Kohuviestejä kirjoitellut kunnanjohtaja selittää kirjoituksiaan huumorilla. Hän kirjoittaa tiedotteessaan, että kirjoituksia on irrotettu asiayhteyksistään klikkiotsikoiden toivossa.
Rivoja viestejä kirjoitellut kunnanjohtaja avautuu tiedotteessa. Kuvituskuva. PASI LIESIMAA
– Mitä tapahtuu, kun huomion suuntaava koneisto unohtaa olennaisen?
Näin alkaa Rääkkylän kunnanjohtajan Esko Rautiaisen maanantaina useisiin eri medioihin lähettämä tiedote.
Rautiainen on ollut useaan otteeseen otsikoissa kirjoitettuaan rivoja viestejä sosiaalisessa mediassa. Kommenttejaan hän on laukonut etenkin vähäpukeisten naisten kuvien alle.
Esimerkiksi päivitykseen, jossa kysyttiin, mitä oman etunimen ensimmäisellä kirjaimella alkavaa voisi tehdä sängyssä, Rautiainen kommentoi ”esileikkiä ennen ejakulaatiota”.
Kunnanjohtajan mukaan julkinen keskustelu on kuin ”suurennuslasi, jota pidellään vapisevin käsin”. Suurennuslasi on viime päivinä osoitettu kunnanjohtajaan itseensä, hän kirjoittaa.
– Eikä siksi, että olisin tehnyt jotain poikkeuksellista, vaan siksi, että joku arvioi sen palvelevan paremmin huomion logiikkaa kuin Itä-Suomen todelliset haasteet.
Rautiaisen mielestä hänen kirjoituksiaan on irrotettu asiayhteydestään, jotta ne näyttäisivät muulta kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Hänen mielestään viestit ovat rinnastettavissa kahvipöytäkeskusteluihin ja kepeään hyväntuulisuuteen.
– Silti niistä on kyhätty otsikoita, jotka vihjaavat enemmän kuin kertovat. Otsikot ovat tarinoita, jotka pyrkivät ohjaamaan lukijaa tiettyyn suuntaan. Ne eivät vain kuvaa todellisuutta — ne luovat sitä, kunnanjohtaja kirjoittaa.
Kunnanhallitus antoi viime vuonna Rautiaiselle varoituksen, kun hän oli kommentoinut naisten kuvia viestipalvelu X:ssä. Hän on toiminut Rääkkylän kunnanjohtajana vuodesta 2022.
Vastuuta medialle
Rautiainen moittii tiedotteessaan mediaa useaan otteeseen. Hänen mielestään hänen kirjoituksensa ovat ylittäneet uutiskynnyksen lähinnä siksi, että ne herättävät huomiota ja tuovat uutissivustoille klikkejä.
– Median toiminta ei enää rakennu vain journalistiselle ihanteelle vaan myös taloudelliselle logiikalle, jossa korostuu hetkellinen huomio. Kun jokainen klikki tuottaa euroja ja näkyvyyttä, huomio myydään yhä herkemmin provokaatiolla, kärjistyksellä ja insinö