Vasemmistoliitto|Minja Koskelan jatko puheenjohtajana varmistui. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi nousi kansanedustaja Laura Meriluoto Kuopiosta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela lupaa palauttaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden, jos vasemmistoliitto pääsee hallitukseen.
Koskela kritisoi hallituksen päätöstä poistaa verovähennysoikeus ja sanoi perussuomalaisten turhaan väittävän olevansa työntekijöiden asialla.
Puolue haluaa perua useita Orpon hallituksen leikkauksia, kuten aikuiskoulutustuen ja työttömyysturvan suojaosat.
Koskelan valinta vasemmistoliiton puheenjohtajaksi sinetöidään Vantaalla pidettävässä puoluekokouksessa lauantaina.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela sanoo puolueen haluavan palauttaa ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden ”seuraavalla vahtivuorollaan”, eli jos puolue pääsee hallitukseen.
Vasemmistoliiton puoluekokouksessa puhunut Koskela sanoi sitä puolueen yhdeksi kärkitavoitteeksi.
Hallitus poistaa ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuoden 2026 alusta. Muutos voi vaikuttaa työntekijöiden haluun järjestäytyä eli liittyä ammattiliittoon.
”Hallitus on pyrkinyt kaikilla mahdollisilla tavoilla heikentämään työntekijän asemaa. Kokoomukselta en mitään muuta odottanut, mutta sanonpahan vaan: kun perussuomalaiset seuraavan kerran leveilevät olevansa suomalaisten duunareiden asialla, voitte pyytää heitä keksimään parempia vitsejä”, Koskela sanoi.
Vasemmistoliitto haluaa perua useita muitakin nykyisen hallituksen päätöksiä.
Puolue on jo aiemmin kertonut, että se haluaa palauttaa aikuiskoulutustuen, palauttaa työttömyysturvan suojaosat sekä työttömyysturvan lapsikorotuksen, jotka on poistettu Petteri Orpon (kok) hallituksen päätöksillä. Koskela toisti lupaukset puoluekokoukselle.
Koskelan mukaan hallitus ei ole lopettanut velaksi elämistä, vaikka kokoomus niin lupasi. Hallitus on myös leikannut pienituloisilta, vaikka perussuomalaiset kertoivat Koskelan mukaan toista ennen vaaleja.
”Nyt on naamiot riisuttu ja vaalilupaukset syöty. Petteri Orpon johdolla Suomi velkaantuu tappavaa tahtia ja Riikka Purran sakset ovat heiluneet niin holtittomasti, että 31 000 uutta lasta putoaa köyhyyteen”, Koskela sanoi puoluekokouspuheessaan.
Koskela mukaili Sdp:n slogania, mutta ei aivan.
”Me, hyvät ystävät, tiedämme, että kaiken voi tehdä reilusti”, Koskela sanoi puoluekokoukselle.
Sdp:n sloganin mukaan ”kaiken voi tehdä reilummin”.
Vasemmistoliiton puheenjohtajia poseerasi puoluekokouksessa. Kuvassa vasemmalta oikealle Martti Korhonen, Minja Koskela, Li Andersson ja Paavo Arhinmäki. Kuva: Kimmo Penttinen
Koskelan mukaan ihmisten luottamusta tulevaisuuteen ei palauteta velkajarrulla eli puolueiden yhteisellä sopimuksella velkaantumisen taittamisesta. Vasemmistoliitto jäi ainoana puolueena siitä ulos.
”Velkajarru on lupaus jatkuvasta leikkauskierteestä, Orpo-Purran reseptin toistamista vuodesta ja vaalikaudesta toiseen. Me olemme tällä hallituskaudella nähneet, että se resepti ei toimi. Velkaantuminen ei ole taittunut eikä tule taittumaan sillä, että hyvinvointivaltio laitetaan polvilleen”, Koskela sanoi.
”Vasemmistoliitto on sitoutunut taittamaan velkaantumista ja juuri siksi me emme voi kannattaa velkajarrua, joka pahimmillaan edellyttää rajuja leikkauksia matalasuhdanteessa.”
Koskelan mukaan pahimmillaan velkajarru tarkoittaa myös ilmastotavoitteiden karkaamista, kun vihreitä investointeja lykätään talouskurin nimissä.
”Orpon hallituksen politiikka on ollut ilmastolle ja luonnolle pohjanoteeraus, ja sen jäljiltä seuraavan hallituksen työlistalla on kunnianhimon palauttaminen ilmasto- ja luontopolitiikkaan”, Koskela sanoi.
Koskelan mukaan vasemmistoliitto ottaisi käyttöön hiiliosingot, jossa korkeapäästöisistä hyödykkeistä kerättäisiin päästöveroa, joka palautettaisiin kuluttajille rahana. Hiiliosinko suunnattaisiin kotitalouksille, jotka ovat vähävaraisia tai asuvat haja-asutusalueella.
Koskelan valinta vasemmistoliiton puheenjohtajaksi sinetöityi lauantain puoluekokouksessa. Valinta oli varma jo viime viikolla, sillä määräaikaan mennessä hänelle ei ilmestynyt vastaehdokkaita.
Varapuheenjohtajisto meni kokonaan uusiksi: kaksi entistä jäsentä ei ollut enää ehdolla ja yksi ei tullut uudelleenvalituksi.
Puolueen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kuopiolainen ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Meriluoto. Hän on parhaillaan perhevapaalla eduskunnasta.
Toiseksi puheenjohtajaksi valittiin Otto Bruun. Hän on Kemiönsaaren Taalintehtaalta kotoisin oleva ympäristöoikeuden tutkija, jonka tausta on kansalaisliiketoiminnassa. Hän on kuntavaltuutettu sekä aluevaltuutettu Varsinais-Suomessa.
Kolmanneksi puheenjohtajaksi nousi Miikka Kortelainen Kainuusta. Hän oli aiemmin puoluevaltuuston puheenjohtaja. Kortelainen on Kainuun aluevaltuuston ja SAK:n edustajiston varapuheenjohtaja.
Vantaalla pidettävä puoluekokous päättää myös puolueen tavoiteohjelman seuraaviksi vuosiksi.