{"id":100190,"date":"2025-11-26T04:36:10","date_gmt":"2025-11-26T04:36:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/100190\/"},"modified":"2025-11-26T04:36:10","modified_gmt":"2025-11-26T04:36:10","slug":"salaperaisesta-pimeasta-aineesta-tehtiin-ensimmainen-suora-havainto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/100190\/","title":{"rendered":"Salaper\u00e4isest\u00e4 &#8221;pime\u00e4st\u00e4 aineesta&#8221; tehtiin ensimm\u00e4inen suora havainto?"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Ovatko tutkijat tehneet ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suoran havainnon pime\u00e4st\u00e4 aineesta?<\/p>\n<p>Niin sanotun pime\u00e4n aineen olemassaolo on ollut yksi t\u00e4htitieteen suurista mysteereist\u00e4 l\u00e4hes sadan vuoden ajan. Nyt Tokion yliopiston tutkijat ovat mahdollisesti tehneet l\u00e4pimurron, joka voisi tarjota ensimm\u00e4ist\u00e4 suoraa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 t\u00e4st\u00e4 salaper\u00e4isest\u00e4 aineesta. Professori <strong>Tomonori Totanin<\/strong> johtama tutkimusryhm\u00e4 on analysoinut <a href=\"https:\/\/phys.org\/news\/2025-11-years-scientists-dark.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">keskiviikkona julkaistussa tutkimuksessa<\/a> NASA:n Fermi-gamma-avaruusteleskoopin ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 dataa ja uskoo havainneensa pime\u00e4n aineen tuottamia gammas\u00e4teit\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/tekniikanmaailma.fi\/lehti\/15a-2023\/maailmankaikkeudesta-puuttuu-95-prosenttia-nain-euclid-hanke-yrittaa-onkia-sita-esiin\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Nykyarvion mukaan<\/a> t\u00e4hdet, planeetat, galaksit ja kaikki muu n\u00e4kyv\u00e4 muodostaa vain viitisen prosenttia maailmankaikkeudesta. Noin 25 prosenttia on pime\u00e4\u00e4 ainetta. Loput noin 70 prosenttia on pime\u00e4\u00e4 energiaa, joka on mahdollisesti \u201dvain\u201d kaikkialle levitt\u00e4ytyv\u00e4 energiakentt\u00e4.<\/p>\n<p>Pime\u00e4n aineen olemassaolo voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4 vain ep\u00e4suorasti, sill\u00e4 se ei vuorovaikuta valon kanssa, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 n\u00e4kym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. <\/p>\n<p>Pime\u00e4n aineen olemassaolo on p\u00e4\u00e4telty sen vaikutuksesta n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n aineeseen, kuten galaksien liikkeisiin. Pime\u00e4n aineen uskotaan koostuvan heikosti vuorovaikuttavista massiivisista hiukkasista (WIMPs), jotka ovat raskaampia kuin protonit, mutta vuorovaikuttavat vain v\u00e4h\u00e4n muun aineen kanssa.<\/p>\n<p>Totanin tutkimusryhm\u00e4 havaitsi tutkimuksessa gammas\u00e4teit\u00e4, joiden fotonien energia oli 20 gigaelektronivolttia. N\u00e4m\u00e4 s\u00e4teet muodostivat halomaisen rakenteen, joka ulottui Linnunradan keskustaan. Havaitun gammas\u00e4teilyn spektri vastasi teoreettisesti ennustettua WIMP-hiukkasten tuhoutumisesta syntyv\u00e4\u00e4 s\u00e4teily\u00e4. T\u00e4m\u00e4 havainto on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 se saattaa olla ensimm\u00e4inen kerta, kun pime\u00e4n aineen vaikutus on havaittu suoraan.<\/p>\n<p>Tutkimus on <a href=\"https:\/\/arxiv.org\/abs\/2507.07209\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">julkaistu<\/a> Journal of Cosmology and Astroparticle Physics-lehdess\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4llaisia gammas\u00e4teilymittauksia ei voida tiedotteen mukaan helposti selitt\u00e4\u00e4 muilla, yleisemmill\u00e4 t\u00e4htitieteellisill\u00e4 ilmi\u00f6ill\u00e4 tai gammas\u00e4teilyll\u00e4. Siksi Totani pit\u00e4\u00e4 tuloksia vahvana osoituksena pime\u00e4n aineen gammas\u00e4teilyst\u00e4, jota on etsitty jo vuosia. <\/p>\n<p>\u201dJos t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4\u00e4 paikkansa, tiet\u00e4\u00e4kseni se merkitsisi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, kun ihmiskunta on \u2019n\u00e4hnyt\u2019 pime\u00e4\u00e4 ainetta. Pime\u00e4 aine on uusi hiukkanen, jota ei sis\u00e4lly nykyiseen hiukkasfysiikan standardimalliin. T\u00e4m\u00e4 merkitsee merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kehitysaskelta t\u00e4htitieteess\u00e4 ja fysiikassa\u201d, Totani sanoo tiedotteessa.<\/p>\n<p>Totanin havainnot viittaavat siihen, ett\u00e4 pime\u00e4 aine koostuu 500 kertaa protonia massiivisemmista alkeishiukkasista.<\/p>\n<p>Vaikka Totani on varma havainnoistaan, tulokset on vahvistettava riippumattomilla analyyseill\u00e4. Tieteellinen yhteis\u00f6 odottaa lis\u00e4todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 havaittu s\u00e4teily todella johtuu pime\u00e4n aineen tuhoutumisesta eik\u00e4 muista t\u00e4htitieteellisist\u00e4 ilmi\u00f6ist\u00e4. Esimerkiksi saman energian gammas\u00e4teiden havaitseminen muista pime\u00e4n aineen keskittymist\u00e4, kuten k\u00e4\u00e4pi\u00f6galakseista, tukisi Totanin analyysi\u00e4.<\/p>\n<p>Vaikka Totanin tutkimus on her\u00e4tt\u00e4nyt suurta kiinnostusta, monet tutkijat kehottavat viel\u00e4 varovaisuuteen tulosten tulkinnassa. Professori <strong>Justin Read<\/strong> Surreyn yliopistosta huomauttaa asiasta uutisoivassa <a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/science\/2025\/nov\/25\/study-claims-to-provide-first-direct-evidence-of-dark-matter\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">The Guardianissa<\/a>, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4pi\u00f6galaksien signaalien puute voi viitata siihen, ettei Totanin havaitsema s\u00e4teily ole per\u00e4isin pime\u00e4st\u00e4 aineesta. <\/p>\n<p>Professori <strong>Kinwah Wu <\/strong>University College Londonista puolestaan korostaa, ett\u00e4 tarvitaan poikkeuksellisia todisteita n\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4lle v\u00e4itteelle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ovatko tutkijat tehneet ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa suoran havainnon pime\u00e4st\u00e4 aineesta? Niin sanotun pime\u00e4n aineen olemassaolo on ollut yksi t\u00e4htitieteen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":100191,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,19262,118,32,119],"class_list":{"0":"post-100190","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-pimea-aine","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115614147117927392","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100190","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100190"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100190\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/100191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100190"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=100190"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=100190"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}