Keskustan ongelma on jatkokysymys siitä, kenen kanssa puolue hallitukseen haluaa, kirjoittaa politiikan toimittaja Jyri Huttunen.
22.11. 18:59
Lappeenranta
Keskustalle ei ole kovin edullista, että puolue on ajautunut keskelle ensi vaalikauden hallituspörssiä. Osittain puolue saa syyttää hankalasta asetelmasta vain itseään.
Keskustan kannatuksen suunta on ollut ylöspäin sen jälkeen, kun Antti Kaikkonen valittiin puolueen johtoon. Voimansa tunnossa puolue on uhonnut kevään kunta- ja aluevaalien jälkeen.
Keskustan kannatus on tasaantunut 14–15 prosentin välimaastoon, mikä on kaukana siitä, että keskusta olisi vielä varteenotettava vaihtoehto hallituksen kokoajaksi ensi vaalien jälkeen. Sen takia hallitusasetelmasta puhuminen ei ole kovin hedelmällistä, kun pitäisi keskittyä kasvattamaan omaa kannatustaan.
Silti keskustan Antit, puheenjohtaja Kaikkonen, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kurvinen ja puoluesihteeri Siika-aho paukuttavat jatkuvasti olevansa pääministeripuolue. Eikä siinä mitään. Kevään kunta- ja aluevaaleista alkanut uhoaminen on oikein virkistävää vaihtelua kipuilulle ja kannatusalholle, josta puolue kärsi koko viime hallituskauden.
Ongelma on, että pääministeriksi ei voi Suomessa nousta yksin, vaikka Siika-ahon mukaan keskusta havittelee vaalivoittoa sivuilleen vilkuilematta. Sen vuoksi seuraa jatkokysymys siitä, kenen kanssa keskusta tahtoo hallitukseen suunnata.
Se onkin paljon vaikeampi kysymys, keskustalle kun on tullut turpaan sekä kokoomuksen että Sdp:n kanssa.
Sekä Kaikkonen että Kurvinen pelottelevat kokoomuksen ja Sdp:n ”punasinihallituksella”. Kuva: Ivan Bessedin
Hallitukseen keskusta selvästi haluaa. Sen verran hanakasti Kaikkonen ja Kurvinen tyrmäsivät ”punasinihallituksen”, johon keskusta ei mahdu mukaan.
Hallitushommiin on keskustalla myös hyvät edellytykset. IS:n kyselyssä keskusta on mukana neljässä suosituimmassa vaihtoehdossa. HS:n gallupin mukaan keskusta on kokoomuslaisille mieluisin hallituskumppani.
Lue lisää: IS-kysely: Nyt puhuu kansa – täystyrmäys todennäköisimmälle hallituspohjalle
Hykerreltävää keskustalaisille löytyy myös ilman keskustaa muodostettavien vaihtoehtojen epäsuosiosta. Keskustalaisten kammoamaa sinipunaa kannattaa vain 6 prosenttia kyselyn vastaajista, ja nykyhallituksen pohjalle jatkoa haluaa 8 prosenttia kansasta.
Myös Sdp:ssä ja kokoomuksessa keskustan kannatuksen elpyminen herättää toivoa muista vaihtoehdoista. Kokoomuksessa suhtaudutaan epäluuloisesti Sdp:n talouslinjaan, jolta kokoomus toivoo säästyvänsä keskustan kanssa. Ainakaan keskustassa ei tyrmätä kolmen suuren hallitusta, joka tarkoittaisi historiallista yhteistyötä keskustan, Sdp:n ja kokoomuksen välillä.
Kaikkonen on oikeassa siinä, että puolueen kannattaa keskittyä linjansa kirkastamiseen. Kuva: Ivan Bessedin
Keskustan hallitushaaveille on yksi iso mutta. Puolue tarvitsee joka tapauksessa hyvän tuloksen eduskuntavaaleissa riippumatta siitä, mieliikö se pääministeripuolueeksi vai apukuskin paikalle.
Se taas edellyttää kirkasta linjaa ja selkeää ohjelmaa. Keskustan linjan välittyminen kansalaisille ei aina ole ollut itsestään selvää, mikä puolueessa tunnustetaankin. Keskelle luoviminen on vaikeaa polarisaation ajassa.
Toistaiseksi puheet keskustasta pääministeripuolueena ovat lähinnä haaveita. Näillä kannatusluvuilla ei ole edellytyksiä eduskuntavaalien voittoon. Ainoa vaihtoehto on tehdä lujaa ohjelmatyötä.
Pääministeriuholla saa huomiota lehdistöltä, mutta äänestäjien vakuuttaminen on vaikeampaa.
– Keskitymme oman linjamme rakentamiseen ja kirkastamiseen, Kaikkonen linjasi Lappeenrannassa.
Siltä voimaa voivat viedä katteeton pääministeripuhe ja hallitusvaihtoehtojen vatvominen, johon keskusta on itse itsensä ajanut.