Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Kuinka paljon D-vitamiinia pitää syödä, mistä oman D-vitamiiniarvonsa tietää ja mitä puutos voi aiheuttaa?
TTerveys

Kuinka paljon D-vitamiinia pitää syödä, mistä oman D-vitamiiniarvonsa tietää ja mitä puutos voi aiheuttaa?

  • 23.11.2025

22.11. 6:30

Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

D-vitamiinin saanti on tärkeää tarkistaa, sillä kesällä kertyneet varastot hupenevat nopeasti.

D-vitamiinin puute voi aiheuttaa luusto-ongelmia, ja se on yhdistetty myös muistisairauksiin ja muihin terveysriskeihin.

Ravitsemusterapeutti on suositellut D-vitamiinitason mittauttamista verestä ainakin kerran elämässä kesäkauden ulkopuolella.

Viimeistään nyt pimeään aikaan vuodesta on ajankohtainen aika tarkistaa, onko oma D-vitamiinin saanti kunnossa.

Auringon säteilystä muodostuu Suomessa D-vitamiinia iholla maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana, mutta pimeinä kuukausina keho ei sitä valmista.

– Valoisana vuodenaikana kertynyt D-vitamiinivarasto hupenee joissakin viikoissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Suvi Virtanen sanoi Ilta-Sanomille aiemmin.

Lokakuusta lähtien työikäisten on hyvä aloittaa D-vitamiinilisän käyttö siinä tapauksessa, jos ruokavalioon ei kuulu päivittäin D-vitaminoitu maito, rasvalevite tai muutaman kerran viikossa kala, Virtanen suositteli.

D-vitamiinin puutteen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi lonkkamurtumiin. D-vitamiini kannattaisi mitata verestä kesäkauden ulkopuolella.

D-vitamiinin puutteen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi lonkkamurtumiin. D-vitamiini kannattaisi mitata verestä kesäkauden ulkopuolella. Kuva: Colourbox

Liian alhainen D-vitamiinitaso tiedetään riskiksi esimerkiksi luustoterveydelle, mutta se on liitetty myös muistisairauksiin.

Lapsilla esiintyvä riisitauti ja aikuisilla esiintyvä osteomalasia ovat tunnetuimpia D-vitamiinin puutoksesta johtuvia sairauksia.

Molemmissa on kyse luuston sairaudesta, joka johtuu siitä, ettei kalsiumia ja fosforia imeydy suolesta riittävästi.

– Riisitauti on Suomessa nykyään harvinainen, sillä lapset saavat D-vitamiinilisää, ja äidinmaidonvastikkeisiin sekä velleihin ja puuroihin lisätään D-vitamiinia. Luu- ja lihasheikkoutta aiheuttavaa osteomalasiaa voi esiintyä varsinkin ikääntyvillä, jos D-vitamiinin saanti on todella vähäinen, ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta kertoi Ilta-Sanomille aiemmin.

Fakta

Näin puute voi näkyä

  1. Aikuisilla D-vitamiinin puute voi johtaa osteomalasiaan, luuston pehmenemiseen. Osteomalasiassa lisäkilpirauhashormonin pitoisuus veressä suurenee, mikä edistää luun hajoamista. Osteomalasiaan voi liittyä myös lihasheikkoutta.

  2. D-vitamiinin puutteen on havaittu olevan yhteydessä luun pieneen mineraalitiheyteen, suurentuneeseen kaatumisriskiin ja lonkkamurtumiin.

  3. Veren matala D-vitamiinipitoisuus on yhdistetty myös Alzheimerin tautiin ja dementiaan.

  4. Lapsilla D-vitamiinin puute voi johtaa riisitautiin, jonka oireita ovat muun muassa luiden pehmeneminen ja taipuminen, murtumisherkkyys sekä kasvun hidastuminen.

  5. Tyypin 2 diabeteksen ja D-vitamiinipuutoksen välillä on yhteys, mutta syy-seuraussuhdetta ei tunneta tarkkaan. Diabeetikoilla veren D-vitamiinipitoisuus on pienempi kuin terveillä.

