Suomen talouskasvu saattaa hidastua vain yhteen prosenttiin lähivuosina.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Valtiovarainministeriö valmistautuu heikentämään ennustettaan Suomen talouskasvusta.
Kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander sanoo, että Suomen taloudessa on tuntematon jarru, joka hidastaa elpymistä.
Erityisen huolestuttavaa on, että viennin kasvu ei riitä kompensoimaan heikkoa kotimaista kysyntää.
Jos taloutta rasittaa rakenteellinen jarru, ennuste lähivuosille on vaisu eli talous kasvaa parhaimmillaankin vain yhden prosentin vuodessa.
Valtiovarainministeriö (VM) valmistautuu heikentämään ennustettaan Suomen talouskasvusta.
”Näyttää siltä, että joudumme alentamaan ennustettamme kuluvan vuoden talouskasvusta”, sanoo valtiovarainministeriön kansantalousosaston päällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.
Asia ei ole vielä täysin varma.
Kaikki riippuu siitä, vahvistavatko Tilastokeskuksen ensi viikolla julkaistavat kansantalouden tilinpidon tiedot sen, että talous on supistunut Suomessa koko kuluvan vuoden.
Ministeriön edellinen, syyskuun lopussa julkaisema ennuste on laadittu elokuun alussa käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Se on huomattavasti valoisampi kuin uudempien tietojen perusteella laaditut ennusteet.
Keskeinen kysymys siis on, mitä taloudessa on tapahtunut, kun ennakkotiedot ovat pettäneet kesän jälkeen. Sinänsä ei ole lainkaan harvinaista, että suhdanteen taitekohdissa ennusteissa on suuria eroja.
”Euroalueella ennusteita on tarkistettu ylöspäin, mutta Suomessa alaspäin. Suomen taloudessa on jokin jarru, joka hidastaa talouden elpymistä ja horjuttaa uskoa tulevaisuuteen.”
Spolander ei ole vielä varma, mikä tämä jarru on. Kesällä useat ennakoivat indikaattorit puhuivat talouskasvun voimistumisen puolesta, mutta sitten tapahtui jotain.
”Jos uskoo, että Suomen taloutta rasittaa pitkäaikainen rakenteellinen jarru, ennuste lähivuosille on vaisu eli talous kasvaa parhaimmillaankin vain yhden prosentin vuodessa”, hän sanoo.
Mikäli tällaista rakenteellista jarrua ei ole, vaan kysymys on erilaisten ulkoisten šokkien pitkittämästä taantumasta, talouskasvu saattaa Spolanderin mukaan kiihtyä vajaaseen kahteen prosenttiin lähivuosina.
Asia selviää todennäköisesti 18. joulukuuta, jolloin ministeriö julkaisee uuden suhdanne-ennusteensa.
Spolander painottaa, että viennin kasvu ei ole riittänyt kompensoimaan heikkoa kotimaista kysyntää. Asuntomarkkinat ovat yhä jäässä eikä kotitalouksien kulutus kasva.
”Talouden pysähtyneisyyttä ei voi perustella pelkästään kotitalouksien heikolla luottamuksella. Se heikkeni voimakkaasti heti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen, mutta on toipunut hitaasti.”
Kuluvana vuonna Suomen kausivaihtelusta tasoitettu bruttokansantuote ei ole kasvanut yhdelläkään vuosineljänneksellä edellisestä vuosineljänneksestä.
”Erityisen huolestuttavaa on, että Suomen talouskasvu ei ole pysynyt euroalueen vauhdissa, vaikka tuotannon kustannuskilpailukyky on kunnossa ja kotitalouksien ostovoima kasvaa.”
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Päivi Puonti arvioi, että talouskasvua jarruttaa kotitalouksien haluttomuus kuluttaa.
”Kun Suomen nettovienti [viennin ja tuonnin erotus] kasvaa, mutta talouskasvu kangertelee, kysymys palautuu ennen kaikkea kotitalouksiin. Jostain syystä kotitaloudet säästävät, vaikka niiden reaalinen ostovoima on inflaation hidastumisen ja palkankorotusten seurauksena parantunut.”
Kyse ei siis ainakaan kansantalouden näkökulmasta ole siitä, että kotitalouksilla ei olisi varaa kuluttaa, sillä niiden säästämisaste on kasvanut.
”Sosiaaliturvan leikkaukset aiheuttavat ahdinkoa vain pienessä osassa väestöä ja rajoittavat niiden kulutusta. Yksi mielenkiintoinen kysymys, missä määrin verraten suuret eläkkeiden indeksitarkistukset on pantu säästöön eikä kulutukseen.”
Myönteistä on joka tapauksessa se, että kaikkien keskeisten ennusteiden perusteella talous alkaa ensi vuonna elpyä toden teolla. Viennin kasvu jatkuu, yritykset lisäävät investointejaan ja työttömyys vähenee.
Talouden ennustamista on tänä vuonna vaikeuttanut se, että Tilastokeskuksen tiedot ovat tarkentuneet merkittävästi alkuperäisten julkistusten jälkeen.
Kesällä julkaistujen ennakkotietojen mukaan talous supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, mutta kasvoi tarkentuneiden tietojen perusteella 0,4 prosenttia.