Heikki Mulari

Ukraina on tällä hetkellä rajussa puristuksessa. Korruptiokriisi, kyseenalainen rauhanehdotus ja Zelenskyin horjuva asema repivät maata, kirjoittaa Iltalehden ulkomaantoimittaja Heikki Mulari.
Tänään klo 16:00


Donald Trumpin hallinto on esitellyt Volodymyr Zelenskyille rauhanehdotuksen, johon Ukrainan täytyy löytää vahva vastaus. EPA / AOP
Ukrainan ja etenkin presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnon kärsimykset ovat jatkuneet tällä viikolla ennennäkemättömällä vauhdilla.
Sisäpoliittisesti Zelenskyin via dolorosa on ollut raju, sillä entisen koomikon lähipiirin aiheuttamasta korruptioskandaalista ei ole nähty vielä edes jäävuoren huippua, vaikka kaksi ministeriä sai jo lähteä sen vuoksi.
Kreml käytti korruptioskandaalin täysin mitoin hyödykseen ja yllätti Ukrainan ja Euroopan täysin lyömällä pöytään yhdessä Yhdysvaltojen kanssa sorvatun rauhanehdotuksen.
Useassa mediassa esillä olleen ehdotuksen pykälien mukaan Ukraina käytännössä antautuisi ja luopuisi samalla itsemääräämisoikeudestaan. Vladimir Putinin Venäjä saisi kaiken, Ukraina ei mitään.
Räikeän ehdotuksen yksi törkeimmistä kohdista on sen lopussa, jossa sanotaan, että kaikki sodan osapuolet saisivat täydellisen anteeksiannon sodan aikaisista toimistaan, eikä kukaan voisi jatkossa tehdä vaatimuksia tai valituksia näistä teoista.
Pykälä käytännössä katkaisisi kaikki sotarikos- ja korruptiotutkinnat sekä poistaisi vastuun niiltä, jotka ovat hyötyneet sodan kaaoksesta poliittisesti tai taloudellisesti.
Vielä mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että kyseisen kohdan sanamuoto on väitetysti Ukrainan tekemä.
Arvostettu yhdysvaltalainen talouslehti The Wall Street Journal sanoi Trumpin hallintoa lähellä olevan lähteensä perusteella, että Ukraina oli viime hetkillä muuttanut luonnosta.
Alkuperäinen sanamuoto edellytti kansainvälistä auditointia Ukrainan sotataloudesta ja avun käytöstä. Tämän sijaan tekstiin lisättiin nykyinen armahduspykälä, joka sulkee puolueettoman arvioinnin kokonaan pois.
Väite on pöyristyttävä. Suurimpana hyötyjänä olisi tietenkin Venäjä, mutta samalla herää kysymys siitä, miksi Ukraina haluaisi tällaista muotoilua juuri korruptioskandaalin ollessa pahimmillaan.
Trumpin lähettämä korkea-arvoinen sotilasdelegaatio esitteli luonnoksen Zelenskyille torstaina. Zelenskyi tyytyi toteamaan ehdotuksesta vain, että on valmis yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa.
Muuta Zelenskyi ei kommentoinut, mikä osaltaan kertoo häneen kohdistuvasta valtavasta paineesta.
Luonnoksen suuntaa ei kuitenkaan selitä pelkästään yksi tekijä, vaan korruptioskandaalin heikentämä Ukrainan johto on vain yksi osa kokonaisuutta.
Riippumattoman ukrainalaisen ajatushautomon Ukrainian Institute for the Futuren tutkija Ihor Tyškevitš näkee, että osaltaan Trumpin kiire saada Ukraina sopimaan rauha Venäjän ehdoilla johtuu Kiinasta.
Ei ole suuri salaisuus, että Trumpin hallinnon painopiste on Ukrainan sijaan Pekingin kanssa käytävässä talous- ja turvallisuuspoliittisessa väännössä.
Tyškevitšin mukaan Trump ei yksinkertaisesti halua enää käyttää aikaa selvittääkseen Ukrainaa koskevia vaikeita kysymyksiä, vaan pyrkii varmistamaan, että Euroopan tilanne on ainakin väliaikaisesti rauhoitettu ennen isompaa taistelua Kiinan kanssa.
Samaan aikaan Yhdysvaltain sisäpolitiikassa Trumpia painaa Epstein-tapaus ja siihen liittyvä julkinen keskustelu. Se lisää Trumpin tarvetta saavuttaa nopeita ulkopoliittisia pisteitä, joita esitellä voittoina kannattajilleen.
Ukrainan asema on vaikea, mutta peli ei ole vielä pelattu. Euroopan on viimeinkin otettava vastuuta ja määritettävä myös Trumpille selkeästi, ettei kammodiiliä voi sanella Ukrainan kurkusta alas.