Eurooppa-tutkija Timo Miettisen mukaan USA:n ja Venäjän salassa sorvaama rauhansuunnitelmaluonnos Ukrainalle kertoo Euroopan epäonnistumisesta. Käytännössä Eurooppa ei ole onnistunut vaikuttamaan USA:n presidentti Donald Trumpiin, vaikka tätä on kovasti yritetty.
– Siinä se saldo näyttää nyt aika negatiiviselta. Selkeästi Euroopan vaikutuspyrkimykset suhteessa Trumpiin eivät ole onnistuneet.
Miettinen uskoo, että yhtäkkiä julkisuuteen ilmestynyt sopimusluonnos on eurooppalaisille johtajille ”jonkinlainen pettymys”.
– Jos tämä nyt on se sopimus, ja Trumpin viimeinen sana, niin vaikutusyritykset ovat sitten epäonnistuneet diplomaattisella tasolla. Varmaan se isoin šokki tai pettymys on tässä.
USA:n ja Venäjän sopimusluonnoksessa korostuu voimakkaasti Venäjän näkökulma, ja sitä on luonnehdittu muun muassa ”nöyryytykseksi” Euroopan maille sekä ”joululahjaksi” Venäjälle. Neuvotteluissa ei konsultoitu Eurooppaa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi perjantaina, että Ukraina on yhdessä vaikeimmista tilanteista koko maan historiassa.
Sopimus on Venäjän mieleen. Kuva USA:n presidentti Donald Trumpin (kesk.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin (vas.) välisistä neuvotteluista Alaskassa elokuussa 2025. Gavriil Grigorov
Nykyisenkaltainen rauhansopimus oli Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Miettisen mukaan esillä jo Alaskassa elokuussa järjestetyn Trumpin ja Putinin välisen tapaamisen yhteydessä. Eurooppalaiset johtajat, Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb mukaan lukien, pyrkivät vaikuttamaan Trumpiin, ja hyvän aikaa näytti siltä, että tässä oltaisiin onnistuttu.
– Yleinen tulkinta oli, että huonoimmat tai huonoin skenaario olisi saatu jotenkin vältettyä ja Trump oltaisiin saatu vakuutettua Euroopan ja Ukrainan näkökulmasta tähän kysymykseen.
Alaskan-tapaamisen jälkeen Trump sanoi eurooppalaisille johtajille tukevansa suunnitelmaa, jossa Ukraina luovuttaisi Venäjälle alueita, joita Venäjä ei ole saanut vielä vallattua. Vastalahjaksi Putin kertoi lupaavansa, ettei hän enää hyökkää Ukrainaan.
– Nyt vaikutelma on, että ratkaisu on kyllä aika lailla alkuperäisen suunnitelman mukainen.
Eurooppa-tutkija Timo Miettisen mukaan Eurooppa epäonnistui vaikutusyrityksissään Trumpin suuntaan. OUTI JÄRVINEN
Myös nykyiseen sopimusluonnokseen sisältyy Venäjän lupaus olla hyökkäämättä Ukrainaan tai Eurooppaan. Kyseinen lupaus on kuitenkin asiantuntijan mukaan ”arvoton”. Miettisen mukaan Eurooppa on kuitenkin onnistunut Ukrainan suhteen siinä mielessä, että ainakin tällä hetkellä Ukraina on vielä suvereeni valtio.
Pitkään näin ei välttämättä ole, jos nykyinen sopimusluonnos astuu voimaan. Sopimukseen sisältyy Ukrainan suvereniteetin voimakas rajoittaminen.
– Sen lisäksi, että Ukraina tuomittaisiin näihin alueluovutuksiin, sen suvereniteettia myös rajattaisiin huomattavasti jatkossa erityisesti Nato-jäsenyyden ja armeijan koon rajaamisen takia.
Vaara
Mikäli sopimus toteutuu, se voi olla vaarallista Euroopalle. Putinin imperialistisista pyrkimyksistä on varoiteltu läpi sodan. Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raikin mukaan Putin toi ne itse esiin ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan.
