Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoo IS:lle puhelinkeskustelusta, johon hän ja tasavallan presidentti Alexander Stubb osallistuivat Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Puolustusministeri Antti Häkkänen sanoo, että Yhdysvallat on valmis antamaan sotilaalliset turvatakuut Ukrainalle.
Häkkänen kertoo keskustelleensa tiistaina presidentti Alexander Stubbin kanssa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa.
Suomi vastustaa sitä, että Venäjä ja Yhdysvallat sopivat Euroopan turvallisuusjärjestelyistä ilman eurooppalaisia.
Häkkänen varoittaa, että pakotteiden nopea poistaminen vahvistaisi Venäjän asevoimia ja kasvattaisi uhkaa.
– Venäjällä on ollut vuosikymmeniä halu sopia suurvaltojen kesken jopa Euroopan ja Naton alueen turvallisuusjärjestelyistä. Se ei käy meille missään tapauksessa, linjaa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok).
Häkkäsen mukaan Suomi haluaa Ukrainalle kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan, joka on myös Euroopan puolustusjärjestelyjen kannalta järkevästi toteutettu.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja puolustusministeri Häkkänen kävivät tiistaina puhelinkeskustelun Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Naton pääsihteerin Mark Rutten kanssa.
Häkkänen kertoo nyt IS:lle puhelun sisällöstä.
– Tilanne on se, että signaalit lännen sisäisessä vuoropuhelussa osoittavat parempaan suuntaan: miten Venäjän suuntaan toimitaan ja mitkä ovat ne oikeudenmukaiset rauhanehdot Ukrainan näkökulmasta. Mutta tietysti on olennaista myös se, miten tässä samassa yhteydessä Euroopan muusta turvallisuudesta keskustellaan, koska sillä on myös suorat vaikutukset sitten Naton ja Suomen puolustuksen järjestelyihin.
Häkkäsen mukaan alkuperäisessä 28-kohtaisessa suunnitelmassa oli elementtejä, joita Venäjä on pitkään halunnut: ryhdytään sopimaan Euroopan maiden päiden yli Euroopan puolustuksen järjestelyistä ja tietyistä Natoon liittyvistä kysymyksistä.
– Se on taas sitten Suomen kansallisen turvallisuuden intressien kannalta asia, jossa meidän pitää myös vahtia omaa asemaa.
Alkuperäisessä Venäjän ja Yhdysvaltojen 28-kohtaisessa suunnitelmassa mainittiin myös Suomi turvatakuiden antajana Ukrainalle muutaman muun maan joukossa. Häkkäsen mukaan asiasta ei ollut keskusteltu Suomen kanssa, eikä asia ole muutoinkaan tällä hetkellä Suomen pöydällä.
Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi IS:lle aiemmin tiistaina, että Yhdysvaltain ja Venäjän alkuperäinen suunnitelma vaikuttaa nyt jääneen taakse.
”
Erityisesti Yhdysvaltojen suunnasta on tullut tämä esitys, että heillä on valmius antaa jopa tällaiset sotilaalliset turvatakuut. Se on merkittävä avaus tässä asiassa.
Lue lisää: Pääministeri Orpolta vahvistus: Venäjän ja USA:n kauhusuunnitelma on jätetty taakse
Ukrainalle annettavat turvatakuut ovat Häkkäsen mukaan isompi kysymys, jota pohditaan muun muassa halukkaiden koalitiossa.
– Erityisesti Yhdysvaltojen suunnasta on tullut tämä esitys, että heillä on valmius antaa jopa tällaiset sotilaalliset turvatakuut. Se on merkittävä avaus tässä asiassa, Häkkänen sanoo.
Alkuperäisessä 28-kohtaisessa listassa Yhdysvallat muun muassa mainittiin ”päättäväisessä sotilaallisessa vastauksessa”, jos Venäjä hyökkäisi uudelleen Ukrainaan.
– Siitä käydään tietysti keskustelua, että mitä he sillä tarkoittavat ja miten tämä asia etenee. Mutta Ukrainalle on olennaista tietysti se, että jos he joutuvat jollain tavalla hankalan rauhan tekemään, niin he tarvitsevat myös uskottavat turvatakuut, jotta rauha säilyy. Rauhan hetkellinen saavuttaminen on varmasti helpompaa kuin pysyvän rauhan saaminen.
Häkkäsen mukaan Venäjän historia osoittaa valitettavasti sen, että he käynnistävät konflikteja aika ajoin. Siksi aidon rauhan saaminen Ukrainaan on hankalampi rasti.
– Toinen puoli on pakotteet ja taloudellinen yhteistyökysymys. Suomen puolustuksen näkökulmasta ajattelen niin, että mitä nopeammin pakotteet poistetaan, sitä nopeammin raha alkaa virtaamaan Venäjän asevoimien vahvistamiseen. Ja uhkataso alkaa nousemaan. Eli se on tarkka paikka, että mitä niistä voidaan sopia.
Olennaista on Häkkäsen mukaan se, että Eurooppa ehtii vahvistamaan omaa puolustustaan ripeästi. Jos pakotteet poistettaisiin kokonaan, niin venäläisten asevoimien rahoituskyky kasvaisi huimaa vauhtia.
– Tässä on tällä hetkellä kyse paljon suuremmista koko Euroopan turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä.
Päätösvalta rauhasta on Häkkäsen mukaan viime kädessä Ukrainalla ja Venäjällä.
Jos edellytykset syntyvät, voidaan asiassa edetä jo torstaina.
– Mutta (rauhansuunnitelmalla) pitää olla järkevät, oikeudenmukaiset kriteerit.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kertoi aiemmin tiistaina, että Suomi esittää Ukrainaan ainakin osittaista tulitaukoa nimenomaan energiainfrastruktuuriin liittyen.
– Se on esitys. Ja on lähinnä Putinista kiinni, että onko heillä oikeasti aitoa halua lähteä keskustelemaan tulitauon kautta tästä rauhan kokonaisuudesta.
Venäjä ehti jo maanantaina tyrmäämään Euroopan julkisuuteen vuodetun vastaehdotuksen.
– Heiltä on alustavasti tullut kritiikkiä ja nythän se näkyy, että sieltä ei olla kovin hanakasti rauhanpöytään tulossa. Tässä asiassa kannattaa pitää pää kylmänä siten, että rauhaa ei voi hinnalla millä hyvänsä tehdä – jos se rauha on sellainen, että siinä todellakin palkitaan hyökkäävä osapuoli. Tai jos se rauha tulee johtamaan siihen, että Euroopan ja Nato-alueen puolustuksen järjestelyistä sovitaan jotain vaarallista tai vahingollista.
– Rauhan pitää olla pysyvä.