Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi tiistain vastaisena yönä Ukrainan tilanteesta neuvotellessaan, että on lopettanut kuusi sotaa ja arvelleensa, että tämä seitsemäs voisi olla kaikkein helpoin.

Trump on aiemminkin luonut itsestään kuvaa merkittävänä rauhanneuvottelijana, sillä hänen tavoitteissaan kangastelee väitetysti Nobelin rauhanpalkinto.

Heinäkuun lopulla hän väitti lopettaneensa yhden sodan joka kuukausi ollessaan toista kautta presidenttinä. Mistä oikein on kyse? Yhdysvaltalainen Axios perehtyi väittämään ja tarkisti Valkoisen talon viestinnästä, mitä Trump mahtoi tarkoittaa.

Valkoinen talo toimitti listan, josta käy ilmi että Trumpin väitteessä on jonkin verran villoja. Ihan sodasta per kuukausi ei voi puhua, koska osa ei ole edennyt rauhansopimukseen ja osa on Trumpin ensimmäiseltä kaudelta.

Kongon demokraattinen tasavalta ja Ruanda

Kongon demokraattinen tasavalta ja Ruanda ovat olleet vuosia jumissa rajakonfliktissa, joka on johtanut miljoonien ihmisten pakolaisuuteen ja humanitaariseen kriisiin. Maat allekirjoittivat Yhdysvaltojen kätilöimän rauhansopimuksen Valkoisessa talossa kesäkuussa.

— Tänään väkivalta ja tuho loppuvat, ja koko alue aloittaa uuden luvun toivon ja mahdollisuuksien, harmonian, vaurauden ja rauhan täyttämänä”, Trump sanoi kesäkuussa.

Mutta viimeksi elokuussa Kongon asevoimat ja Ruandan tukema M23-kapinallisryhmä ovat syyttäneet toisiaan rauhansopimuksen rikkomisesta tekemällä iskuja ja kokoamalla joukkoja.

Israel ja Iran

Trump pommitti Irania kesäkuussa käydyn 12 päivän sodan aikana ja neuvotteli sitten tulitauon Iranin ja Israelin välille sen lopettamiseksi.

Trumpin väite rauhan solmimisesta on kuitenkin kyseenalainen, koska Yhdysvallat osallistui taistelutoimiin aktiivisesti. Valkoisen talon näkemyksen mukaan Yhdysvaltojen ilmaiskut hidastivat Iranin ydinohjelmaa ja vähensivät uusien konfliktien riskiä.

Israel on sanonut, että sillä on oikeus hyökätä Iraniin uudelleen, jos se jatkaa ydinohjelmansa uudelleenrakentamista. Riski sodan puhkeamisesta uudelleen on olemassa. Trump on myös sanonut haluavansa käydä uusia ydinneuvotteluja Iranin kanssa, mutta asiassa ei ole edistytty.

Intia ja Pakistan

Trump ja muut maailman johtajat vaativat toukokuussa rauhaa maiden välille sen jälkeen, kun Intian asevoimat käynnisti tappavia iskuja Pakistanin kohteisiin sen jälkeen, kun Intian hallinnoimassa Kasmirissa oli tapahtunut terrori-isku. Kasmir on aiheuttanut jännitteitä aiemminkin, mutta Intia ei ollut hyökännyt Pakistaniin sitten vuoden 2019.

Trump ilmoitti ”täydellisestä ja välittömästä tulitauosta” toukokuussa ja on sittemmin väittänyt käyttäneensä kauppaa Yhdysvaltojen kanssa painostuskeinona saadakseen osapuolet lopettamaan taistelut.

Näin Trump on varmaan tehnytkin, mutta Intia, joka vastustaa kaikkea ulkopuolista puuttumista Kashmirin kiistaan, on toistuvasti torjunut ajatuksen siitä, että Trump neuvotteli tulitauon. Tämä on saattanut vaikuttaa osaltaan siihen, että Yhdysvaltojen ja Intian suhteet ovat viime aikoina heikentyneet.

Kambodža ja Thaimaa

Kambodža ja Thaimaa sopivat heinäkuussa ehdottomasta tulitauosta ratkaistakseen viisi päivää kestäneen rajat ylittävän konfliktin, joka johti kymmeniin kuolemiin ja pakotti useita tuhansia ihmisiä pakenemaan kodeistaan.

Sopimus allekirjoitettiin Malesiassa sen jälkeen, kun Trump oli ottanut yhteyttä molempiin maihin. Trump varoitti, ettei Yhdysvallat ehkä tee kauppasopimuksia kummankaan maan kanssa. Kambodža myöntyi heti ja Thaimaakin pian.

Aseleposopimus joutui kuitenkin välittömästi koetukselle, kun maat syyttivät toisiaan iskujen tekemisestä. Hiljakkoin myös Kiina on kehottanut molempia maita löytämään rauhan keskinäisellä rajallaan.

Egypti ja Etiopia (ensimmäinen kausi)

Egypti ja Etiopia ovat olleet diplomaattisessa pattitilanteessa Etiopian Niilillä sijaitsevasta Grand Ethiopian Renaissance -padosta (GERD) jo vuosia, ja Egypti pelkää sen uhkaavan vesihuoltoaan.

Valkoinen talo kertoi Axiosille, että tätä tulisi pitää Trumpin ratkaisemana sotana, vaikka sotaa tai rauhansopimusta ei ole ollut. Trump nimittäin väittää, että sota olisi syttynyt, ellei hän olisi puuttunut asiaan.

Yhdysvallat yritti neuvotella sopimuksesta Trumpin ensimmäisen kauden aikana, mutta Etiopia vetäytyi neuvotteluista. Kun asia ei edistynyt, Trump keskeytti osan Yhdysvaltojen Etiopialle antamasta avusta. Etiopia syytti myöhemmin Trumpia sodan lietsomisesta, kun tämä oli sanonut, että Egypti päätyisi räjäyttämään padon.

Nämä asiat tapahtuivat kaikki Trumpin ensimmäisellä presidenttikaudella. Nykyään tilanne patokiistassa on se, että Etiopia ja Egypti edelleen neuvottelevat GERD:n asianmukaisesta käytöstä. Heinäkuussa Egypti syytti Etiopiaa siitä, ettei Etiopialla ole poliittista tahtoa sopimuksen aikaansaamiseksi.

Serbia ja Kosovo (ensimmäinen kausi)

Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008, kymmenen vuotta Kosovon sodan päättymisen jälkeen, mutta Serbia ei tunnusta sen itsenäisyyttä. Konflikti kansallisesta identiteetistä ja alueellisista kiistoista on kytenyt edelleen.

Trumpin hallinto neuvotteli rajatun rauhansopimuksen maiden välille vuonna 2020. Sopimusta kutsutaan Washingtonin sopimukseksi, ja se on lyhytaikaien taloussuhteiden normalisointia koskeva sopimus. Varsinaiset syvemmät jännitteet Serbian ja Kosovon välillä ovat kuitenkin edelleen ratkaisematta. Naton edustajat ovat kehottaneet molempia maita nopeuttamaan neuvotteluja rauhan löytämiseksi.