22.11. 6:30
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
D-vitamiinin saanti on tärkeää tarkistaa, sillä kesällä kertyneet varastot hupenevat nopeasti.
D-vitamiinin puute voi aiheuttaa luusto-ongelmia, ja se on yhdistetty myös muistisairauksiin ja muihin terveysriskeihin.
Ravitsemusterapeutti on suositellut D-vitamiinitason mittauttamista verestä ainakin kerran elämässä kesäkauden ulkopuolella.
Viimeistään nyt pimeään aikaan vuodesta on ajankohtainen aika tarkistaa, onko oma D-vitamiinin saanti kunnossa.
Auringon säteilystä muodostuu Suomessa D-vitamiinia iholla maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana, mutta pimeinä kuukausina keho ei sitä valmista.
– Valoisana vuodenaikana kertynyt D-vitamiinivarasto hupenee joissakin viikoissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Suvi Virtanen sanoi Ilta-Sanomille aiemmin.
Lokakuusta lähtien työikäisten on hyvä aloittaa D-vitamiinilisän käyttö siinä tapauksessa, jos ruokavalioon ei kuulu päivittäin D-vitaminoitu maito, rasvalevite tai muutaman kerran viikossa kala, Virtanen suositteli.
D-vitamiinin puutteen on havaittu olevan yhteydessä esimerkiksi lonkkamurtumiin. D-vitamiini kannattaisi mitata verestä kesäkauden ulkopuolella. Kuva: Colourbox
Liian alhainen D-vitamiinitaso tiedetään riskiksi esimerkiksi luustoterveydelle, mutta se on liitetty myös muistisairauksiin.
Lapsilla esiintyvä riisitauti ja aikuisilla esiintyvä osteomalasia ovat tunnetuimpia D-vitamiinin puutoksesta johtuvia sairauksia.
Molemmissa on kyse luuston sairaudesta, joka johtuu siitä, ettei kalsiumia ja fosforia imeydy suolesta riittävästi.
– Riisitauti on Suomessa nykyään harvinainen, sillä lapset saavat D-vitamiinilisää, ja äidinmaidonvastikkeisiin sekä velleihin ja puuroihin lisätään D-vitamiinia. Luu- ja lihasheikkoutta aiheuttavaa osteomalasiaa voi esiintyä varsinkin ikääntyvillä, jos D-vitamiinin saanti on todella vähäinen, ravitsemustieteen professori Christel Lamberg-Allardt Helsingin yliopistosta kertoi Ilta-Sanomille aiemmin.
Fakta
Näin puute voi näkyä
-
Aikuisilla D-vitamiinin puute voi johtaa osteomalasiaan, luuston pehmenemiseen. Osteomalasiassa lisäkilpirauhashormonin pitoisuus veressä suurenee, mikä edistää luun hajoamista. Osteomalasiaan voi liittyä myös lihasheikkoutta.
-
D-vitamiinin puutteen on havaittu olevan yhteydessä luun pieneen mineraalitiheyteen, suurentuneeseen kaatumisriskiin ja lonkkamurtumiin.
-
Veren matala D-vitamiinipitoisuus on yhdistetty myös Alzheimerin tautiin ja dementiaan.
-
Lapsilla D-vitamiinin puute voi johtaa riisitautiin, jonka oireita ovat muun muassa luiden pehmeneminen ja taipuminen, murtumisherkkyys sekä kasvun hidastuminen.
-
Tyypin 2 diabeteksen ja D-vitamiinipuutoksen välillä on yhteys, mutta syy-seuraussuhdetta ei tunneta tarkkaan. Diabeetikoilla veren D-vitamiinipitoisuus on pienempi kuin terveillä.
-
D-vitamiinin puutoksella voi myös olla yhteyksiä astman, atooppisen ihottuman ja allergisten sairauksien kehittymiseen. Laadukasta tutkimusta ei kuitenkaan ole riittävästi.
-
Sydän- ja verisuonitaudin ja D-vitamiinin puutoksella saattaa niin ikään olla yhteys, mutta syy-seuraussuhdetta ei ole pystytty luotettavasti selvittämään.
-
Masennuksen ja liian vähäisen D-vitamiinipitoisuuden välillä voi olla yhteys, mutta syy-seuraussuhdetta ei ole voitu päätellä.
-
Syöpäpotilailla on usein alhaisempi D-vitamiinitaso kuin terveillä, mutta syy-seuraussuhdetta ei täysin tunneta. D-vitamiinipuutoksen ja paksusuolisyövän kehittymisen välillä on havaittu pieni yhteys.
-
D-vitamiinin puutoksesta kärsivillä on todettu olevan hiukan suurempi todennäköisyys sairastua covid-19-infektion vakavaan tautimuotoon kuin niillä, jotka ovat saaneet D-vitamiinia riittävästi.
Suosituksen mukaan alle 75-vuotias aikuinen saa D-vitamiinia tarpeeksi ravinnosta, kun juo päivittäin maitoja tai kasvijuomia, joihin on lisätty D-vitamiinia, käyttää päivittäin rasvalevitettä, johon on lisätty D-vitamiinia sekä syö kalaa ainakin kaksi tai kolme kertaa viikossa.
Mikäli ruokavalio ei ole tällainen, aikuisen tulee käyttää ainakin 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta päivittäin lokakuusta maaliskuun loppuun.
Turvallisen päiväannoksen yläraja on aikuisille 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Suomalaisten ruokavaliossa tärkeimmät D-vitamiinin lähteet ovat ravitsemussuositusten mukaan kala, D-vitaminoidut maitovalmisteet ja rasvalevitteet. Kuva: Colourbox
Verestä mitattuna D-vitamiinin terveyden kannalta riittävänä pitoisuutena pidetään yli 50 nmol/l.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen on ehdottanut tarkistamaan D-vitamiinitason ainakin kertaluontoisesti verikokeella.
– Suositan D-vitamiinin mittaamista verestä ainakin kerran elämässä kesäkauden ulkopuolella, jotta tulisi käsitys siitä, onko D-vitamiinin saanti kokonaisuudessaan riittävää, Laatikainen kirjoitti tuoreessa kirjassaan Parasta ruokaa aivoille – Ravinto muistisairauksien ehkäisijänä (Kirjapaja, 2025).
Mittauksen jälkeen laboratorion viitetasoista selviää, riittävätkö aiemmat ravitsemus- ja vitamiinitottumukset, vai tarvitaanko suurempaa annosta vitamiinilisää.
– D-vitamiinin riittävästä saannista on hyvä varmistua, sillä puutetta osoittava veren D-vitamiinipitoisuus on Alzheimerin taudin riskitekijä, Laatikainen kirjoittaa.
– Mielestäni on riittävästi näyttöä, että matala veren D-vitamiinipitoisuus kannattaa korjata myös muistin vuoksi, hän toteaa.
Fakta
D-vitamiinin saanti kuntoon
■ Suomessa D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta vain maaliskuun ja lokakuun välisenä aikana.
■ D-vitamiinia saa myös ruoasta. Hyviä lähteitä ovat kala, D-vitaminoidut maidot, kasvimaidot sekä rasvalevitteet ja kananmuna sekä metsäsienet.
■ Jos ruoasta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia, suositus aikuiselle on päivässä 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta lokakuusta maaliskuun loppuun.
■ Yli 75-vuotiaiden suositus on päivässä 20 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta, vuoden ympäri.
■ D-vitamiinia ei tulisi saada yli 100:aa mikrogrammaa vuorokaudessa.
■ Verestä mitattuna D-vitamiinin terveyden kannalta riittävänä pitoisuutena pidetään yli 50 nmol/l.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ruokavirasto.