Yhä useampi työantaja kertoo työntekijöiden hupenevista työhaluista.
24.11. 19:30
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Suomalaisten työmotivaatio on heikentynyt viime vuosina, sanoo työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Pekka Järvinen.
Järvinen kertoo kohtaavansa yhä useammin esihenkilöitä, joiden alaiset eivät ole motivoituneita ja joilla on ongelmia poissaolojen ja palautteen vastaanottamisen kanssa.
Syinä muutokseen ovat kasvatuskulttuurin muutos, jossa lapsilta ei vaadita tarpeeksi, sekä sosiaalinen media, joka korostaa nopeaa menestystä.
Suomalaisten työmotivaatio on viime vuosina heikentynyt, ja tämä näkyy etenkin nuorissa.
Näin kertoo työn ja organisaatioiden erikoispsykologi Pekka Järvinen. Hän on työskennellyt työelämän ilmiöiden parissa vuosikymmeniä ja kirjoittanut niistä useita kirjoja.
Köyliöläinen konepajayrittäjä Juha-Pekka Jaskari kertoi aiemmin Ilta-Sanomille Serco-konepajayhtiöstään. Hän oli yrittänyt alkukesästä saakka palkata uusia työntekijöitä, mutta huonolla menestyksellä.
– Työ koetaan vähän kuin semmoiseksi, että siellä sitten käydään, miten muu elämä sallii ja mahdollistaa, Jaskari totesi.
Lue lisää: Juha-Pekka on etsinyt työntekijöitä puoli vuotta – tyrmistyttävä havainto työnhakijoista
Järvinen on eri työpaikkojen kouluttajana törmännyt samaan asiaan.
Hän kertoo kohtaavansa kasvavassa määrin esihenkilöitä, joiden alaiset eivät ole kauhean motivoituneita.
– Henkilökohtaiset asiat voivat olla tärkeämpiä. Tyypillinen esimerkki on se, että rekrytoitaessa nuori alkaa esittää erilaisia ehtoja ja kertoo harrastuksistaan tai lomareissustaan, joiden takia ei voi tulla tiettynä ajankohtana töihin, Järvinen sanoo.
Toinen asia ovat poissaolot.
– Henkilö voi olla yllättäen poissa töistä eikä ilmoita mitään. Sitten kun työntekijään saadaan joidenkin päivien kuluttua kontakti, tämä on ihmeissään ja kertoo tärkeän asian vaatineen hoitamista.
Työmotivaation laskuun voi olla monia syitä. Kuva: Colourbox, kuvankäsittely IS
Esihenkilön antama palautekin voi aiheuttaa kielteisiä reaktioita ja johtaa ”saikuttamiseen”.
– Korjaavan palautteen vastaanottaminen on monelle todella vaikeaa. Esihenkilön antamasta palautteesta otetaan helposti niin sanotusti herne nenään ja jäädään sairauslomalle, Järvinen sanoo.
Järvinen on kiertänyt kouluttamassa esihenkilöitä sekä pörssiyrityksissä että myös pienemmissä yrityksissä ja julkisella sektorilla. Hänen mukaansa edellä mainitut ongelmat koskevat kaikkia.
– Ylipäänsä työn arvostus on laskenut. Meillä oli vanha perinne, jossa arvostettiin kovaa työmiestä. Tähän arvoon suomalainen hyvinvointi on nojannut, Järvinen sanoo.
Viime vuosien muutoksen taustalla on hänen mukaansa useitakin syitä. Kasvatuskulttuuri on muuttunut kaverikulttuuriksi eikä lapsilta vaadita tarpeeksi.
”
Ylipäänsä työn arvostus on laskenut.
– Lapset saavat kun pyytävät, heillä ei ole rajoja eikä kotiintuloaikoja. Vanhemmat eivät enää siedä lasten turhautumista ja pettymyksiä. Lapset eivät opi ponnistelemaan. Myös kouluelämässä on samanlainen ilmiö, vaatimustaso on laskenut.
Yksi viime aikojen tekijä on myös sosiaalinen media, joka korostaa välitöntä menestystä ja helppoa rikastumista.
– Nuorissa on syntynyt ajatus, että pitäisi menestyä ja rikastua nopeasti eikä arkisia töitä tekemällä.
Aina on myös motivoituneita työntekijöitä, Järvinen korostaa. Yhden ryhmän hän haluaa nostaa esiin. Työmotivaatiota löytyy useilta maahanmuuttajilta.
– Näitä kuulee kehuttavan, he ovat vastuullisia ja ponnistelevat.