Uusi mainos herättää keskustelua suomalaisten asenteesta vammaisia kohtaan.

Turun vammaisneuvoston puheenjohtaja Selinä Nera sairastaa perinnöllistä lihassairautta. Sara Levänen

Turun kaupungin vammaisneuvoston luoma tuore mainos jakaa mielipiteitä.

Mainoksessa yleisö kutsutaan Turun pääkirjastoon 3. joulukuuta, eli kansainvälisenä vammaisten päivänä, ottamaan yhteiskuva ”aidon vammaisen kanssa”.

Kuvatekstissä luvataan, että ”vammaiset eivät pure”.

Mainos on herättänyt laajalti polemiikkia sosiaalisessa mediassa. Lounais-Suomen neuroyhdistyksen julkaiseman Instagram-julkaisun perään on kertynyt useita kommentteja, joissa mainoksesta on tyrmistytty. Mainos on herättänyt laajaa kritiikkiä myös muun muassa Threads-palvelussa, jossa sitä kommentoidaan muun muassa ”typeräksi ja loukkaavaksi” sekä ”mauttomaksi ja asiattomaksi”.

Turun vammaisneuvoston puheenjohtajan Selinä Neran mukaan mainos kuvaa satiirisesti sitä, miten yhteiskunta suhtautuu vammaisiin.

– ”Ota kuva aidon vammaisen kanssa” sanoo ääneen sen, mitä yleensä ei uskalleta sanoa. Meitä pidetään sirkuseläiminä, eikä yhdenvertaisina ihmisinä, joilla on mahdollisuus ja halu toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä.

Neran mukaan mainos tehtiin tarkoituksella huomiota herättäväksi, koska vammaisiin liittyvät asiat sivuutetaan mediassa ja julkisessa keskustelussa.

– Ajateltiin, että jos tehdään tästä mainoksesta vähän rajumpi, niin saadaan enemmän ihmisiä sinne tapahtumaan ja voidaan siellä sitten poistaa vammaisiin liittyviä ennakkoluuloja.

”Vammainen ei ole haukkumasana”

Nera kertoo, että vammaisneuvoston mainos on kirvoittanut sekä hyvää että huonoa palautetta.

– Mainos on koettu hyväksi siinä mielessä, että pystytään leikittelemään vaikeilla asioilla ja tehdään tapahtumasta kiinnostava. Mutta samaan aikaan ollaan saatu palautetta, että mainos on koettu loukkaavana, Nera sanoo.

– Vammaisneuvosto koostuu vammaisista ihmisistä ja meidän joukko on yksimielisesti tämän mainoksen hyväksynyt. Tiedostettiin toki riski, että se tulkitaan negatiivissävytteisesti, koska huumori on vaikea laji.

Osa ihmisistä kokee jo sanan ”vammainen” loukkaavaksi. Neran mielestä sanaa saa ja pitää käyttää, sen varsinaisessa merkityksessä.

– Se on iso ongelma, ettei puhuta vammaisuudesta, koska ajatellaan, että se loukkaa ihmisiä. Osa vammaisista kokee itsekin sanan loukkaavana, koska siihen liitetään niin paljon negatiivisia asiayhteyksiä, Nera kertoo.

– Se on tietysti loukkaavaa, jos käyttää sanaa negatiivisessa asiayhteydessä tai kuvaa vammaisia negatiivisuuden kautta.

Neran mukaan vammaiset eivät voi yksin muuttaa yhteiskunnan asenteita; siihen tarvitaan kaikkien panosta.

– Jos kuulee, että joku käyttää sanaa negatiivisessa merkityksessä, niin puuttuu siihen ja nostaa esiin, että vammainen tarkoittaa itse asiassa tätä, eikä se ole haukkumasana.

Sanaa ”vammainen” on käytetty negatiivisena adjektiivina jopa kokouksissa, joissa Nera itse on ollut paikalla. Sara Levänen

”Joku saattaa kadulla sylkeä päälle”

Vammaisiin kohdistuva syrjintä on Neran arjessa aina läsnä. Isoimmiksi haasteiksi Nera nostaa palveluiden riittämättömyyden ja puutteet esteettömyydessä.

– Meidän yhteiskunta on rakennettu täysin toimintakykyisten ihmisten ehdoilla ja se näkyy oikeastaan ihan kaikessa, Nera toteaa.

Lisäksi vammaiset joutuvat kestämään epäkunnioittavaa käytöstä ja häirintää. Neran mielestä jotkut suhtautuvat vammaisuuteen pelolla ja inholla, mikä näkyy vihamielisyytenä.

– Ihmiset voi tulla koskemaan mun pyörätuoliin tai nojailla siihen kysymättä lupaa, eikä sitä pidetä mitenkään erikoisena, Nera kertoo.

– Joku saattaa alkaa kadulla nauramaan tai sylkeä päälle. Voi joka päiväkin tapahtua tällaisia tilanteita.

Mainoksen herättämästä kohusta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.