Varma tieto komission päätöksestä tullee iltapäivällä.
Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan (ps.) Suomi ei menetä taloudellista itsenäisyyttään.
14:53•Päivitetty 15:06
Euroopan komissio julkistanee tänään raportin, jossa se tulee suosittelemaan Suomelle alijäämämenettelyn aloittamista.
Komissio julkisti viime viikolla talousennusteen, jonka mukaan Suomen alijäämä ja velkasuhde tulevat menemään yli sallittujen rajojen. Alijäämä on tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 4,0 prosenttia, kun EU-säännöt sanovat, että alijämää saa olla enintään 3 prosenttia.
Velkasuhde ylittäisi komission ennusteen mukaan ensi vuonna 90 prosentin rajan, kun sääntöjen mukaan mailla saa olla bruttokansantuotteeseen suhteutettuna julkista velkaa enintään 60 prosenttia.
Suomi on ollut alijäämämenettelyssä aiemminkin, vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Eduskunnasta tavoitettu valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) pitää komission raportin lopputulosta selvänä. Suomi on joutumassa ajijäämämenettelyyn.
Hän sanoi viime viikolla eduskunnan täysistunnossa lukujen olevan täysin selkeitä ja toisti saman tänään.
Suomi ei kuitenkaan menetä taloudellista itsenäisyyttään alijäämämenettelyssä, Purra sanoo.
– Komissio ei tule kertomaan meille, mitä meidän tulee tehdä. Se tarjoaa nettomenopolun ja Suomessa tehdään kansalliset ratkaisut sopeuttamisesta.
Nykyinen hallitus on Purran mukaan sopeuttanut jo niin paljon, että komission esittämät uudet sopeutustarpeet tulevat seuraavan hallituksen pöydälle.
Purran mukaan nyt ei ole epäselvää, etteikö Suomi olisi tehnyt toimia velkansa taittamiseksi jo ennen mahdollista alijäämämenettelyyn joutumista.
– Meillä on miljardiluokan säästöjä, mutta samaan aikaan tämä taloudellinen ympäristö vaikuttaa valtion talouden tulopuoleen.
Taloudellisella ympäristöllä Purra viittaa pitkittyneeseen ja syventyneeseen vaikeaan suhdanteeseen, vientimarkkinoiden ongelmiin sekä huonoon työttömyyskehitykseen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut alijäämämenettelyn välttämisen olevan yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista. Nyt se vaikuttaa toteutuvan.
Purra painottaa, että julkisen talouden korjaamistoimia ei kuitenkaan Suomessa tehdä Euroopan unionin takia, vaan Suomen ja suomalaisten tulevaisuuden takia.
– Olen itse ollut sinne neuvottelemassa tiukkoja finanssipoliittisia sääntöjä ja pidän tärkeänä, että näitä myös noudatetaan unionin jäsenmaissa.
– Suomessa tehdään julkisen talouden korjaamista, jotta kykenemme säilyttämään hyvinvointijärjestelmää maassa, jossa työikäisen väestön määrä vähenee ja demografinen kehitys viittaa siihen, että meidän hoidon ja hoivan kulut tulevat vain kasvamaan. Samaan aikaan ehkä suurimpana menopaineena on turvallisuuden ja puolustuksen kulut, Purra luettelee.
Opposition vaihtoehtobudjeteissa ei Purran mukaan ole ollut todellisia vaihtoehtoja hallituksen säästöille koko sinä aikana, kun hallitus on ollut pystyssä.