– Herra puheenjohtaja, haluamme olla tieteen ja ihmisten puolella. Haluamme, että päätös sisältää fossiiliset polttoaineet.
Sanat ovat Daniela Duran Gonzalezin. Ympäristöministeriön päällikkö edusti Kolumbiaa ilmastoneuvotteluissa Brasiliassa.
Gonzalez keskeytti puheenvuorollaan YK:n ilmastokokouksen päätösistunnon, jossa tavallisesti vain kopautetaan nuijaa ja taputetaan sovun merkiksi.
Samalla hän sanoitti monen maan karvasta pettymystä.
Fossiiliset polttoaineet nousivat hieman yllättäen eilen päättyneen Brasilian ilmastokokouksen kuumaksi perunaksi.
Ne ovat ilmaston lämpenemisen suurin yksittäinen syy, mutta – paradoksaalista kyllä – YK:n ilmastokokousten ylivoimaisesti kiperin aihe.
Maailman maat onnistuivat kyllä kymmenen vuotta sitten sopimaan yhdessä, että ne pyrkivät pysäyttämään ilmaston lämpenemisen lähelle 1,5 astetta. Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittivat lopulta lähes kaikki maailman maat.
Mutta ilmeisin tapa päästä tavoitteeseen, fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen, roikkuu yhä ilmassa vailla selvää, yhteistä konsensusta.
Tähän mennessä suurin askel kohti yhteisymmärrystä on otettu Dubaissa kaksi vuotta sitten. Tuolloin kokouksen loppupäätelmiin muotoiltiin öljyvaltion isännöimänä historialliset sanat: maailma siirtyisi pois fossiilisista polttoaineista.
Vastaavanlaisen loppupäätelmän, portugaliksi mutirão, sanamuodoista väännettiin loppumetreille saakka myös tämän vuoden ilmastokokouksessa.
Odotukset Brasilian ilmastokokoukselle olivat alun perinkin vaisut. Sodat, energiakriisi ja taloushuolet ovat kääntäneet ilmastotoimien kannatuksen monissa maissa laskuun.
Näin on käynyt myös maailman tiukimmasta ilmastopolitiikasta tunnetussa EU:ssa. Jäsenmaat saivat hädin tuskin rivinsä yhteisen ilmastotavoitteensa taakse ennen kokouksen alkua.
Maailman toiseksi suurin ilmastopäästöjen aiheuttaja Yhdysvallat taas jätti tulematta paikalle ilmastokokoukseen ensimmäistä kertaa kokonaan.
Edes diplomaatit eivät rekisteröityneet kokoukseen, kun aiemmin Donald Trumpin kaudella he ovat olleet mukana, joskin passiivisina.
Sen vuoksi uutinen tiekartasta fossiilisista polttoaineista luopumiseen tuntui yllättävältä käänteeltä.
Aloite lähti lentoon puheenjohtajamaan presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan puheesta ja keräsi lopulta taakseen reilut 80 maata, muun muassa öljyvaltioita. Myös Suomi ja Saksa ja Ranska allekirjoittivat aloitteen.
Lisäksi Kolumbia, öljyvaltio itsekin, laati oman aloitteensa.
Tiekartta olisi jatkanut Dubain historiallista sopua. Se olisi tuonut konkretiaa: maat olisivat alkaneet viimein sopia aikataulusta ja siitä, miten tavoitteen toteutumista seurataan.
Avaa kuvien katselu
Maiden edustajat kokoontuivat puheenjohtaja André Correa do Lagon ympärille sen jälkeen, kun Kolumbia esitti vastalauseen päätösistunnossa. Kuva: Pablo Porciuncula / AFP
Paljon toivoa siis, joka lopulta lässähti täysin.
Ensimmäinen, puheenjohtaja André Correa do Lagon versio mutirãosta ei sisältänyt mitään mainintaa fossiilisista polttoaineista. Se oli jopa heikompi kuin Pariisin ilmastosopimuksen sitoumukset, sanoi Suomen pääneuvottelija Marjo Nummelin Ylelle.
Lopulta ulos tuli lopullinen versio, johon oli muotoiltu mukaan Dubain historiallinen päätös, mutta tiekartasta ei sanaakaan.
Siihen muun muassa EU ilmastokomissaari Wopke Hoekstran johdolla lopulta taipui. Suomi neuvottelee ilmastokokouksissa osana EU:ta.
– Tiedän, että osalla teistä kunnianhimo korkeammalla, Correa do Lago pahoitteli päätösistunnossa.
