Pertti Lintunen on mies, jolla on pitkä, aina Neuvostoliittoon asti ulottuva kokemus yhteistyöstä Venäjän kanssa. Nyt hän astelee Imatran kävelykadulla ja kertoo katsovansa surullisena Venäjän nykytilaa.
– Tuntuu karmealta, että vielä tänä päivänäkin käydään perinteistä sotaa, jossa valloitetaan maata.
Lintunen työskenteli Imatran kaupunginjohtajana vuosina 2006–2017. Pesti syvensi miehen suhdetta Venäjään, sillä Imatra ja Svetogorsk muodostavat kaksoiskaupungin. Kaksoiskaupungeiksi kutsutaan kaupunkeja, joiden läpi kulkee valtakunnanraja.
– Aloittaessani Imatra oli elävä ja kehittyvä. Naapurin läsnäolo näkyi positiivisena niin kaupunkien välisessä yhteistyössä kuin liiketoiminnassakin.
Avaa kuvien katselu
Imatran keskustasta on matkaa Svetogorskiin alle 10 kilometriä. Kuva: Petri Kivimäki / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap
Aiemmin Imatralta pystyi käväisemään pyörällä kahdeksan kilometrin päässä Svetogorskissa vaikka vain oluella. Kaupungeilla oli myös yhteinen nuorisovaltuusto. Lisäksi yhteistyötä tehtiin kulttuurin, urheilun ja kansalaistoiminnan saralla.
– Sitten tietenkin Suomesta paikalliset kävivät Svetogorskissa tankkaamassa ja ostoksilla, Lintunen muistelee.
Lähes päivälleen kaksi vuotta sitten Suomen valtio laittoi Imatran raja-aseman kiinni. Yhteiselämä venäläisten kanssa loppui kuin iskusta.
Avaa kuvien katselu
Suomalaisia tankkaajia svetogorskilaisella jakeluasemalla. Kuva vuoden 2018 kesäkuulta. Kuva: Kari Kosonen / YleYhteistyön tausta: Dostojevskit oli luettu
Toimiessaan Imatran kaupunginjohtajana Pertti Lintunen näki, että kaupungin tulevaisuus oli suurelta osin venäläisturistien varassa.
Kaupunginjohtajana Lintunen vieraili usein Venäjällä. Naapurikaupunki Svetogorskissa vierailuja mies ei edes laskenut Venäjän matkoiksi, niin usein hän siellä kävi.
Yksi syy Lintusen hyviin Venäjä-suhteisiin oli miehen aito kiinnostus naapurimaahan ja sen kulttuuriin.
– Jos venäläisten kanssa työskentelee, ensin pitää olla luettuna Dostojevskit ja kommunistisen puolueen historia. Vasta sitten pystyy ymmärtämään venäläistä sielunelämää ja päätöksenteon logiikkaa, Lintunen totesi vuonna 2017.
Avaa kuvien katselu
Pertti Lintusen kuvailee, kuinka Venäjä kulkee aaltomaisella syklillä diktatuurista toiseen, kansalaistensa vapauksia ja oikeuksia rajoittaen. Kuva: Juha-Pekka TaskinenRajan aukeaminen vaatii ”ison läsähdyksen”
Nyt kymmenen vuotta myöhemmin imatralaisessa kahvilassa istuu entinen kaupunginjohtaja, jolla ei enää ole suhteita Venäjään.
– Venäjälle ei ole enää mitään yhteyksiä, ja sen kanssa on elettävä, Lintunen kertoo.
Suhteet menivät poikki, kun raja meni kiinni Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Avaa kuvien katselu
Ennen itärajan sulkua Imatra oli suosittu vierailukohde venäläisturistien keskuudessa. Nyt turismi ei tuo enää euroja kaupunkiin entiseen malliin, siksi liiketiloja on tyhjillään ja palvelut vähentyneet. Kuva: Antro Valo / Yle
Yli 35 vuotta Venäjän rajan läheisyydessä asunut Pertti Lintunen uskoo kuitenkin, että itäraja aukeaa jossain vaiheessa ja tulee aika, jolloin ihmiset voivat jälleen pyöräillä Svetogorskiin oluelle. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.
– Venäjällä täytyy tapahtua iso läsähdys, että palattaisiin siihen. Siinä menee vuosia, että voidaan luottaa naapurin rajavartiostoon ja he eivät tarkoituksella ohjaa tänne maahanmuuttajia, toteaa Lintunen.
Kuuntele Pertti Lintusen ajatukset siitä, mitä pitää tapahtua, jotta itäraja aukeaa jälleen
Rosvotalouden kautta yhteistyöhön
1990-luvulla Neuvostoliiton hajoamisen aikaan Lintunen työskenteli Kotkan kaupungin sivistystoimenjohtajana.
– Kotkassa tehtäväkseni annettiin luoda yhteyksiä sekä Viroon että Venäjälle, erityisesti Pietariin. Siihen aikaan Venäjän keskushallinto ja paikalliset johtajat joutuivat improvisoimaan, miten saadaan palvelut tuotettua. Se oli hyvinkin alkeellista.
Avaa kuvien katselu
Vuoden 2016 kesäkuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Imatralla. Häntä opasti kaupungin silloinen johtaja Pertti Lintunen. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle
Lintuselta suhteiden luominen Venäjälle onnistui, ja lopulta johtajat tekivät vierailuja puolin ja toisin.
– Tuolloin rosvotalous pyöri Venäjällä. 1990-luvun alkupuoliskolla Pietarissa oli aika vaarallistakin. Piti olla aika tarkka, missä liikkui, Lintunen muistelee.
Vähitellen Venäjästä tuli kelpo yhteistyökumppani. Erityisen läheiset välit Venäjään Lintusella oli, kun hän toimi Imatran kaupunginjohtajana.
Imatran kaupunki suunnitteli jopa junayhteyttä Imatran ja Pietarin välille, jotta turismi puolin ja toisin onnistuisi jouhevammin.
Avaa kuvien katselu
Venäläisen median edustajat haastattelivat Pertti Lintusta Pietarissa vuonna 2016. Kuva: Jari Tanskanen / YleSeuraava romahdus jäänee näkemättä
Lintusen kuvailu historian toisteisuudesta saa pontta, kun hän vertaa nykyistä rajasulkua Neuvostoliiton aikaan ja sen romahtamiseen.
– Neuvostoliitto kesti noin 70 vuotta. Silloin taisi olla yksi rajanylityspaikka ja rajoitettu turismi. Sitten olikin muutama kymmenen vuotta toisenlaista menoa ja nyt on taas toisenlaista. Tämä on se uusi normaali, että heilahdetaan laidasta toiseen, Lintunen toteaa.
73-vuotias Pertti Lintunen ei usko, että ehtii nähdä seuraavan Venäjän romahdusta.
– Toivon, että jossakin vaiheessa pääsemme rakentamaan jälleen yhteistyötä. Kolmatta romahdusta en todennäköisesti tule enää näkemään, koska ikä tulee jo vastaan, lausahtaa Pertti Lintunen.