Talousvaikuttaja Björn Wahlroos arvioi lauantaina Ylen Ykkösaamussa syitä Suomen taloudelliseen lamaantumaan.
– Tästä maasta on lähtenyt ja lähtee pääomia sekä ihmisiä koko ajan, koska Suomi ei pysty vetämään puoleensa niitä. Investointeja ei ole saatu, koska ympäristömme ei ole kilpailukykyinen.
Wahlroos muistuttaa jälleen kerran, että 18 vuotta jatkunut talouden reaalinen nollakasvu ei ole suhdanteista kiinni.
– Emme ole tekemisissä suhdanneongelman kanssa. Suhdanteet eivät kestä 18 vuotta. Tämä on rakenneongelma. Suuri probleema on se, että Suomi ei vedä puoleensa rahaa ja ihmisiä, vaan päinvastoin työntää niitä jonkin verran pois.
– Talouden keskeinen tavoite ei ole tuottaa maksimaalista määrää verotuloja, vaan tavoitteena on tuottaa maksimaalinen määrä hyvinvointia, Nordean ja UPM:n hallitusten entinen puheenjohtaja muistuttaa.
Wahlroos totesi taannoin Turussa pidetyssä tekoälyseminaarissa, että Suomea ovat johtaneet idiootit.
– Viittasin siihen, että täällä on tehty todella tolloja päätöksiä: täällä on korotettu veroja, valtavasti kasvatettu julkisia menoja ja täällä ollaan jätetty rakenteelliset uudistukset tekemättä. Tilanne on selkeästi se, että olemme alisuoriutuneet merkittävästi koko tänä kautena.
Ketkä ovat mokanneet? Siihen talousvaikuttajalla on kaksi vastausta.
– Ensimmäinen niistä on Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen (2011-14) ohjelma. Se ei ollut yksinomaisesti Jyrkin vika. Se oli SDP:n ja Eero Heinäluoman (sd.) diktaatti. Se oli katastrofaalinen ohjelma, jolla korotettiin veroja ja kasvatettiin julkisia menoja silloin, kuin sitä ei olisi pitänyt tehdä.
– Toinen yleisesti tunnustettu moka oli (Antti) Rinteen (sd.) ja (Sanna) Marinin (sd.) hallitusten (2019-23) varainkäyttö, joka oli neljä standardipoikkeamaa järkevästä, talousvaikuttaja linjaa.
Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreen raportin mukaan Rinteen-Marinin hallituskaudella lisättiin julkisia menoja kumulatiivisesti 41 miljardia euroa.
Wahlroos luettelee syitä, miksi raha ei löydä Suomeen.
Poimintoja videosisällöistämme
– Olemme viimeinen bussipysäkki. Meillä on ilmasto, joka on hyvä vain yhteen asiaan eli datakeskusten viilentämiseen. Olemme keksineet rakentaa verotuksen, joka on raskaampi kuin muualla ja siinä on vähemmän poikkeuksia kuin missään muualla. Meillä on heikoimmat ympäristöedellytykset ja sen päälle olemme rakentaneet ehkä tylsimmän ylärakenteen verotuksessa.
Ruotsissa nykyään asuva talousvaikuttaja kuvailee, miksi Ruotsin verojärjestelmä on parempi kuin Suomen.
– Sieltä on otettu varallisuus-, perintö ja lahjavero pois. Sitten on monia pienempiä sääntöjä, esimerkiksi miten tavallisen kansalaisen pitkäaikaissäästämistä verotetaan. Ruotsissa on rakennettu valtava määrä poikkeuksia, jotka edistävät pääoman muodostusta sekä investointeja ja helpottavat perheyritysten sukupolven vaihdoksia, Wahlroos muistuttaa.