– Venäjän tavoitteet eivät rajoitu Ukrainaan. Joulukuussa 2021, kun Venäjä esitti oman vaatimuslistansa, tuli hyvin ilmi, että tavoite on laajemmin Venäjän etupiirin palauttaminen, Kristi Raik sanoi Iltalehdelle viime viikolla.
Putin väittää vuonna 2021 kirjoittamassaan esseessä, että venäläiset ja ukrainalaiset ovat ”yksi kansa”, joiden välille on tehty ”keinotekoinen” jako. Essee löytyy julkaistuna Kremlin sivuilta.
– Jos Venäjä Ukrainan kohdalla saavuttaisi menestystä, niin kyllä se olisi todennäköisesti halukas jatkamaan muualla, Raik sanoo.
Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg nostaa esiin, että erityisesti turvatakuiden puuttuminen on Ukrainalle ongelma.
– Ilman riittävää pelotetta Venäjä tulkitsee tilanteen niin, että sillä on mahdollisuus jatkaa aggressiotaan myöhemmin. Sota alkaisi uudestaan muodossa tai toisessa, myös kansainvälisen politiikan professori Forsberg sanoi torstaina Iltalehdelle.
Eurooppa ei ole onnistunut vaikuttamaan Trumpiin. Kuvassa Suomen tasavallan presidentti Alexander Stubb halaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyia Kiovassa 11. syyskuuta. Zumawire / MV Photos
Euroopalle ja Suomelle äärimmäisen pelottava skenaario tulee esiin myös saksalaisen turvallisuuspolitiikan tutkija Carlo Masalan kirjassa, jossa hän avaa, miten Naton viides artikla murenee.
Pelottava skenaario lähtee tilanteesta, jossa Ukraina on hävinnyt sodan Venäjää vastaan ja antautunut järisyttävän huonoilla ehdoilla. Euroopassa jatketaan oman puolustuskyvyn laiminlyömistä ja USA löytää maailmasta muita kiinnostuksen kohteita.
Esimerkiksi Puolassa Venäjä luo jo nyt joidenkin asiantuntijoiden mukaan otollisia olosuhteita hyökkäykselle. Puolan armeijan yleisesikunnan päällikkö Wiesław Kukulan mukaan Puola on nyt ”sotaa edeltävässä tilassa”, kuten ennen toista maailmansotaa vuonna 1939.
Harha
Siinä missä Euroopan puolustuskyky on pitkään nähty heikkona, Euroopan talous on kuitenkin nähty merkittävänä valttikorttina.
Pitkään Euroopassa uskottiin, että maanosan taloudellinen voima estäisi keskinäisriippuvuuden kautta myös Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Toisin kävi.
Miettisen puheista syntyy kuitenkin mielikuva, ettei Euroopan kannata tuudittautua harhakuvaan taloudellisesta vaikutusvallastaan.
– Yhdysvaltojen talouden koko ja varsinkin kasvuvauhti ja tuottavuuskehitys on ollut selkeästi Eurooppaa parempaa. Erityisesti tulevaisuuden teknologioissa ja digitaalisissa teknologioissa Yhdysvallat on ottanut selkeästi johtoaseman suhteessa Eurooppaan.
Esimerkiksi tekoälyn kehittämisessä yhdysvaltalaiset toimijat ovat Euroopan edellä.
– Ja tämä herättää kysymyksiä siitä, että mistä Euroopan tulevaisuuden kasvun avaimet löytyvät.
Myös Kiina on noussut merkittäväksi teknologiajohtajaksi tietyillä aloilla. Kiina esimerkiksi hallitsee tiettyjä mineraaleja ja puolijohteita, joita tarvitaan esimerkiksi mikrosirujen valmistamisessa.
Euroopasta löytyy ennen kaikkea perinteistä teollisuutta, kuten autoteollisuutta. Lisäksi on panostettu vihreään siirtymään ja uusiin teknologioihin, mutta nekin tuntuvat olevan nyt maailmalla vastatuulessa. Sinänsä talouskasvun avaimet ovat Miettisen mukaan eurooppalaisten itsensä käsissä.
Kyllähän tästä syntyy mielikuva vanhenevasta Euroopasta, joka jää jälkeen kaikista muista. Onko se sitä?
