Hallitus halusi Verohallinnolle lisäoikeuksia kansalaisten pankkitilien tutkimiseen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi hallituksen lakiesityksen, joka olisi antanut verottajalle laajat oikeudet kansalaisten pankkitilitietoihin.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman sanoo, että lakiesityksessä ei täsmennetty, millä perusteella verottaja voisi pyytää pankkitietoja.
Hallitus tavoitteli lakiesityksellä 100 miljoonaa euroa lisää tuloja harmaan talouden torjuntaan.
Valiokunta katsoo, että lakiesitys olisi mahdollistanut laajamittaisen ja kohdentamattoman valvonnan kansalaisten yksityiselämän ydinalueella.
Hyvä tarkoitus, toteutus ontuu.
Hallitus haluaa muuttaa yhtä lakipykälää, jotta verottaja saisi harmaan talouden torjunnasta 100 miljoonaa euroa lisätuloja.
Hallituksen lakiesitys antaisi verottajalle laajan oikeuden päästä kansalaisten pankkitilitietoihin.
Lakiesitys on nyt saanut hylsyn eduskunnan perustuslakivaliokunnalta (PeV). Valiokunta löysi useita perustuslain vastaisia kohtia lakiesityksestä.
– Oikeusvaltiossa tarkoitus ei pyhitä keinoja, peruslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok) tiivisti.
Hallituksen lakiesityksen mukaan verottajalle tulisi laajemmat oikeudet tutkia kansalaisten pankkitilejä harmaan talouden kitkemiseksi. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
PeV antoi lausuntonsa valtiovarainvaliokunnalle (VaV), jonka pitäisi laatia mietintö lakiesityksestä.
VaV voi yrittää korjata lakia tai se voidaan palauttaa uudelleen hallituksen valmisteltavaksi.
Käytännössä perustuslakivaliokunta tyrmäsi lakiesityksen perustuslain vastaisena.
– Valiokunnan mielestä valtiovarainvaliokunnan on tarkkaan harkittava, onko lakiehdotuksen muuttaminen mahdollista eduskunnassa, PeV muun muassa totesi yksimielisessä lausunnossaan.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lakiesityksessä ei esimerkiksi täsmennetty, millä perusteella verottaja voisi pyytää pankeilta tietoja kansalaisten pankkitileiltä.
– Pykälässä oli se ongelma, että siitä ei käynyt ilmi perusteet, joilla Verohallinto voi vertailuverotietotarkastuksen tehdä. Eli se, millä perusteella ja kriteerillä tarkastuksia voi alkaa vaatia, Vestman kyseli.
– Toinen ongelma oli laajamittaisuus ja yksilöimättömyys. PeV kiinnitti huomiota lakiesityksen esimerkkiin, jonka mukaan verottaja voisi pykälän nojalla vaatia pankeilta esimerkiksi kaikki rajat ylittävät tilisiirrot, joissa esiintyy yksittäinen sana, salary (palkka), Vestman lisäsi.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Heikki Vestmanin mukaan lakiesityksessä Verohallinnon toimivaltaa ei tarkkaan rajattu ja epäselväksi jäi, millä perusteilla verottaja voisi pyytää pankeilta kansalaisten tilitietoja. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Lakiesitys sai jo lausuntokierroksella kritiikkiä. Lakiesitystä verrattiin siihen, että poliisi saisi itselleen oikeuden käsitellä teleoperaattoreilta saamiaan kaikkien suomalaisten puhelutietoja, ilman yksilöityjä epäilyjä tai kohdentamista.
Lausuntokierroksen kritiikissä esimerkkinä käytettiin myös tapausta, että verottaja voisi haluta selvittää pankkitileiltä, ovatko yksittäiset kansalaiset lahjoittaneet lähipiirilleen yli 7 500 euroa kolmessa vuodessa. Samalla verottajalle paljastuisi ihmisten pankkitileiltä arkaluontoisia tietoja.
– Valiokunnan saaman selvityksen pykälä olisi mahdollistanut myös kaikki tietyn summan ylittävien tilitapahtumien pyytämisen pankeilta, jotka on tehty lähiomaisten välillä. Eli olisi puhuttu hyvin kohdentamattomasta ja laajamittaisesta valvonnasta, Vestman kertoi.
Verottaja saa nykyisellään tietoja pankkitileiltä, jos se kohdentaa pyyntönsä?
– Kyllä. Verottajalla on verovelvolliseen kohdistuva tiedonsaantioikeus verotarkastusta varten. Sen lisäksi verottajalla on sivulliseen kohdistuva tiedonsaantioikeus, kun kysymys on varsinaisesta, kohdennetusta verotarkastuksesta, Vestman vastasi.
– Verottaja voi nykyisellään pyytää pankilta yksittäistä verovelvollista koskevia tietoja, Vestman summasi.
Eli verottajalle olisi tullut melkein rajaton oikeus pyytää pankilta tietoja?
– Ei rajaton, mutta se olisi mahdollistanut laajamittaisen valvonnan.
– Pykälässä oli kriteeri, että tietopyynnön pitää olla välttämätön. PeV katsoi, että tämä ei ole riittävä rajaamaan toimivaltaa. PeV kiinnitti huomion myös siihen, että ihmisten pankkitileillä on arkaluonteisia tietoja. Kysymys on yksityiselämän ydinalueelle menevistä tiedoista, joilla on vahva suoja perustuslaissa, Vestman kertoi.
Valtiovarainvaliokunta päättää seuraavaksi, mitä se tekee perustuslakivaliokunnan tylyn lausunnon jälkeen.
Lakiesityksessä hallitus haluaa muuttaa veromenettelystä annetun lain 21 §:ää, jotta Verohallinto voisi kerätä vertailutietotarkastusta varten tietoja ihmisten pankkitileiltä.
Perustuslakivaliokunnan lausunto löytyy täältä.