  6. D-vitamiinin puutoksella voi myös olla yhteyksiä astman, atooppisen ihottuman ja allergisten sairauksien kehittymiseen. Laadukasta tutkimusta ei kuitenkaan ole riittävästi.

  7. Sydän- ja verisuonitaudin ja D-vitamiinin puutoksella saattaa niin ikään olla yhteys, mutta syy-seuraussuhdetta ei ole pystytty luotettavasti selvittämään.

  8. Masennuksen ja liian vähäisen D-vitamiinipitoisuuden välillä voi olla yhteys, mutta syy-seuraussuhdetta ei ole voitu päätellä.

  9. Syöpäpotilailla on usein alhaisempi D-vitamiinitaso kuin terveillä, mutta syy-seuraussuhdetta ei täysin tunneta. D-vitamiinipuutoksen ja paksusuolisyövän kehittymisen välillä on havaittu pieni yhteys.

  10. D-vitamiinin puutoksesta kärsivillä on todettu olevan hiukan suurempi todennäköisyys sairastua covid-19-infektion vakavaan tautimuotoon kuin niillä, jotka ovat saaneet D-vitamiinia riittävästi.

Suosituksen mukaan alle 75-vuotias aikuinen saa D-vitamiinia tarpeeksi ravinnosta, kun juo päivittäin maitoja tai kasvijuomia, joihin on lisätty D-vitamiinia, käyttää päivittäin rasvalevitettä, johon on lisätty D-vitamiinia sekä syö kalaa ainakin kaksi tai kolme kertaa viikossa.

Mikäli ruokavalio ei ole tällainen, aikuisen tulee käyttää ainakin 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta päivittäin lokakuusta maaliskuun loppuun.

Turvallisen päiväannoksen yläraja on aikuisille 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Suomalaisten ruokavaliossa tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat ravitsemussuositusten mukaan kala, D-vitaminoidut maitovalmisteet ja rasvalevitteet.

Suomalaisten ruokavaliossa tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat ravitsemussuositusten mukaan kala, D-vitaminoidut maitovalmisteet ja rasvalevitteet. Kuva: Colourbox

Verestä mitattuna D-vitamiinin terveyden kannalta riittävänä pitoisuutena pidetään yli 50 nmol/l.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on ehdottanut tarkistamaan D-vitamiinitason ainakin kertaluontoisesti verikokeella.

– Suositan D-vitamiinin mittaamista verestä ainakin kerran elämässä kesäkauden ulkopuolella, jotta tulisi käsitys siitä, onko D-vitamiinin saanti kokonaisuudessaan riittävää, Laatikainen kirjoitti tuoreessa kirjassaan Parasta ruokaa aivoille – Ravinto muistisairauksien ehkäisijänä (Kirjapaja, 2025).

Mittauksen jälkeen laboratorion viitetasoista selviää, riittävätkö aiemmat ravitsemus- ja vitamiinitottumukset, vai tarvitaanko suurempaa annosta vitamiinilisää.

– D-vitamiinin riittävästä saannista on hyvä varmistua, sillä puutetta osoittava veren D-vitamiinipitoisuus on Alzheimerin taudin riskitekijä, Laatikainen kirjoittaa.

– Mielestäni on riittävästi näyttöä, että matala veren D-vitamiinipitoisuus kannattaa korjata myös muistin vuoksi, hän toteaa.

Fakta

D-vitamiinin saanti kuntoon

■ Suomessa D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta vain maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana.

■ D-vitamiinia saa myös ruoasta. Hyviä lähteitä ovat kala, D-vitaminoidut maidot, kasvimaidot sekä rasvalevitteet ja kananmuna sekä metsäsienet.

■ Jos ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia, suositus aikuiselle on päivässä 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta lokakuusta maaliskuun loppuun.

■ Yli 75-vuotiaiden suositus on päivässä 20 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta, vuoden ympäri.

■ D-vitamiinia ei tulisi saada yli 100:aa mikrogrammaa vuorokaudessa.

■ Verestä mitattuna D-vitamiinin terveyden kannalta riittävänä pitoisuutena pidetään yli 50 nmol/l.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ruokavirasto.

  • Tags:
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Health
  • Ilta-Sanomat
  • Suomi
  • Terveys
Suomi
www.europesays.com