– On se tilanne, mikä meillä nyt on, varmaan se, että olemme vanheneva maanosa. Kyllä täällä paljon kiinnostavia asioita tapahtuu, ja yhteiskuntamallit ovat pääosin hyvällä pohjalla, on erilaisia hyvinvointijärjestelmiä. Mutta sitten on muunlaisia haasteita varsinkin tulevaisuuden teknologioissa. Kysymys on, löytääkö Eurooppa sieltä oman vahvuusalueensa, missä se voisi loistaa.
Zelenskyin mukaan nyt on käsillä yksi maan koko historian vaikeimmista hetkistä. Kuva otettu Madridissa 18. marraskuuta 2025. Eduardo Parra
Miettisen mukaan Euroopan kannalta ei voida pitää onnistumisena myöskään kesällä 2025 tehtyä tullisopua USA:n kanssa. Elinkeinoelämän piirissä sopimusta kiiteltiin, koska se vakautti tilannetta.
Miettisen mukaan Eurooppa suostui yksipuolisiin tulleihin USA:n kanssa ajatuksella, että tällä saavutettaisiin jotain muuta.
– Ajateltiin, että se on sitten tapa ostaa Trumpilta tietynlaista hyväksyntää näissä turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
Jos Euroopan ja USA:n linjat turvallisuuspolitiikassa menevät nyt rajusti eri suuntiin, saattaa Eurooppa Miettisen mukaan palata uudelleen tullikysymykseen.
”Epäreilua”
Euroopan talousahdinko Yhdysvaltoihin verrattuna liittyy sekin sotaan. Energiašokki on vaikuttanut muun muassa Saksan kaltaisiin maihin.
Euroopan sotilaallinen heikkous johtuu puolestaan siitä turvallisuusjärjestyksestä, joka Eurooppaan luotiin toisen maailmansodan jälkeen.
– Turvallisuusjärjestys Euroopassa on rakentunut tosi vahvasti Yhdysvaltojen läsnäolon varaan, ja esimerkiksi Euroopan unionin keinot vahvistaa omaa puolustustaan tai tuottaa sotilaallista turvallisuutta ovat tosi heikot.
Eurooppa on riippuvainen USA:n sotilaallisesta läsnäolosta ja yhdysvaltalaisista asejärjestelmistä. Näin on ollut aina, mutta aiemmin Yhdysvallat ja Eurooppa ovat olleet samaa mieltä asioista.
– Nyt kun näkemykset ovat erkaantuneet, riippuvuus on muodostunut pikemminkin taakaksi.
Venäjä ja USA sopivat Ukrainasta Eurooppaa kuuntelematta. Kuva USA:n presidentti Donald Trumpin (kesk.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin (vas.) välisistä neuvotteluista Alaskassa elokuussa 2025. Gavriil Grigorov, Zumawire / MV Photos
Käytännössä Euroopalle ei ole Ukrainan sodan sopimusluonnoksen suhteen jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin yrittää vaikuttaa ailahtelevaiseen presidentti Trumpiin. Miettinen ei usko, että Euroopan toiminta olisi perustunut varsinaiseen toiveajatteluun.
– Se on minusta vähän epäreilusti sanottu. Totta kai, jos on diplomaattinen reitti yrittää vaikuttaa, se on pakko käyttää siitä huolimatta, mikä lopputulos on. Ei minulle ole jäänyt sellaista vaikutelmaa, että tässä olisi ollut ilmassa hirveästi toiveajattelua.
Käytännössä nyt jää Ukrainan päätökseksi, miten se suhtautuu USA:n tarjoamaan huonoon rauhansopimukseen.
– Oma käsitykseni on, että Ukraina olisi voinut hyväksyä nykyisten rintamalinjojen jäädytyksen ja jonkinlaisen jäädytetyn konfliktin Itä-Ukrainassa. Selvästi vaikeampi hyväksyä on suvereniteetin rajaus.
– Paljon riippuu Euroopasta, että minkälaista tukea Eurooppa pystyy lupaamaan Euroopalle, jos Yhdysvallat nyt sitten pesee jollain tavalla kätensä tästä konfliktista, jos Ukraina ei tule tätä sopimusta hyväksymään.