Koleana päivänä vuonna 1845 brittifyysikko Michael Faraday oli kumartuneena pöydän ääressä laboratoriossaan. Hän oli pitkään miettinyt, voiko magnetismi vaikuttaa valoon.
Yhdessä kokeessa hän oli kyllästänyt lasinpalan boorihapolla ja lyijyoksidilla, ja laski sen sitten sähkömagneetin päälle. Sen jälkeen hän lähetti polarisoitua valoa materiaalin läpi.
Faradayn suureksi yllätykseksi valonsäde oli muuttanut suuntaa: hän oli juuri paljastanut yhteyden valon ja sähkömagnetismin välillä: Faradayn ilmiön.
Havainto on avannut tien modernille fysiikalle, mutta nyt uusi koe osoittaa, että emme ole vielä täysin ymmärtäneet yhteyttä.