Ilmastoneuvottelut perustuvat konsensukselle. Hyvä puheenjohtaja kuuntelee kaikkia maita. Siksi muutamakin voi torpata suuren joukon toiveet.
Tunnetuin ilmastokokousten torppaajista on Saudi-Arabia. Öljyvaltio blokkasi maininnat fossiilisista polttoaineista tälläkin kertaa, nyt yhdessä Venäjän ja Intian kanssa.
Blokki piti Kolumbian vastalauseen jälkeenkin. Correa do Lago palasi nuijanvarteen kuultuaan lakiasiantuntijoita ja ilmoitti, ettei loppupäätelmiä voi enää kirjoittaa uudelleen.
Hän toi kuitenkin viime hetkellä pöytään kompromissin. Brasilia lupasi edistää tiekarttaa neuvotteluiden ulkopuolella.
Avaa kuvien katselu
Venäjän edustajat ovat yhä mukana YK:n ilmastokokouksissa. Kuva: Kiara Worth / © UN Climate Change
Ilmastokokouksen lopputulosta on ehditty kuvata pettymykseksi, mutta oliko kokous myös epäonnistuminen?
Kokous pidettiin Amazonin sademetsän reunalla. Välillä trooppinen sade rummutti kattoon niin, etteivät neuvottelijat kuulleet toistensa ääntä, he kertoivat.
Sademetsä keräsikin miljardiluokan potin suojelurahaa presidentti Lulan uuteen, tosin kiisteltyyn rahastoon.
Köyhät maat taas saivat EU:n vastustuksesta huolimatta tahtonsa läpi, ja ilmastotuhoihin sopeutumiseen tarkoitettu raha kolminkertaistettiin.
Yhdysvaltojen poissaolo ilmastokokouksessa kohdattiin ensimmäistä kertaa.
Vaikka Trump ei masinoinutkaan sabotaasia aiempien kuluvan vuoden ympäristökokousten tavoin, voi olla, että EU:n ja Yhdysvaltojen yhteispelin puuttuminen jätti jälkeensä juuri laihan loppupäätelmän.
Toisaalta on pieni ihme, että maailman maat pystyvät yhä neuvottelemaan ilmastotoimista sotien ja taloushuolien keskelläkin.
– Pitää muistaa, mitkä olivat odotukset. Ei ollut odotettavissa, että Brasiliasta tulisi jättimäisiä edistysaskelia, johtava asiantuntija Tuuli Hietaniemi Sitrasta sanoo. Hän seurasi kokousta Brasiliassa.
Hietaniemen mukaan olisi kohtuutonta vaatia, että jokaisessa ilmastokokouksessa tulisi läpimurto.
Maiden kannat tiedetään jo ennen varsinaista kokousta. Niistä neuvotellaan välikokouksissa pitkin vuotta.
Lopulta maiden yhteinen kokoontuminen osoittaa vain suunnan. Se ei pakota ketään tekemään mitään.
Valju päätös ei myöskään estä ilmastotoimia. Ne tuskin pysähtyvät tämänkään kokouksen seurauksena.
Markkinavoimat ohjaavat jo nyt muun muassa maailman suurinta ilmastopäästöjen aiheuttajaa. Kiina on ilmoittanut vähentävänsä 7–10 prosenttia päästöjensä huipusta. Moista lupausta Kiina ei ole koskaan aiemmin antanut.
Kolumbia taas kertoi järjestävänsä kansainvälisen huippukokouksen fossiilista polttoaineista luopumisesta ensi keväänä. Se olisi laatuaan maailman ensimmäinen.
Yhdysvalloissakin tapahtuu. Vaikka diplomaatteja ei Brasiliassa näkynyt, Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom kävi muistuttamassa, että osavaltiot tekevät ilmastotoimia Trumpista huolimatta.
On myös kiistatonta, yhteinen sopiminen on jo kääntänyt suuntaa.
Pariisin ilmastosopimuksen ansiosta ilmasto näyttää lämpenevän selvästi vähemmän kuin ilman sopimusta.
– Sopimuksen avulla on pystytty kiristämään tahtia, vaikka ei riittävästi. Uuden järjestelmän luominen nykyisten ilmastokokousten tilalle olisi monimutkainen tie, Hietaniemi sanoo.
Ilman Pariisin sopimusta maailman ilmastopäästöt olisivat kasvaneet selvästi enemmän:
Avaa kuvien katselu