Arktinen alue|Ulkoministeri Elina Valtosen mukaan turvallisuusympäristö pohjoisessa on heikentynyt.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Ulkoministeri Elina Valtonen julkisti uuden arktista aluetta koskevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjauksen.
Linjauksessa todetaan, että sotilaallinen toiminta ja vastakkainasettelu arktisella alueella ovat lisääntyneet, vaikka suoran konfliktin riski on vähäinen.
Suomen tavoitteena on rauhanomainen ja vakaa arktinen alue, jossa toiminta perustuu kansainväliseen oikeuteen.
Linjaus painottaa Suomen arktista osaamista vahvuutena ja tavoitetta nostaa arktinen yhteistyö korkeammalle EU:n prioriteeteissa.
Sotilaallinen toiminta ja vastakkainasettelu arktisella alueella ovat lisääntyneet. Vaikka suoran konfliktin riski on vähäinen, heijastuu turvallisuusympäristön muutos Pohjois-Euroopassa myös arktisen alueen ”konfliktipotentiaalin kasvuun.”
Muun muassa näin arvioidaan arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjauksessa, jonka ulkoministeri Elina Valtonen (kok) julkisti tiistaina.
”Arktinen alue ei ole enää mikään erityinen rauhan tyyssija, vaikka kovasti niin haluaisimme”, hän sanoi.
Valtosesta ei kuitenkaan ole ”aihetta hätään”, vaikka arktinen on uudella tavalla suurvaltapolitiikan näyttämö. Suomi on varautunut.
Kyseessä on ensimmäinen erillinen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevä arktinen linjaus. Siinä kuvaillaan tämän hetken tilannetta arktisella. Lisäksi asetetaan Suomen arktisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteet sekä listataan tarvittavia toimia.
Linjauksen mukaan Suomen tavoitteena on ”rauhanomainen ja vakaa arktinen alue, jossa toiminta perustuu rakentavaan yhteistyöhön ja kansainväliseen oikeuteen, alueen väestön oikeudet ja elinolot turvaten.”
Linjauksessa on vahva painotus myös sille, että Suomelle arktinen alue tarjoaa mahdollisuuksia.
Arktinen osaaminen on sen mukaan Suomen vahvuus, joka lisää kiinnostavuuttamme liittolaisten ja kumppanien silmissä, linjauksessa todetaan. Jäänmurtajayhteistyön edistämistä halutaan muun muassa jatkaa.
Suomi hyödyntää Suomen ja Yhdysvaltojen välisen yhteisymmärryspöytäkirjan tuoman mahdollisuudet täysimääräisesti, linjauksessa todetaan.
Lisäksi Suomi pyrkii muun muassa vaikuttamaan siihen, että arktinen yhteistyö nousee korkeammalle EU:n prioriteettien joukossa.
Linjauksessa todetaan, että Venäjä on jo pitkään vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan turvatakseen geopoliittiset ja taloudelliset intressinsä arktisella. Pohjoisten merireittien hallinta korostuu Venäjän turvallisuusajattelussa.
Myös Kiinan kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut ja se tavoittelee polaarialueiden suurvallan asemaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Kiinaa arktinen kiinnostaa ennen kaikkea taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi, mutta myös alueen turvallisuuspoliittinen merkitys Kiinalle on kasvussa.
Suomi painottaa linjauksessa, että Kiina ei ole arktinen maa. Arktista yhteistyötä pitäisi jatkossakin harjoittaa arktisen neuvoston puitteissa. Linjauksessa Suomi korostaa sen asemaa.
Neuvoston työ on ollut pitkälti halvaantunutta Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Suomen tavoitteena on sen toimintakyky ja ensisijaisuus alueen hallintaan ja kestävään kehitykseen vaikuttavassa päätöksenteossa.
Neuvoston toimialaan ei kuulu ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Sen osalta keskisimpinä viiteryhminä pidetään Pohjoismaita, Yhdysvaltoja ja Kanadaa.
Pohjoismaiden kanssa halutaan kehittää muun muassa Pohjois-Suomesta Ruotsin kautta Norjaan kulkevia maantie- ja rautatieyhteyksiä.