Katsojat osaavat pääsääntöisesti käyttäytyä teattereissa mallikkaasti.

  • Teatterijohtajien mukaan teatteriyleisö osaa pääsääntöisesti käyttäytyä hyvin.
  • Häiriötilanteissa kyse on ollut yksittäistapauksista.
  • Puhelimien käyttö teatterissa aiheuttaa satunnaisia häiriöitä, mutta katsojat osaavat yleensä huolehtia siitä, että puhelin on esityksen ajan kiinni.

Iltalehden haastattelemat teatterijohtajat eivät tunnista katsojien häiriökäytöstä teatteriesityksissä laajaksi tai yleiseksi ilmiöksi. Turun kaupunginteatterin vt. johtajan Satu Rasilan ja Tampereen Työväen Teatterin toimitusjohtajan Janne Auvisen mukaan kyse on ennen kaikkea yksittäistapauksista.

Katsojien käytös kulttuuritapahtumissa on puhuttanut viime aikoina. Keskustelu käynnistyi marraskuun alussa, kun balettitanssija Atte Kilpinen kertoi kahdeksasluokkalaisten taidetestaajien asiattomasta käytöksestä COW-balettiesityksessä. Taidetestaajat muun muassa nimittelivät esiintyjiä ja buuasivat kesken esityksen.

Viime viikolla uutisoitiin keski-ikäisen pikkujouluporukan aiheuttamasta häiriöstä oululaisen harrastajateatterin näytöksessä. Teatteriesitys jouduttiin keskeyttämään. Teatteri itse kuvaili sosiaalisen median julkaisussaan häirikköporukan olleen pikkujoulutunnelmissa. Toinen pikkujouluseurue aiheutti viime viikolla porua Kotkan kaupunginteatterissa metelöimällä ja höpisemällä kesken musikaalin.

Hyväntuulinen yleisö

Satu Rasila sanoo, että Turun kaupunginteatterissa ei ole törmätty sen suurempiin järjestyshäiriöihin, eikä metelöinti ole hänen nähdäkseen teattereissa laaja ongelma. Rasila kokee päinvastoin, että yleisö on Turussa ollut paitsi hyväkäytöksistä, myös rentoa ja hyväntuulista.

– En tunnista sellaista ilmiötä, että yleisö tulisi jotenkin häiriköimään teatteriin, eikä meillä ole sellaista ollutkaan.

Hän sanoo seuranneensa uutisointia aiheen ympäriltä ja kertoo kyllä törmänneensä yksittäisiin tilanteisiin silloin tällöin.

– Olen elämäni aikana istunut katsomoissa, joissa aikuisetkaan eivät osaa käyttäytyä ja kännykkää selataan oopperan ensi-illan eturivissä. Ja aina joskus teatteriesitykseen voi osua humalassa olevia aikuisia, hän sanoo.

Rasila haluaa kuitenkin korostaa ennemmin positiivista näkökulmaa ja iloitsee katsojista, jotka saapuvat innoissaan teatteriin ja eläytyvät esityksiin.

Satu Rasila ei muista, että Turun kaupunginteatterissa olisi viime vuonna ollut katsojien aiheuttamia järjestyshäiriöitä. Satu Kemppainen / Turun kaupunginteatteri

Esityksen tyyli vaikuttaa

Myös Janne Auvinen sanoo, että on äärimmäisen harvinaista, että yleisö käyttäytyisi teatterissa niin sanotusti esitystilanteen vastaisesti.

– Kun tehdään pikkujouluesityksiä, joiden lähtökohdatkin ovat riehakkaita, vitsikkäitä ja meluisia, on etukäteen varauduttu siihen, että yleisö on normaalia riemukkaammin mukana, hän pohtii.

Erilaiset esitykset vetävät puoleensa erilaisia katsojia.

– Ei esimerkiksi vakavan draaman pariin hakeudu porukkaa, joka tulee sinne humalassa juhlimaan.

Hän sanoo, että yleisön häiritsevä käyttäytyminen on paljon suurempi ongelma tapahtuma-alalla, jossa hän itsekin on aiemmin työskennellyt.

– Inhosin silloin yli kaiken pikkujoulukautta, hän muistelee.

– Kyllä aina sellaisia yksittäisiä tarinoita olen koko elämäni kuullut, että jollain pikkujoulujuhlijalla on hirttänyt kiinni, eikä hän ole muistanut, missä on. Mutta useimmiten ryhmäpaine teatterikatsomossa auttaa paljon.

