Emma Hyyppä jätti syksyllä Ylen urheilutoimituksen ja siirtyi MTV:n palvelukseen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Urheilutoimittaja Emma Hyyppä lopetti kilpajuoksu-uransa 22-vuotiaana, kun ylirasitustila romutti hänen tuloksensa Yhdysvaltain yliopistossa.
Hyyppä oli nostanut harjoitusmääräänsä liian nopeasti 140 kilometriin viikossa, mikä johti hermoston ylirasitukseen ja yhden kilpailukauden väliin jäämiseen.
Hyyppä siirtyi syksyllä Yle urheilusta MTV:lle, missä hän työskentelee toimittajana ja Tulosruudun ankkurina.
Lahdessa kasvanut Emma Hyyppä, 30, oli murheen alhossa kymmenen vuotta sitten. Hän oli saanut urheilustipendin Idahon osavaltiossa sijaitsevaan Boisen yliopistoon, mutta siellä estejuoksijan ura oli törmännyt seinään.
Hän oli juossut Suomessa noin sadan kilometrin harjoitusviikkoja, mutta päättänyt nostaa uudessa ympäristössä määrän 120 kilometriin viikossa.
– Aluksi harjoitusvaste oli hyvä, ja niinpä päätin joululomalla Suomessa, että ryhdyn treenaamaan vielä enemmän, 130–140 kilometriä viikossa, Hyyppä kertoo.
Yliopistossa oli painotettu pitkäjänteisyyden merkitystä, mutta suomalaisella oli kova kiire kehittyä ja toteuttaa omia unelmiaan urheilijana. Hän oli ollut mukana alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Rietissä kesällä 2013 ja nyt silmissä siinsivät aikuisten arvokisat.
Harjoitusmäärän liian nopeasta lisäämisestä seurasi hermoston kokonaisvaltainen ylirasitustila. Siinäkään vaiheessa Hyyppä ei malttanut pitää taukoa vaan jatkoi harjoittelua, mikä pahensi tilannetta.
Tulokset romahtivat, ja yksi kilpailukausi jäi kokonaan väliin. Nuori nainen murehti yksin epätoivoisena.
– Kun alkoi mennä huonosti, valmentajat eivät enää yhtä usein kyselleet kuulumisia.
Siis silloin, kun keskustelua olisi eniten tarvittu.
– Olen tosi harvoin puhunut tästä, niin musta tuntuu, että meinaa tulla tunteet pintaan, Hyyppä herkistyy kahvilan pöydässä.
Hän oli juossut omat ennätyksensä 19-vuotiaana ennen yliopistoon lähtöä (päämatka 3 000 metrin esteet kulki aikaan 10.22,77).
Emma Hyyppä voitti sileän 3000 metrin juoksun Suomen mestaruuden 19-vuotiaiden sarjassa Huittisissa elokuussa 2014. Kuva: Tomi Glad
Ura päättyi lohduttomaan tilanteeseen 22-vuotiaana.
– En ole kuitenkaan surullinen urheilu-urastani, MTV:n tuore ruutukasvo vakuuttaa.
Hyyppä oli jo koululaisena ajatellut hankkivansa urheiluun liittyvän ammatin.
– Urheilutoimittajan työ tv:ssä vaikutti minusta jännittävältä ja hauskalta, joten siitä tuli unelma-ammattini.
Hän sai kuulla muistuttavansa erästä tv-kasvoa.
– Sain Lahdessa palautetta, että näytän Inka Heneliukselta, Hyyppä naurahtaa.
Lähtiessään Boisen osavaltionyliopistoon, hän päätti opiskella mediatutkimusta ja journalismia.
– Arvelin viestintäalan tutkinnon kelpaavan myös Suomessa.
Opiskelu oli ensimmäisenä vuonna rankkaa, kun englannin kieli ei ollut vielä kunnolla hallussa.
– Minulla oli kerran viikossa tapaaminen tutorin kanssa ja jouduin tekemään ylimääräisiä study hall -tunteja eli viettämään pakollista aikaa läksyjen parissa.
Pänttääminen tuotti tulosta: Hyypän keskiarvo nousi ja hän valmistui hyvillä arvosanoilla.
Viimeisenä opiskeluvuotenaan hän työskenteli opintojen ohella koulun tennishallilla ja tutustui tennisjoukkueen jäseniin.
– Meistä tuli tosi hyviä kavereita, ja sain muitakin ystäviä juoksujoukkueen ulkopuolelta, Hyyppä kertoo.
”
Annoin itselleni luvan elää sellaista parikymppisen elämää.
Emma Hyyppä työskentelee tällä hetkellä MTV:n urheilussa toimittajana ja ankkurina. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Hän pääsi irti urheilijaidentiteetistä ja pystyi nauttimaan uudella tavalla opiskelijaelämästä.
– Vaikka harjoittelin edelleen paljon, annoin itselleni luvan elää sellaista parikymppisen elämää.
Amerikan opiskeluvuosilta jäi paljon hyviä muistoja.
– Kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan, mutta olen kokemuksesta todella kiitollinen.
Palattuaan Suomeen kesällä 2018 Hyyppä meni vapaaehtoiseksi Tampereella järjestettyihin yleisurheilun nuorten MM-kisoihin ja pääsi sen jälkeen kirjoittamaan juttuja Suomen urheiluliiton nettisivustolle.
