Suomi on lyhentänyt kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien kestoa. Osa turvaa saaneista joutuu hakemaan uutta lupaa jo vuoden kuluttua.

Kaksi huivipäistä naista ja mies istuvat rivissä pöydän ääressä. He katsovat kohti ja ilme on rento.

Avaa kuvien katselu

Nasro Abukar (vas.), Sarab Sarheel ja Hared Mohamed Hassan kertovat päätyneensä Suomeen ja Lieksaan sattumalta. Abukar ja Hassan ovat kotoisin Somaliasta, Sarheel Syyriasta. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Juttu tiivistettynä

  • Noin 400 itärajan yli tulleesta 1 300 turvapaikanhakijasta on saanut oleskeluluvan.
  • Hallituksen lakimuutos lyhensi kansainvälisen suojelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien kestoa.
  • Turvapaikan saaneet joutuvat hakemaan uutta oleskelulupaa vuoden tai kolmen vuoden kuluttua.
  • Tapasimme Lieksassa kolme itärajan yli tullutta ihmistä, jotka ovat saaneet turvapaikan Suomesta.

Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.

Kahvipöydän ääressä Lieksassa istuvat Nasro Abukar, Sarab Sarheel ja Hared Mohamed Hassan sanovat olevansa onnekkaita.

He ovat itärajan yli tulleita turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet oleskeluluvan.

Kaksi vuotta sitten Suomeen tuli Venäjältä muutamassa kuukaudessa noin 1 300 turvapaikanhakijaa. Toistaiseksi oleskeluluvan on saanut noin 400 ihmistä eli alle kolmasosa tulijoista.

– Olen todella helpottunut. Olin toivonut oleskelulupaa ja viimeinkin se toteutui, Hassan sanoo.

Hän pakeni Somaliasta, joka kärsii toistakymmentä vuotta jatkuneesta sisällissodasta ja terrorismista.

Huivipäinen nainen istuu pöydän ääressä. Hänen kätensä ovat levollisesti pöydällä.

Avaa kuvien katselu

Sarab Sarheel ei muista, minkä rajanylityspaikan kautta tuli Suomeen. Sen sijaan hän muistaa, että hänet tuotiin lumiseen Lieksaan: ”Kaikkialla oli valkoista, ja minusta tuntui, että olen päätynyt sisään johonkin lastenohjelmaan.” Kuva: Pauliina Tolvanen / YleOrpon hallitus kiristi turvapaikan ehtoja

Somalialainen Nasro Abukar kertoo saaneensa turvapaikan syyskuussa vajaat kaksi vuotta saapumisensa jälkeen. Turvapaikka on myönnetty toissijaisen suojelun perusteella. Silloin oleskelulupa on voimassa vuoden ajan.

Sarab Sarheelille ja Hared Mohamed Hassanille Maahanmuuttovirasto myönsi pakolaisaseman, joten heidän oleskelulupansa on voimassa kolme vuotta.

Vielä vuosi sitten kolmikko olisi saanut vuoden pidemmät oleskeluluvat.

Orpon hallitus lyhensi kansainvälisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien kestoja EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Muutos tuli voimaan tämän vuoden alussa.

Nasro Abukar, Sarab Sarheel ja Hared Mohamed Hassan kertovat haastattelussa matkasta Suomeen ja tulevaisuuden haaveistaan

Migrin työtaakka kasvaa

Lakimuutos tarkoittaa, että Maahanmuuttovirasto arvioi suojelun tarvetta aiempaa useammin.

Esimerkiksi Sarab Sarheel on kotoisin Syyriasta, jonka hallinto vaihtui viime joulukuussa islamistikapinallisten vallankaappauksessa. Migrin mukaan maan turvallisuustilanne on nyt muuttunut.

Jatkossa Migri siis saa aiempaa enemmän käsiteltäväkseen jatkolupien hakemuksia. Samalla turvapaikkahakemusten käsittelyssä on jo nyt ollut ruuhkaa.

Yle kertoi alkuviikosta itärajan yli tulleesta Azzam Zakariasta, joka pettyi Suomeen ja palasi Syyriaan.

Zakaria kertoi, ettei saanut vuoden ja neljän kuukauden aikana kutsua edes turvapaikkaprosessin ensimmäiseen puhutteluun.

Katso, mitä itärajan yli tulleille turvapaikanhakijoille on kahden vuoden aikana tapahtunut:

Tulevaisuus on Suomessa

Oleskeluluvan väliaikaisuus tuo elämään epävarmuutta, mutta Nasro Abukar, Sarab Sarheel ja Hared Mohamed Hassan eivät suunnittele paluuta kotimaahan. Sen sijaan he ovat aloittaneet suomen kielen opinnot.

Kolmikko kykenee jo väittelemään suomeksi, kuinka monta kuppia kahvia on sopiva määrä aamulla. Abukarille riittää puolikas, Hassan tarvitsee kaksi kuppia.

Kaksi huivipäistä naista istuu miehen kanssa pöydän ääressä. Toinen naisista selittää iloisesti ja toinen nainen ja mies nauravat.

Avaa kuvien katselu

Nasro Abukar (vas.), Sarab Sarheel ja Hared Mohamed Hassan kertovat saaneensa apua kotoutumiseen etenkin Metka-talolta. Se on Lieksassa sijaitseva kansainvälinen kylätalo, jossa on tarjolla ohjausta ja harrastustoimintaa. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Sarheel haluaa oppia nopeasti kielen, jotta voi hakea opiskelemaan hoitoalaa.

– Haluaisin työskennellä fysioterapeuttina, mutta onko sellaiseksi helppoa päästä? Sarheel kysyy.

Abukar työskentelisi mieluiten leipuri-kondiittorina. Hassan haaveilee logistiikka-alan opinnoista ja siitä, että saisi perheensä Suomeen.

– Minulla on koko ajan ikävä vaimoani ja lapsiani.