Janne Auvisen mukaan pikkujoulukauden häiriökäyttäytyminen on yleisempi ongelma tapahtuma-alalla kuin teatterikatsomoissa. Karoliina Vuorenmäki

Taidetestaajat kenties ensimmäistä kertaa teatterissa

Auvinen on sitä mieltä, että kahdeksasluokkalaisten taidetestaajien häiriökäyttäytyminen sai kenties tarpeettoman suurta näkyvyyttä siihen nähden, että hyvin sujuneita taidetestaajaesityksiä on ollut lukuisia, myös Tampereen Työväen Teatterissa.

– Nyt puhutaan kuitenkin kahdeksasluokkalaisista, jotka eivät ehkä ole koskaan olleet tuollaisessa tapahtumassa aiemmin. Mielestäni tähän häiriköintiin pitäisi suhtautua täsmälleen samalla tavalla kuin siihen yksittäiseen humalaiseen pikkujoulujuhlijaan, joka häiritsee.

Auvinen painottaa, että epäsopivaan käytökseen pitää aina puuttua. Hän sanoo panneensa merkille myös, että katsojat osaavat nykyään huomauttaa toisiaan, jos joku esimerkiksi supisee näytöksessä.

– Aikaisemmin on ehkä vain kärsitty hiljaa.

Satu Rasila korostaa, että taidetestaajien joukossa voi olla sellaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät koskaan aiemmin ole olleet teatterissa.

– Siinähän myös opetellaan sitä elävän taiteen äärellä olemista, joka ei välttämättä ole näinä aikoina helppoa kännyköiden kanssa, hän sanoo.

– On todella tärkeää harjoitella läsnäoloa. Elävä taidehan on ihan mieletön nautinto. Että ymmärtää sen, että tuo ihminen on oikeasti tuossa tässä ja nyt ja minä tässä, Rasila sanoo.

Puhelin satunnaisesti riesana

Pääasiassa katsojat Auvisen mukaan tietävät, mihin ovat tulossa ja kuinka teatterissa kuuluu toimia. Hän sanoo, että teatterikentällä on myös tietoisesti haluttu muuttaa ihmisten suhtautumista teatterissa käymiseen karsimalla elitististä leimaa pois esimerkiksi sen osalta, kuinka teatteriin tulisi pukeutua tai minkälaista käytöstä siellä odotetaan.

Auvisen mukaan katsojien käytöksessä ei ole esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut mitään dramaattista muutosta. Puhelimet toki saattavat olla katsomossa aiempaa enemmän läsnä.

– Joskus unohdetaan tilanteen pyhyys ja aletaan touhuta puhelimen kanssa, jolloin valo häiritsee tietysti yleisöä. Ja esityksen alkaessa menee yleensä ensimmäiset kaksi minuuttia siihen, kun näytöt vielä vilahtelevat, kun katsojat eivät olekaan muistaneet sammuttaa niitä. Se tuntuu oudolta, mutta ei ole oikeasti mikään ongelma.

Rasilan mukaan katsojat osaavat pääsääntöisesti toimia puhelintensa kanssa.

– Kyllä ihmiset tietävät, että on ärsyttävää, jos jonkun kännykkä soi katsomossa.

Puhelimista tulevissa häiriöissäkin on Rasilan mukaan kyse yksittäistapauksista.

– On minulla itsellänikin jäänyt puhelin teatterissa päälle, ja se soi. Se oli ihan kauheaa, ja ajattelin, että oli aivan kardinaalimoka, että häiritsen esitystä tällä tavoin. Mutta vahinkoja sattuu, hän muistuttaa.

Teatterijohtajien vinkit katsomoon

Turun kaupunginteatterin vt. johtaja Satu Rasila ja Tampereen Työväen Teatterin toimitusjohtaja Janne Auvinen antavat vinkkinsä teatteriin saapujille.

1. Älä murehdi pukukoodista. Teatteriin ei tarvitse pukeutua mitenkään erityisellä tavalla. Paikalle voi tulla farkuissa ja t-paidassa, mutta halutessaan myös iltapuvussa. Tyyli on vapaa!

2. Sulje puhelin ja pidä se kiinni esityksen aikana. Esitystä ei saa kuvata, mutta nykyään monessa teatterissa sallitaan loppukiitosten valokuvaaminen ja jopa kannustetaan siihen.

3. Kunnioita muita katsojia, jotka tahtovat nauttia taidekokemuksesta, mutta älä myöskään hillitse itseäsi liikaa – katsomossa saa nauraa.

4. Nauti kokemisen riemusta, kun elävät ihmiset esiintyvät ja katsojat saavat kokea kollektiivisesti kaikki mahdolliset tunteet. Antaudu läsnäolon taiteen taialle!