Muutamaa kuukautta myöhemmin avautui mahdollisuus työskennellä Ylen urheilutoimituksessa. Hyyppä pärjäsi verkkodeskissä ja sai jatkaa nettiuutisten parissa.
Emma Hyyppä oli Ylen toimittajana Pariisin paralympialaisissa syyskuussa 2024. Kuva: Emma Hyypän kotialbumi
Hän ei ole omien sanojensa mukaan mikään luontainen esiintyjä, mutta Yhdysvalloissa vietetyt vuodet muokkasivat persoonaa.
– Ne tekivät minusta enemmän ulospäin suuntautuvan ja antoivat rohkeutta toimia ihmisten kanssa, Hyyppä sanoo.
Hän ehti olla Ylellä 2,5 vuotta, kun eteen tuli ensimmäiset esiintymiset tv-ruudussa. Sen jälkeen häntä nähtiin televisiossa entistä enemmän. Hän pääsi siihen rooliin, josta oli aikoinaan haaveillut – Urheiluruudun juontajaksi.
Tänä syksynä Hyyppä siirtyi Yleltä kilpailijan talliin.
– En ollut alun perin lähdössä mihinkään, mutta sitten tarjoutui tilaisuus päästä Maikkarille.
Emma Hyyppä innostui uudelleen juoksemisesta muutama vuosi sitten. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
– Mulla on työuraa jäljellä 35–40 vuotta ja tässä elämäntilanteessa tuntui siltä, että voisi kokeilla vähän uutta.
Hyyppä aloitti lokakuussa MTV:n urheilutoimituksessa, jossa hänen roolinsa on toimittajan ja ankkurin yhdistelmä. Häntä onkin nähty viime viikkoina usein juontamassa illan Tulosruutua.
Lähetyksen valmistelu vaatii rautaista osaamista. Vastuuta on enemmän kuin Ylellä.
– Maikkarin urheilussa ei ole iltaisin uutispäällikköä, joten ankkuri on viime kädessä se, joka päättää lähetyksen lopullisesta sisällöstä.
Ankkurin hommaan sisältyvä toimittajarooli vaati alkuun totuttelua.
– Olihan se haastava paikka, mutta suhtauduin painetilanteeseen samalla tavoin kuin aikoinaan kilpaurheilussa, Hyyppä sanoo.
Hän sanoo viihtyneensä Maikkarilla hyvin ja olevansa iloinen uusista kuvioista.
Emma Hyyppä kuvattuna Ylen Urheiluruudun studiosta. Tänä syksynä Hyyppä siirtyi Yleltä MTV:n talliin. – En ollut alun perin lähdössä mihinkään, mutta sitten tarjoutui tilaisuus päästä Maikkarille. Kuva: Emma Hyypän kotialbumi
Paineita Hyyppä purkaa säännöllisellä kuntoilulla. Lopetettuaan urheilu-uransa hän vähensi juoksemisesta ja ”höntsäsi” muita lajeja.
– Liikuin fiiliksen mukaan, kun enää ei ollut pakko juosta.
Mieli on sittemmin muuttunut, ja viime vuosina Hyyppä on kuluttanut jälleen tossuja asvaltilla.
– Juoksulenkkeily auttaa jaksamaan arjessa.
Hän käy lenkillä viitisen kertaa viikossa ja pitää lihaskuntoa yllä kuntosalilla.
Hyyppä tykkää juosta yhdessä kavereidensa kanssa.
– Monet elämäni parhaista keskusteluista olen käynyt lenkkien aikana: sekä kilpajuoksuaikoina että tänä päivänä, Hyyppä sanoo.
Hän suoritti maisteriopinnot Tampereen yliopistossa Ylen töiden ohella ja sanoo ratkoneensa monia graduun liittyneitä ongelmia juoksulenkeillä.
Vanha intohimo on vienyt mukanaan siinä määrin, että Hyyppä on nähty viime vuosina treenaamassa myös Eläintarhan urheilukentällä.
– Pyrin tekemään joka viikko yhden reippaamman harjoituksen, ja kyllähän ne ovat kaikkein tehokkaimpia treenejä.
Eläintarhanlahden maisemat ovat tuttua lenkkimaastoa Emma Hyypälle. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Vaikka Hyyppä on hyvässä kunnossa, vuorotyö vaatii veronsa eikä vireystila ole aina ensiluokkaista. Silloin hän on armollinen itselleen. Sohvan sijaan hän valitsee kevyen ulkoilun. Hankalinta on ulko-oven avaaminen.
– Jos mua ei huvita lähteä lenkille, valitsen tutun lyhyen lenkin, johon menee noin 25 minuuttia.
Joskus se jää siihen.
– Mutta joskus huomaan parin kilometrin jälkeen nauttivani juoksemisesta.
Hyyppää sanoo huomanneensa juoksuharrastuksen suosion lisääntyneen kolmikymppisten naisten keskuudessa. Heille – ja miksei kaikille muillekin – hänellä on yksi neuvo.
– Lyhyt lenkkikin on parempi kuin ei mitään ja varsinkin pidemmillä lenkeillä voi hyvin yhdistellä kävelyä ja juoksemista, jolloin rasitus pysyy alhaisempana, mutta peruskestävyys paranee.