tutkimuksesta<\/a>, joka pohjautuu laajaan yli 3,2 miljoonan henkil\u00f6n aineistoon.<\/p>\nTarkastelussa vuoden 1999 vaalit<\/p>\n
Tiedotteessa valaistaan, ett\u00e4 tutkijat tarkastelivat vuoden 1999 eduskuntavaaleja, josta analysoitiin Suomessa asuvien yli 30-vuotiaiden \u00e4\u00e4nest\u00e4mist\u00e4. Tutkimukseen osallistuneiden selviytymist\u00e4 seurattiin vuoden 1999 vaalip\u00e4iv\u00e4st\u00e4 vuoden 2020 loppuun.<\/p>\n
\u00c4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys oli johdonmukaisesti yhteydess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneeseen kuolemanriskiin: miehill\u00e4 73 prosenttisesti ja naisilla 63 prosenttisesti. Koulutustason huomioimisen j\u00e4lkeen kuolemanriskin ero v\u00e4heni miehill\u00e4 64 prosenttiin ja naisilla 59 prosenttiin. Kuolemanriskin ero \u00e4\u00e4nest\u00e4jien ja \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien v\u00e4lill\u00e4 oli suurempi kuin esimerkiksi ero peruskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen omaavien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Kuolemanriskin suhteellinen ero \u00e4\u00e4nest\u00e4jien ja \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien v\u00e4lill\u00e4 oli suurin alle 50-vuotiailla miehill\u00e4. \u00c4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mill\u00e4 75\u201394-vuotiailla naisilla oli suurempi kuolemanriski kuin \u00e4\u00e4nest\u00e4vill\u00e4 miehill\u00e4, kun taas nuoremmissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4 tilanne oli p\u00e4invastoin.<\/p>\n
Tuloryhmitt\u00e4in tarkasteltuna nousi esiin, ett\u00e4 miehill\u00e4, jotka kuuluivat kotitalouksien tulojen alimpaan nelj\u00e4nnekseen, \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen liittyv\u00e4 kuolemanriski oli 9\u201312 prosenttia korkeampi kuin muilla tuloryhmill\u00e4.<\/p>\n
\u201dEr\u00e4\u00e4nlainen sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman laji\u201d<\/p>\n
Vuosina 1999\u20132020 noin kolmasosa tutkimusaineiston henkil\u00f6ist\u00e4 kuoli: Yhteys \u00e4\u00e4nestysosallistumisen ja kuoleman v\u00e4lill\u00e4 oli vahvempi onnettomuuksien, v\u00e4kivaltaisten tai alkoholiin liittyvien kuolinsyiden osalta kuin muista syist\u00e4 kuolleilla.<\/p>\n
\u2013 \u00c4\u00e4nestys osallistumisen muotona on er\u00e4\u00e4nlainen sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman laji, joka on yhteydess\u00e4 terveyshy\u00f6tyihin, yliopistotutkija Hannu Lahtinen<\/strong> Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.<\/p>\nTerveysongelmat ja niihin liittyv\u00e4t toimintakyvyn haasteet voivat toisaalta vaikuttaa negatiivisesti moniin t\u00e4rkeisiin osallistumisen edellytyksiin, kuten resursseihin, motivaatioon ja osallistumista edist\u00e4viin sosiaalisiin kohtaamisiin.<\/p>\n
\u2013 Tieto \u00e4\u00e4nest\u00e4misest\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4 v\u00e4est\u00f6n terveyden seuraamisessa, esimerkiksi \u00e4\u00e4nest\u00e4mistottumusten hylk\u00e4\u00e4minen voi olla varhainen merkki merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 terveydentilan heikkenemisest\u00e4. Lis\u00e4ksi vahva yhteys \u00e4\u00e4nest\u00e4misen ja kuolleisuuden v\u00e4lill\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huolta tasa-arvoisesta poliittisesta edustuksesta, Lahtinen toteaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u00c4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen vaaleissa on vahvasti yhteydess\u00e4 ihmisen elinik\u00e4\u00e4n. Ennakko\u00e4\u00e4nestyslipuke Helsingin keskustakirjasto Oodissa. TIINA SOMERPURO \u00c4\u00e4nest\u00e4misen yhteys kuolleisuuteen on suurempi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":100363,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,603,607,24,25,28,29,15,2452,18,21,637,32,19,20,16,2196],"class_list":{"0":"post-100362","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-korkeakoulu","18":"tag-korkeakoulutus","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-osallistuminen-yhteiskunta","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-politiikka","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-uutiset","32":"tag-vaalit"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115615082978532456","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100362","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100362"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100362\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/100363"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100362"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=100362"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=100362"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/9197151a926184f75f4d31488d284618a514cc109ccdb9d2952d1affda23804f.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1764146050_604_9197151a926184f75f4d31488d284618a514cc109ccdb9d2952d1affda23804f.jpg\")
<\/p>\n