Lapualainen luontokuvaaja Jukka Risikko on hämmentynyt. Hän on jakanut kuviaan Facebookissa ja Instagramissa vuodesta 2016 alkaen. Pitkään sometilit seuraajamäärät pysyivät vakaana.
– Minulla oli tähän vuoteen saakka Instagramissa noin 150 000 seuraajaa ja olin siitä valtavan iloinen. Ajattelin, että tämä on minun yleisöni.
Jotain alkoi kuitenkin tapahtua. Viimeisen reilun puolen vuoden aikana lähes 500 000 ihmistä on löytänyt Risikon suomalaista luontoa esittävät kuvat. Ilman maksullisia mainoskampanjoita tai ostettuja seuraajia. Risikko toteaakin, että algoritmien toimintaa on mahdoton ennustaa tai ennakoida. Nyt seuraajia on Instagramissa 647 000.
– Algortimi nostaa kuvia näennäisen satunnaisesti ihmisten nähtäville. Ja kun joku tykkää kuvista ja alkaa seurata tiliä, nousee se todennäköisemmin hänen verkostonsa nähtäville, Risikko arvioi.
Alusta saakka englanniksi
Uusista seuraajista noin puolet, 250 000 on Pohjois-Amerikasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta, mutta seuraajia on ympäri maailmaa.
– Välillä tuntuu hassulta, että minun pääosin kotimaisemista ottamiani kuvia haluaa katsella niin moni.
Pöllöt ovat yksi Jukka Risikon suosikkikuvauskohteista. Kuvassa varpuspöllö.
Kuva: Jukka Risikko
Risikko arvelee, että yksi syy tilin kasvulle on se, että hän on käyttänyt alusta saakka englantia.
– Kommentteihin vastaan myös suomeksi ja Facebookissa käytän molempia kieliä. Siellä 81 000 seuraajasta pääosa on suomalaisia.
Ennen seuraajamäärän valtavaa kasvua Risikko kertoo muuttaneensa postaustyyliään jonkin verran.
– Minulta pyydettiin, että näyttäisin enemmän sitä, kuka on kuvien takana. Esittelin itseni ja samalla aloin lisätä enemmän kuvia samaan postaukseen. Usean kuvan postaukset tuntuvat saavan enemmän näkyvyyttä kuin yksittäiset kuvat.
Risikko arvelee olevansa suomalaisten luontokuvaajien Instagram-tilejä vertailtaessa viiden suurimman joukossa.
Arvelu lienee osuva. Muista suomalaisista someaktiiveista Sanna Marinilla on miljoona seuraajaa, Kimi Räikkösellä kolme miljoonaa ja luontokuvaaja Konsta Punkalla 1,2 miljoonaa. Risikon tili nousee suuremmaksi kuin vaikkapa presidentti Alexander Stubbin (549 000), somevaikuttaja Natalia Salmelan (117 000) tai pääministeri Petteri Orpon (44 600) tili.
Oikean ihmisen ottamia kuvia
Muutaman kerran Risikko on joutunut vastaamaan kysymykseen, käyttääkö hän tekoälyä tai muokkaako hän kuvia paljon.
– Mutta pääasiassa kysymykset koskevat kamerakalustoa.
Julkaisemiensa kuvien yhteydessä Risikko kertoo painottavansa, että kuvat on ottanut oikea ihminen, kohteena on todellinen luonto ja välineenä lähes aina perinteinen järjestelmäkamera. Satunnaisesti käytössä on myös drooni tai puhelimen kamera.
– Puhelin toimii myös luonnosvihkona, jolla tallennan paikkoja, joihin haluaisin vielä palata järjestelmäkameran kanssa.
Jukka Risikko toteaa olevansa iloinen siitä, että päätti aikoinaan laittaa kuviaan julki. Ilman sometilejä ei kuvia olisi läydetty esimerkiksi postimerkkeihin.
Kuva: Piia Saarenketo
Kasvanut somesuosio on tuonut mukanaan myös satunnaisia kaupallisia yhteistöitä. Niitä Risikko ei sano havitelleensa, vaan hänet on pyydetty mukaan. Yhteistyöt ovat painottuneet sellaisiin tahoihin, joista Risikko arvelee myös seuraajiensa hyötyvän. Hän on ollut mukana esimerkiksi Canonin kameralanseerauksessa.
