Tutkijan mukaan koko Eurooppa yllätettiin housut kintuissa, ei vain Suomea.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb keskusteli jälleen viikonloppuna Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.
Puhelu ei ole yllätys, sillä Stubb on noussut Trumpin toisen presidenttikauden aikana merkittävään rooliin Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Pienen Suomen ja maailman mahtavimman valtion johtajien kiinteä suhde on pantu merkille ulkomaillakin. Stubbia on luonnehdittu jopa Trump-kuiskaajaksi.
Stubb kertoi sunnuntaina Reutersille puhelinkeskustelustaan, jossa oli mukana myös Italian pääministeri Giorgia Meloni. Puhelussa keskusteltiin Euroopan ja Ukrainan näkökulmista Venäjän ja Ukrainan välisiin rauhanneuvotteluihin. Lisäksi aiheena olivat Geneven rauhansuunnitelmaneuvottelut.
– Pääministeri Melonilla ja minulla oli mahdollisuus puhua hänen kanssaan sunnuntaiaamuna. Ja tietenkin me puhuimme 28 kohdan suunnitelmasta. Hän työskentelee erittäin kovasti saadakseen aikaan rauhansopimuksen ja tulitauon. Hän halusi kuulla, mitä täällä Johannesburgissa on meneillään, Stubb kertoi Reutersille.
Puhelusta uutisoi myös Yle. Ylen mukaan Stubb ei kuitenkaan paljastanut, mitä Trump sanoi Ukrainasta tai rauhansuunnitelmasta.
Lue lisää: Yhdysvallat ja Venäjä neuvottelivat – kokiko Stubb arvovaltatappion?
Yhdysvaltojen ja Venäjän yhdessä hahmottelema rauhansuunnitelma on kuohuttanut maailmalla tällä viikolla.
Stubb sanoi G20-kokouksessa Johannesburgissa viikonloppuna, että hän tai Suomi ei tiennyt rauhansuunnitelmasta etukäteen. Eikä sitäkään, että Suomi mainitaan suunnitelmassa.
Eurooppalaiset ja etenkin Stubb ovat työskennelleet hartiavoimin vaikuttaakseen Trumpin näkemyksiin sodasta.
Donald Trump ja Alexander Stubb pelasivat kierroksen golfia viime keväänä. Kuva: Daniel Torok / Valkoinen talo / Lehtikuva
Stubbin ja Trumpin kahdenkeskisiä välejä on hehkutettu laajasti. Miksi Suomi ei saanut etukäteistietoa rauhansuunnitelmasta? Onko Stubb pudonnut pois Trumpin sisäpiiristä?
– Sellaista on aika vaarallista arvioida tässä vaiheessa. Ei pelkästään Suomi, vaan koko Eurooppa on jäänyt tässä ulkopuoliseksi. Rauhansuunnitelma tuli yllätyksenä kaikille Euroopan johtajille, tutkija Joel Linnainmäki Ulkopoliittisesta instituutista sanoo.
Hän muistuttaa, että myös Britannian pääministeri Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz ovat pitäneet aktiivisesti yhteyttä Trumpin kanssa, mutta hekään eivät tienneet suunnitelmasta mitään.
Bloombergin lähteet väittävät, että edes Trump ei olisi saanut tietoa neuvottelujen kohteena olevasta rauhanehdotuksesta ennen kuin ”viime minuutilla”. Siitä kerrottiin vasta myöhäisessä vaiheessa myös ulkoministeri Marco Rubiolle. Lähteiden mukaan Trump kuitenkin ”siunasi” suunnitelman kuultuaan siitä.
Kukaan Euroopan johtajista ei saanut etukäteen tietoa rauhansuunnitelmasta. Kuvassa vasemmalta Euroopan-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Britannian pääministeri Keir Starmer, tasavallan presidentti Alexander Stubb, Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, Itävallan pääministeri Giorgia Meloni, Saksan liittokansleri Friedrich Merz sekä Naton pääsihteeri Mark Rutte. Kuva: Alexander Drago / Reuters
Mediatietojen mukaan rauhansuunnitelman takapiruina ovat olleet Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff sekä Vladimir Putinin luottomies Kirill Dmitrijev.
