Lisa Cook korosti, että Yhdysvaltain finanssijärjestelmä on kokonaisuutena vahva, pankit ovat hyvin pääomitettuja ja kotitalouksien sekä yritysten taseet hyvässä kunnossa.
Samalla hän kuitenkin nosti esiin kolme kehityskulkua, jotka voivat muuttaa riskitilannetta tulevaisuudessa: korkeat omaisuusluokkien arvostustasot, yksityisen luotonannon nopea kasvu sekä hedge-rahastojen kiihtyvä rooli Yhdysvaltain valtionlainamarkkinoilla.
Puhe rakentui Fedin tuoreeseen Financial Stability Report -katsaukseen, jonka mukaan järjestelmä on kestävä mutta sisältää elementtejä, jotka voivat kärjistyä stressijaksoissa. Cook muistutti, että finanssivakaus ei ole itseisarvo vaan välttämätön edellytys keskuspankin kahden päätavoitteen – työllisyyden ja hintavakauden – saavuttamiselle.
Hän palasi omiin kokemuksiinsa Michiganista finanssikriisin aikaan ja kuvasi, kuinka rahoitusmarkkinoiden häiriöt voivat välittyä dramaattisesti reaalitalouteen ja kotitalouksien arkeen.
Ensimmäisenä haavoittuvuutena Cook tarkasteli omaisuusarvoja.
Fed ei puutu siihen, ovatko hinnat liian korkealla, mutta vertailee arvostustasoja fundamentteihin ja historiallisiin viitearvoihin. Cookin mukaan useilla markkinoilla, kuten osakkeissa, yrityslainoissa, vivutetuissa lainoissa ja asuntomarkkinoilla, arvostustasot ovat koholla suhteessa pitkän aikavälin keskiarvoihin. Tämä ei hänen mukaansa tarkoita, että kriisi olisi näköpiirissä, mutta se kasvattaa voimakkaiden korjausliikkeiden todennäköisyyttä.
Toisaalta Cook korosti, ettei näe markkinoilla rakenteellisia heikkouksia, jotka muistuttaisivat finanssikriisin edellä vallinneista olosuhteista.
Toinen keskeinen teema oli nopeasti laajeneva listaamaton lainasektori. Yksityinen luotonanto on kasvanut viidessä vuodessa kaksinkertaiseksi ja toimii yhä suurempana rahoituskanavana yrityksille, jotka eivät saa tai hae lainaa perinteisistä pankeista.
Cook kuvaili listaamattoman lainamarkkinan: se tarjoaa pitkäaikaista rahoitusta, jonka sijoittajat ovat lukinneet useiksi vuosiksi, ja rahastojen kannusteet valvoa lainoja voivat olla vahvoja. Hän kuitenkin korosti, että markkinan kasvu tapahtuu melko vähäisen julkisen tiedon varassa.
Kun välittäjäketjut monimutkaistuvat, rahoittajat vivuttavat toimintaansa ja sektorin sisäinen läpinäkyvyys heikkenee, syntyy riskejä, joiden dynamiikka ei välttämättä näy ennen kuin talous kohtaa ensimmäisen todellisen taantuman.
Vivutetut strategiat lisäävät markkinariskiä
Cook totesi, ettei listaamaton lainamarkkina tällä hetkellä muodosta systeemistä uhkaa, mutta muistutti, että äkillisten tappioiden ketjureaktiot ovat todennäköisempiä ympäristössä, jossa altistukset ja vivutetut rakenteet eivät ole selvästi nähtävissä. Viime kuukausien yksittäiset konkurssit esimerkiksi autoalalla osoittivat, että tappiot voivat levitä yllättävän laajalle joukkoon rahoittajia.
Cookin mukaan on siksi ratkaisevan tärkeää kehittää sektorista parempaa dataa ja ymmärtää, miten sen rakenteet käyttäytyvät suhdanteiden vaihtuessa.
Kolmantena haavoittuvuutena Cook käsitteli hedge-rahastojen kasvavaa roolia Yhdysvaltain valtionlainamarkkinoilla. Hedge-rahastojen hallussa olevien Yhdysvaltain valtionlainojen määrä on noussut yli kymmeneen prosenttiin kaikista liikkeessä olevista valtionlainoista, mikä ylittää jo pandemian edeltäneen huipun.
Cook huomautti, että valtionlainamarkkinat ovat koko globaalin rahoitusjärjestelmän kivijalka ja kriittinen osa Fedin rahapolitiikan välittymistä. Siksi niiden häiriöt voivat saada laajoja ja nopeita vaikutuksia.
Cookin mukaan suurin riski liittyy niin kutsuttuihin suhteellinen arvo -strategioihin, joissa hedge-rahastot hyödyntävät pienistä hintaeroista syntyviä arbitraasimahdollisuuksia. Nämä strategiat ovat tyypillisesti erittäin vivutettuja ja nojaavat lyhytaikaisiin repo-rahoitusjärjestelyihin. Markkinastressin aikana vivutetut positiot voivat purkautua nopeasti ja voimakkaasti, mikä lisää paineita valtionlainojen likviditeettiin.
Pandemian alkuvuonna koettu ”dash for cash” -episodi toimii hänen mukaansa hyvänä muistutuksena siitä, mitä voi tapahtua, jos monet toimijat alkavat samanaikaisesti myydä likvideimpiä mahdollisia omaisuuseriä.
Generatiivinen tekoäly voi vaikuttaa sijoitusmarkkinoiden toimintaan
Puheessa käsiteltiin myös nousevaa teknologiateemaa: generatiivisen tekoälyn käyttöä algoritmisessa kaupankäynnissä. Cook totesi, että tekoäly voi sekä lisätä että vähentää markkinariskejä.
Generatiivinen AI kykenee analysoimaan valtavia tietomääriä ja kehittämään omia strategioitaan tavoilla, jotka voivat olla osin läpinäkymättömiä ihmisten näkökulmasta. Tämä luo riskejä, kuten mahdollisen laajamittaisen yhdenmukaisen käyttäytymisen, tahattoman kolluusion tai markkinoita manipuloivien toimintamallien oppimisen.
Toisaalta varhaiset tutkimukset viittaavat siihen, että AI saattaa olla vähemmän altis ihmismäisille harhoille ja paniikkikäyttäytymiselle, mikä saattaa tietyissä tilanteissa jopa vakauttaa markkinoita.
Cookin mukaan teknologian nopea kehitys tekee valvonnasta entistä haastavampaa, mutta myös avaa mahdollisuuksia. Kaupankäyntialustat hyödyntävät jo kehittyneitä valvontamenetelmiä manipulaation havaitsemiseksi, ja markkinapaikat, kuten Chicago Mercantile Exchange, ovat ryhtyneet vaatimaan, että tekoälypohjaisten algoritmien päätöksenteko on pystyttävä jälkikäteen selittämään. Cook näkee tämän olennaisena askelena kohti läpinäkyvämpiä ja turvallisempia markkinoita.
Puheensa lopuksi Lisa Cook korosti, että vaikka rahoitusjärjestelmä on vahva, sitä muokkaavat yhtä aikaa suuret rakenteelliset muutokset ja teknologinen murros.
Kokonaiskuva vaatii hänen mukaansa tarkkaa seurantaa ja harkittua sääntelyä, jotta Yhdysvaltain finanssijärjestelmä säilyy vahvana myös tulevien suhdannekäänteiden ja markkinamyllerrysten keskellä.