Menestyksestä huolimatta Risikko ei havittele kokopäivätoimiseksi luontokuvaajaksi. Toinen ammatti, proviisori, pitää otteessaan.
– Kolme vuotta sitten tein hypyn ja jäin pois vakituisesta apteekkityöstä. Pian huomasin kaipaavani sitä ja asiakaspalvelua ja kun tarjoutui mahdollisuus tehdä vuoroja eri apteekeissa, tartuin mielelläni mahdollisuuksiin.
Nyt Risikko pystyy yhdistämään valokuvakseen liittyvät yritystoimintansa työhön apteekissa. Hän työskentelee muutamassa eri apteekissa Etelä-Pohjanmaalla.
–Tällä hetkellä olen tyytyväinen, että voin hyödyntää eri osaamisalueita työssäni. Käyttää aikaa valokuvaukseen ja pysyä ajan tasalla apteekkimaailmassa.
Valokuvaukseen liittyvät haaveet keskittyvät pääasiassa kotimaahan.
– Suomessa on paljon paikkoja, joihin haluaisin päästä kuvaamaan.
Aitous vetoaa
Projektitutkija Nuppu-Maija Pelevina Vaasan yliopistolta toteaa lähes 650 000 tuhannen seuraajan Instagram-tilin olevan Suomen mittakaavassa suuri.
– Somevaikuttajien joukossa 50–70 000 seuraajan tili on suuri ja sen ylläpitäjä lähes julkisuuden henkilö Suomessa.
Pelevina uskoo Risikon kaltaisen luontokuvaajan tilin vetoavan yleisöön aitoudellaan.
– Myös se, että hän tekee englanninkielistä sisältöä, laajentaa seuraajajoukkoa.
Risikon tilin sisältö on ”perinteinen” Instagram-tili, jolla ylläpitäjä jakaa pääasiassa kuvamateriaalia. Palvelu aloitti kuvanjakopalveluna ja laajeni myöhemmin lyhytvideoalustaksi. Instagramissa käydään nykyään paljon myös yhteiskunnallista keskustelua.
Yhtenä Risikon suosion syynä Pelevina pitää sitä, että kuvat ovat aitoja, eivät tekoälyllä tehtyjä.
– Valtava osa internetissä jaettavasta materiaalista on tehty tekoälyllä. Uskon, että aitous vetoaa katsojiin eri tavalla.
Medialukutaitoa tarvitaan
Pelevina kertoo tutkivansa viestintää digitaalisessa ympäristössä, sosiaalisen median ilmiöitä ja tekoälyn aiheuttamaa murrosta yhteiskuntaan, politiikkaan ja viestintään Suomen Akatemian rahoittamassa SYNTHETICA-hankkeessa. Tekeillä olevan väitöskirjan aihe on somevaikuttajien politisoituminen ja propaganda Venäjän sodan yhteydessä Ukrainassa, Venäjällä ja Brasiliassa.
– Sen jälkeen kun ChatGPT julkaistiin vuonna 2022 sisällön tuottaminen tekoälyllä on yleistynyt valtavasti. Kuva- ja videogeneraattoreilla on helppo, nopea ja edullinen tuottaa kuvaa ja viedoita.
Pelevinan mukaan vielä saattaa olla mahdollista erottaa, mikä materiaali on ihmisen ja mikä tekoälyn tuottamaa. Pian tilanne voi kuitenkin olla toinen. Valo- ja videokuvan todistearvo heikkenee, kun tekoälyn tuottama materiaali on yhä parempaa.
– Lisäksi se, että joutuu epäilemään sisällön aitoutta, aiheuttaa epäluuloa kaikkea netin sisältöä kohtaan. Venäjällä tätä käytetään tietoisesti ja annetaan ymmärtää, että mihinkään lännessä tuotettuun sisältöön ei voi luottaa.
Pelevina peräänkuuluttaakin ihmisten kykyä arvioida netissä kohtaamaansa sisältöä ja sitä, mihin sillä halutaan vaikuttaa.
– Valtionjohtajista tehdyt pilavideot ovat aikansa pilapiirroksia. Jos ei erota sitä, miten video tai kuva on tuotettu, kannattaa arvioida sitä, mihin sillä pyritään.
Jatkuvasti lisääntyvän tekoälymateriaalin keskellä kuvat, jotka on ottanut oikea ihminen oikealla kameralla todellisesta luonnosta, lisäävät arvoaan jatkuvasti.