Tutkimukset|Perimä vaikuttaa persoonallisuuteen ja se taas alanvalintaan. Tutkimuksessa oli lähes puolen miljoonan ihmisen tiedot Suomesta, Norjasta ja Hollannista.
13.11. 8:16
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Laaja tutkimus osoittaa, että geneettisillä tekijöillä on pieni yhteys siihen, minkä koulutusalan yksilö valitsee.
Tutkijat tunnistivat 17 yksittäistä geneettistä tekijää, jotka liittyivät johonkin koulutusalaan.
Apulaisprofessori Andrea Ganna Helsingin yliopistosta toteaa, että geenit vaikuttavat persoonallisuuteen ja sitä kautta myös opiskelualan valintaan.
Tutkijat korostavat, että geeneistä ei voi ennustaa koulutusalaa. Ympäristöllä on myös vaikutusta.
Opiskeltavan alan valinta vaikuttaa ansiotuloihin, hyvinvointiin ja jopa lasten lukumäärään. Ja siihen, mitä mahdollisuuksia on edetä uralla.
Päätös alasta ei siksi ole aina helppo. Vaikuttavaako myös yksilön perimä siihen, minkä uran valitsee?
Iso kansainvälinen tutkimus osoittaa ensi kertaa, että perimä vaikuttaa, hieman. Yksilön geneettisillä tekijöillä on yhteyksiä siihen, minkä koulutusalan valitsee.
Helsingin yliopisto oli mukana tutkimuksessa, joka analysoi geenitietoja ja kansallisista rekistereistä saatavia koulutustietoja.
Tietoja saatiin noin 460 000 ihmisestä Norjasta, Suomesta ja Hollannista.
Tutkimuksen toteutti monialainen tutkijoiden ryhmä samoista maista.
Sen tulokset julkaisi arvostettu tiedelehti Nature Genetics. Tutkimus hyödynsi myös suomalaista FinnGen-tutkimusaineistoa.
Tutkimuksessa koulutuksen kirjo luokiteltiin kymmeneen laajaan koulutusalaan. Sellaisia olivat esimerkiksi terveys, tieto- ja viestintätekniikat, taiteet ja luonnontieteet.
Tutkijat tunnistivat geeniaineistosta 17 yksittäistä geneettistä tekijää, jotka liittyivät johonkin koulutusalaan.
Terveysalaan liittyviä perimän kohtia tunnistettiin sen alan valinneilla neljä, teknisillä aloilla yksi.
Tutkijat mallinsivat ja kuvasivat geenien ja koulutusalojen välisiä yhteyksiä sellaisten yksilön taipumusten kautta, jotka ovat eri koulutusaloille ominaisia.
Yksi ulottuvuus erottelee teknisiä ja sosiaalisia taitoja painottavia koulutuksia. Toinen ulottuvuus mittaa teoreettisia koulutuksia ja käytännönläheisiä koulutuksia.
Näistä saa nelikentän, jossa näkyvät eri alojen painotukset.
”Geenit vaikuttavat persoonallisuuteemme, ja se vaikuttaa siihen, mitä opiskelemme”, sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa apulaisprofessori Andrea Ganna Helsingin yliopistosta.
”Voimme nyt havaita näitä yhteyksiä aiempaa selvemmin, suoraan dna:stamme.”
Koulutusaloihin liittyvät geeniprofiilit osoittavat tilastollisen yhteyden. Ne siis korreloivat muihin ihmisen ominaisuuksiin.
Yhteys löytyy esimerkiksi luonteenpiirteisiin, mielenterveyteen ja yleiseen terveydentilaan.
Tutkijoiden mukaan havaitut geenien ja koulutuksen väliset yhteydet nähtävästi heijastavat geenien yleisempää vaikutusta yksilöön. Siis hänen elämänvalintoihinsa ja taipumuksiinsa.
Tuloksia ei kuitenkaan pidä ylitulkita, korostavat tutkijat.
Geenit eivät siis itsessään määrittele yksilön koulutusalan valintaa. Niitä ei voi käyttää ennustamiseen.
Yhteydet ovat tilastollisesti merkitseviä, mutta silti heikkoja. Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ympäristön merkitys koulutusalan valinnassa on yhä vahva.
Koulutusalan valintaan voivat vaikuttaa paljon sukupuoleen liitetyt odotukset ja roolit, alan keskimääräinen palkkataso, tai jopa yksittäinen opettaja.
Tutkimus on esimerkki siitä, miten yhtä ongelmaa voidaan lähestyä monelta kantilta.
”Toivomme, että tutkimus rohkaisee aiempaa monipuolisempaan keskusteluun siitä, miten ihmiset löytävät tiensä elämässä”, kertoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Rosa Cheesman Oslon yliopistosta verkkosivu Phys.orgin mukaan.
”Kyse ei ole uran ennustamisesta dna:n perusteella. Kyse on siitä, että tunnistetaan, miten kiinnostuksen kohteet, kyvyt ja mahdollisuudet toimivat yhdessä.”