– Witkoffin ja Dmitrijevin tapaaminen Miamissa oli julkinen. Se tapahtui muutama päivä sen jälkeen, kun Trumpin ja Putinin tapaaminen Budapestissa oli peruutettu. Eurooppalaiset johtajat ja kansainvälinen media eivät ehkä olettaneet, että tapaamisesta seuraisi jotakin, Linnainmäki kuvaa.
Stubb on maininnut, että hän on toistuvasti painottanut Trumpille, että Putiniin ei voi luottaa. Samoin muut Euroopan johtajat.
Miksi viesti ei mene perille?
– Trumpilla on aina monta asiaa menossa samaan aikaan. Hän voi ottaa osan todesta kuten liikuttuaan jyrkempään suuntaan öljypakotteissa.
– Toisaalta Trump haluaa saavuttaa rauhan, ja sitä kautta hänellä on kova pyrkimys Nobelin rauhanpalkintoon, Linnainmäki pohtii.
Linnainmäki muistuttaa, että liikemiesaikoinaan Trump vietti pitkiä aikoja Venäjällä.
– Venäjä-suhteensa takia hän ymmärtää liikaa Putinia ja Putinin hallintoa. Siinä muutos ei tapahdu hetkessä.
Stubb kertoi lauantaina olleensa yhteydessä Yhdysvaltain hallintoon, senaattoreihin ja kuvernööreihin rauhansuunnitelmasta.
Toisaalta Linnainmäki näkee Stubbin mainitseman yhteydenpidon kuvernöörien ja senaattorien kanssa mahdollisesti olevan vaikutuspyrkimys Trumpiin, koska kongressissa on paljon tiukempi Venäjä-kanta kuin Trumpilla.
Tutkija Joel Linnainmäki sanoo, että lähipäivät käydään tiivistä diplomaattista nuorallatanssia. Kuva: Lassi Rinne
Jos suora vaikuttaminen Trumpiin ei onnistu, voisiko Trumpiin yrittää vaikuttaa hallinnosta sisältäpäin?
– Se voi olla yksi syy – antaa kongressiedustajille tietoa. Rauhansuunnitelma on sellainen asia, josta ei ole paljon tietoa liikkeellä. Nyt kongressi on joka tapauksessa tietoinen sopimusluonnoksesta. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä organisoidummaksi kongressin toiminta voi tulla. Jos suunnitelma olisi pysynyt salassa, Ukraina olisi saattanut jäädä kahden kesken Yhdysvaltojen kanssa. Nyt Ukraina ja Eurooppa ovat voineet aloittaa diplomaattisen vaikuttamisen.
Yhdysvaltojen ulkoministerin Marco Rubion ja Ukrainan neuvotteludelegaation johtajan Andri Jermakin mukaan neuvottelut Yhdysvaltojen rauhanehdotuksesta olivat sunnuntai-iltaan tultaessa olleet erittäin tuottoisia ja edenneet hyvin Genevessä.
Jermak sanoi, että delegaatiot työskentelivät sunnuntaina Yhdysvaltojen ja Euroopan liittolaisten yhteisen ehdotuksen parissa. Ehdotuksen työstöä jatketaan hänen mukaansa tulevina päivinä.
Rubio puolestaan kuvaili tapaamista ehkä parhaaksi ja tuottoisammaksi koko prosessin aikana.
Toimittajat kokoontuivat Yhdysvaltain suurlähetystön ulkopuolelle Genevessä sunnuntaina. Kuva: Valentin Flauraud / AFP
– Suurin riski ja vaara on se, että Trump kyllästyy ja katkaisee kaiken tuen (tiedustelutiedon jakamisen ja asetoimitukset) Ukrainalle. Toisaalta alkuperäisiä kirjauksia pitää muuttaa sen verran, että Ukraina pystyy hyväksymään ne, toisaalta ei liikaa, jotta Trump ei kyllästy, Linnainmäki kommentoi.
– Kyllä se aikamoista diplomaattista nuorallatanssia on, Linnainmäki huokaa.