Missin titteli ei tänä päivänä takaa työllistymistä, kertoo Anni Harjunpää. Tämän hetken työllisyystilanne surettaa ja huojentaa samaan aikaan.
Entinen Miss Suomi Anni Harjunpää, 29, on etsinyt töitä puoli vuotta. Hän kokee, että työllistyminen omalle alalle on tällä hetkellä vaikeaa. Kuva on otettu vuonna 2020. Kaisa Vehkalahti
Vuoden 2019 Miss Suomi Anni Harjunpää, 29, kamppailee työllistymisen kanssa. Hän on valmistunut puoli vuotta sitten viestinnän ja markkinoinnin alalle, jolla työpaikoista on tiukka kilpailu.
– Työllistyminen on ihan tosi hankalaa, monella alalla. Avoimia paikkoja viestinnän ja markkinoinnin alalla kyllä on, mutta paikan saaminen vastavalmistuneena ilman aiempaa vahvaa työkokemusta on vaikeaa. Tällä hetkellä selkeästi etsitään kokenutta tekijää, joka osaa kaiken jo valmiiksi, Harjunpää kertoo.
Harjunpään missivuosi jäi tavallaan lyhyeksi, kun alkuvuonna 2020 koronarajoitukset pistivät missin edustus- ja juontotyöt tauolle. Missivuosi inspiroi Harjunpäätä suhtautumaan sosiaalisen median sisällöntuotantoon ammattimaisemmin, mutta muuten perinteiset misseyteen liittyvät työtehtävät eivät tunnu hänelle enää omilta.
Harjunpää ei myöskään koe, että misseys automaattisesti takaisi työllistymisen.
– Miss Suomi on hieno titteli, mutta 2020-luvulla se ei itsessään riitä työllistymiseen. Enää ei ajatella, että missi olisi joka alan ammattilainen, kuten 90-luvulla tai 2000-luvun alussa. Nykyään missitittelin avulla menestyminen vaatii paljon työtä, Harjunpää sanoo.
Viime vuodet Harjunpää on työskennellyt pääosin sosiaalisessa mediassa. Kaupallisten yhteistöiden tekeminen herätti kiinnostuksen markkinointia kohtaan. Harjunpää suoritti korkeakouluopintoihinsa sisältyvän työharjoittelun suomalaisessa Vamsko-kenkäyrityksessä Tampereella. Hän oli toiveikas jatkotyöllistymisen mahdollisuudesta yrityksessä, mutta kenkäbrändi lopetti toimintansa vuonna 2023.
Muotiala onkin Harjunpäälle kiinnostavin urapolku. Ennen missivuottaan hän työskenteli pääosin myyjänä vaateliikkeissä. Lukion jälkeen hän muutti kolmeksi vuodeksi Kyprokselle, jossa työskenteli vaatemyyjänä.
– En silloin tiennyt, mitä haluaisin opiskella tai tehdä, joten päätin käyttää sen ajan kokemusten hankkimiseen ja työntekoon.
Yrittäjyyttä ja työsuhteista työtä
Pikamuotiketjuissa työskentely ei Harjunpäätä enää kuitenkaan kiinnosta, sillä hän kokee sen olevan ristiriidassa hänen omien arvojensa kanssa.
– Se tuntuu nykyään vähän pahalta. Olen miettinyt yrittäjyyttä myös second hand -vaatemyyntiin liittyen, mutta se vaatisi tässä vaiheessa lisää paneutumista ja rahavirtaa, Harjunpää kertoo.
Yrittäjyys on käynyt vaikeassa työllistymistilanteessa mielessä myös markkinoinnin alalla. Työsuhteinen työ on kuitenkin tällä hetkellä Harjunpään ensisijainen toive.
– Olen miettinyt esimerkiksi freelance-töiden tekemistä. Olisi kuitenkin ihanaa päästä tekemään töitä jollekin muulle, tai ainakin jonkun toisen kanssa. Sen sijaan, että ikään kuin jatkaisi oman naaman myymistä, Harjunpää sanoo.
Työttömyydessä helpottaa, ja samalla surettaa, tilanteen yleisyys. Harjunpää on keskustellut työllistymistilanteesta useiden ystäviensä kanssa samalla ja eri aloilla. Monet heistä ovat samankaltaisessa tilanteessa.
– On surullista, että työttömiä on tällä hetkellä niin paljon. On kuitenkin helpottavaa ajatella, että en ole ainoa, joka tässä tilanteessa on. Tilanne on vaikea kaikilla aloilla. Kaikille, jotka ovat kanssani samassa veneessä: ”hang in there!”