kannatusta. Siitä huolimatta keskustelua tulevaisuudesta kaivataan jo nyt.

– Petteri Orpo on tehnyt erinomaista työtä oppositiossa ja vaalityössä useiden vaalien ajan. Pääministerikausi hallitusvastuussa on luonnollisesti syönyt puolueen kannatusta eivätkä osittaiset klikkiuutiset Orpon ”kömmähdyksistä” ainakaan nosta uskottavuutta. Kuitenkin jos Kokoomus häviää vaalit, niin mielestäni on johdonmukaista vaihtaa puheenjohtajaa ja viimeistään siinä vaiheessa käydä keskustelu kokoomuslaisuudesta, eräs kokoomusvaikuttaja linjaa.

– Erityisesti painottaisin kuitenkin jo mahdollisen seuraajan vakavaa pohdintaa ja alustamista, sillä puolueelle ei ole varaa hajonneeseen kenttään, hän jatkaa.

Imagohaitat tiedostetaan

Kaksi kysymyspatterin väitettä koski yhteistyötä perussuomalaisten kanssa. Ensinnäkin puolueväelle esitettiin väite ”kokoomus on joutunut tekemään liikaa myönnytyksiä hallituksessa perussuomalaisille.”

Väitteen kanssa samaa mieltä oli 23,5 prosenttia vastaajista ja eri mieltä 69,1 prosenttia vastaajista.

Tukea perussuomalaisten kanssa tehdystä yhteistyöstä tuli etenkin talouspolitiikan saralta, jossa puolueilla on samoja tavoitteita.

– Yhteistyö perussuomalaisten kanssa on ollut hedelmällistä, sillä talouspolitiikasta on helppo löytää yhteinen sävel, eräs kokoomuslainen vastaa.

Toisessa vastauksessa korostettiin viime eduskuntavaalien jälkeistä hankalaa tilannetta, jossa kokoomuksella ei ollut hirveästi valinnan varaa hallitusneuvotteluihin lähdettäessä.

– PS ei ole mikään toivottu hallituskumppani, mutta viime vaalien jälkeen keskusta ei ollut halukas lähtemään hallitukseen vastaamaan edellisen hallituksen järjettömien mokien korjaamisesta, toinen kokoomusvaikuttaja linjaa.

Jos kokoomusväki oli varsin yksituumaista myönnytysten osalta, oli ääni kellossa toinen, kun vastaajat arvioivat perussuomalaisten kanssa tehdyn yhteistyön vaikutuksia kokoomuksen imagolle.

Iltalehti esitti väitteen ”hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa on ollut vahingollista kokoomuksen imagolle”. Vastaukset jakoivat puolueen väkeä.

Samaa mieltä väittämän kanssa oli 41,8 prosenttia vastaajista ja eri mieltä 55,7 prosenttia vastaajista.

– Hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa on ollut vaikeaa, mutta ei yksiselitteisesti vahingollista. Kokoomuksen linja on säilynyt vastuullisena, ja hallituksessa tehtävät kompromissit ovat osa vastuunkantoa. On kuitenkin tärkeää, että puolue pitää jatkossa oman arvopohjansa ja viestinsä kirkkaana ja erottuvana, yksi puolueaktiivi kommentoi.