Helsinki|Hylkysaaren luotsikasarmiin Helsingissä rakennettiin torni, jotta sieltä näkisi kauas. Nyt sinne suunnitellaan tornia, joka näkyy kauas.
22.11. 19:37
Poliitikot saavat tiistaina päätettäväkseen asemakaavamuutoksen, joka mahdollistaisi hotelli- ja viihdekeskittymän rakentamisen Korkeasaaren naapurissa sijaitsevaan Hylkysaareen.
Helsingin Kruunuvuorenselällä sijaitsevan Hylkysaaren rakennuksineen omistaa Valo Group oy. Hotelli- ja majoitus- sekä ravintolaliiketoimintaa harjoittava yritys on hakenut kaupungilta kaavanmuutosta.
Mikäli kaava menee läpi, entinen luotsikasarmi enemmän kuin kaksinkertaistuisi kooltaan. Lisäksi saaren sisäosiin rakennettaisiin kymmeniä villoja sekä Korkeasaaren puoleiseen salmeen matkailua palvelevia kelluvia taloja.
Hylkysaaren hotellisuunnitelmasta julkistetut havainnekuvat ovat nousseet puheenaiheeksi sosiaalisessa mediassa. Keskustelijoista osa tuntuu olevan kiukkuisia, osa riemuitsee.
Ei ole varmaankaan väärin väittää, että hotellin torni herättää laajalle Helsinkiin näkyvänä rakennuselementtinä huomion. Toinen kiukkua herättänyt aihe on saaren luonto: epäilijät arvelevat, ettei ympäristöllä ole mahdollisuuksia selviytyä esitettyjen rakennusmassojen kivutessa saarelle.
Hotelli- ja viihdekeskittymän katolle nousisi torniravintolan lisäksi kuntokeskus uima-altaineen. Esittelytekstissä Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle tornin sanotaan olevan rakenteellinen viittaus entisen luotsikasarmin alkuperäiseen torniin.
Kaksikerroksinen, linnamainen ja kulmatornilla varustettu luotsiasema kuvattuna todennäköisesti 1910-luvulla. Luotsihallinto oli edellyttänyt Helsinkiä järjestämään luotsiaseman henkilöstölle sisävartiopaikan kaupungin alueelta. Hylkysaari sopi tarkoitukseen hyvin, sillä saarelta ja etenkin luotsikasarmin kulmatornista oli hyvä näkyvyys eri suuntiin merelle. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto
Nyt päätettäväksi tulevaa asemakaavan muutosta säätelee voimassa oleva yleiskaava. Sen mukaan alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen tulee turvata.
Saaressa olevista vanhoista rakennuksista seitsemää esitetään suojeltaviksi. Tunnetuin niistä lienee merimaisemaa hallitseva, 1910-luvun alussa valmistunut ja 1928 kaksi lisäkerrosta saanut luotsikasarmi.
Tuntemattomampia saaren rakennuksista lienevät kasarmin apurakennukset ja saaren pohjoisrannan läheisyydessä sijaitseva, noin 1830-luvulla valmistuneesta asuinrakennuksesta huvilaksi 1880-luvulla muutettu Villa Ida.
Suomen itsenäistymisen jälkeen luotsilaitos siirtyi merenkulkuhallituksen alaiseksi. Hylkysaaren luotsikasarmiin rakennettiin vuonna 1928 valmistuneet kaksi lisäkerrosta. Kuva Katajanokan kärjestä koilliseen on 1940-luvulta. Kuva: Suomen merimuseon kuvakokoelma / Museovirasto
Yleiskaavan luontoympäristöä koskevassa osiossa määrätään, että suunnittelussa tulee turvata luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen kehittämisen, luonnonsuojelun ja ekologisen verkoston sekä metsäverkoston kannalta tärkeät alueet.
Tiistaisen kokouksen esittelijän mukaan nämä vaatimukset täyttyvät, vaikka saarelle suunnitellaan useaa kymmentä erillisvillaa:
”Ne on tarkoitus esivalmistaa puurakenteisina ja perustaa teräspaaluille, jolloin vaikutus Hylkysaaren olevaan kasvillisuuteen säilyisi mahdollisimman pienenä. Uudet kulkureitit pyritään tekemään pitkospuumaisina rakenteina.”
Hylkysaaren historia on rikas ja lienee nykyihmisille verrattain tuntematon, ainakin vieraampi kuin naapuri Korkeasaari. Arkkitehtitoimisto Schulman on tehnyt niistä ja eläintarhan karanteenisaarena toimivasta Palosaaresta laajan kulttuuriympäristöselvityksen vuonna 2010.
Olipa kerran Hylkysaaressa nakuranta uimakoppeineen. Saari oli myös veneilevien helsinkiläisten virkistäytymispaikka. Tässä mielessä asemakaavaehdotuksen merkintä Hylkysaaresta pääosin merellisenä virkistäytymisen, lomailun ja matkailun alueena on jatkoa perinteelle.
Teollistakin perintöä saaressa on. Helsinki vuokrasi saaren telakkayrittäjälle vuonna 1830. Telakka toimi vuoteen 1881. Sijaitsivatpa saaressa myös kaasulaitos ja Suomen ensimmäinen sementtivalimo. Kaasulaitoksen rakennus kuuluu asemakaavaehdotuksessa suojeltujen joukkoon.
Viime vuosikymmeninä Hylkysaari on ollut hiljainen. Toimintojen eräänlainen joutsenlaulu oli vuonna 1981 luotsikasarmissa avattu Suomen merimuseo, joka sulkeutui 2004. Rakennukset ovat autioina päässeet rapistumaan huonoon kuntoon.