{"id":100569,"date":"2025-11-26T13:23:10","date_gmt":"2025-11-26T13:23:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/100569\/"},"modified":"2025-11-26T13:23:10","modified_gmt":"2025-11-26T13:23:10","slug":"hamahakit-pimeys-ja-suurpedot-pelottavat-suomalaisia-vertaa-omia-pelkojasi-muiden-kokemuksiin-yle-luonto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/100569\/","title":{"rendered":"H\u00e4m\u00e4h\u00e4kit, pimeys ja suurpedot pelottavat suomalaisia \u2013 vertaa omia pelkojasi muiden kokemuksiin | Yle Luonto"},"content":{"rendered":"

Eksyt mets\u00e4\u00e4n. On pime\u00e4\u00e4. Kuulet rasahduksia. Pelottaako?<\/p>\n

N\u00e4in Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jani Pellikka<\/strong> kuvaa tilannetta, jossa luonnossa pelottaa.<\/p>\n

Osa ihmisist\u00e4 vastaa Luken tutkimuksessa<\/a>, ettei tunne pelkoa. Tutkijat kuitenkin sanovat, ett\u00e4 kyse on ennemminkin siit\u00e4, kuinka hyv\u00e4 on sanoittamaan tuntemuksiaan.<\/p>\n

\u2013 Nyky\u00e4\u00e4n pelkoa ei h\u00e4vet\u00e4 en\u00e4\u00e4 samalla lailla kuin ennen, toteaa tunteiden muodostumista aivoissa tutkinut Heini Saarim\u00e4ki<\/strong>.<\/p>\n

Pohjimmiltaan pelko auttaa selviytym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4. Pelko saa ihmisen keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n energiansa eloonj\u00e4\u00e4misen kannalta t\u00e4rkeisiin asioihin. Se, ettei pelk\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, on varsin harvinaista ja vaarallista.<\/p>\n

\"<\/p>\n

Kuinka j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 on pel\u00e4t\u00e4 erilaisia asioita suomalaisessa luonnossa, on sitten toinen asia.<\/p>\n

\"Pime\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Pime\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 her\u00e4\u00e4 helposti pelon tunteita. Kuva: Kerttu Kotakorpi \/ Yle<\/p>\n

Pime\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4 pelko eroaa muista luontoon liittyvist\u00e4 peloista, kuten el\u00e4inpeloista. Yleisesti pel\u00e4t\u00e4\u00e4n hirvi\u00e4, suurpetoja, k\u00e4\u00e4rmeit\u00e4, h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4 ja puutiaisia.<\/p>\n

On helppo ajatella, ett\u00e4 luontoon liittyv\u00e4t pelot ovat meihin sis\u00e4\u00e4nrakennettuja, mutta tutkijat eiv\u00e4t ole t\u00e4st\u00e4 yht\u00e4 mielt\u00e4. Saarim\u00e4en mukaan osa tutkijoista on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ihmiset voivat olla biologisesti virittyneit\u00e4 pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi h\u00e4m\u00e4h\u00e4kkej\u00e4, eik\u00e4 pelon syntyyn tarvita ik\u00e4vi\u00e4 kokemuksia.<\/p>\n

Ei ole kuitenkaan yksiselitteist\u00e4, mik\u00e4 osa peloista on opittua, sill\u00e4 ihmiset oppivat lapsesta asti omista ja muiden kokemuksista, k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4 ja tarinoista.<\/p>\n

\"Vaalea<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

H\u00e4m\u00e4h\u00e4kit aiheuttavat monissa ihmisiss\u00e4 inhoa tai pelkoa. Kuva: Mr Brown \/ Unsplash<\/p>\n

\u2013 Kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten pelon tunne muodostuu, sit\u00e4 on mahdollista my\u00f6s muokata, Saarim\u00e4ki lohduttaa.<\/p>\n

Pelon tunne saa alkunsa \u00e4rsykkeest\u00e4, kuten h\u00e4m\u00e4h\u00e4kin n\u00e4kemisest\u00e4 ja siihen liittyy meid\u00e4n oma tulkintamme aiheesta. T\u00e4ss\u00e4 on ensimm\u00e4inen kohta, jossa voi yritt\u00e4\u00e4 ajatella, ettei todellista uhkaa ole.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi voi hankkia tietoa, kuinka tarpeellisia h\u00e4m\u00e4h\u00e4kit ovat luonnossa, mik\u00e4 voi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 negatiivisia kokemuksia.<\/p>\n

Tunteet itsess\u00e4\u00e4n menev\u00e4t ohi vain sekunneissa tai minuuteissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ensireaktion j\u00e4lkeen tunnetta pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 omat ajatuksemme.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 toimii my\u00f6s toisinp\u00e4in. Jos saa paljon tietoa pelottavista asioista, kuten puutiaisista tai suurpedoista, se voi pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 pelkoa.<\/p>\n

\u2013 Kyll\u00e4 se voi nostaa pelkokerrointa, kun kuulee jatkuvasti pelottavia tarinoita, Saarim\u00e4ki toteaa.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 muun muassa Yle on uutisoinut sek\u00e4 kasvaneista suurpetom\u00e4\u00e4rist\u00e4<\/a> ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 petohavannoista<\/a>.<\/p>\n

\"Kaksi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Karhuja turvallisesti Luonnontieteellisess\u00e4 museossa. Kuva: Kerttu Kotakorpi \/ Yle<\/p>\n

Yleisesti ottaen samat ihmiset pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t kaikkia suurpetoja. Siksi esimerkiksi susipelon sijaan on kuvaavampaa puhua suurpetopelosta.<\/p>\n

Luken Susilife-projektiin liittyv\u00e4n tutkimuksen<\/a> mukaan noin kolmannes suomalaisista sanoo pelk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 sutta paljon tai hyvin paljon.<\/p>\n

Pellikka nostaa esiin kiinnostavan seikan: jos kokee suurpedon kohtaamisen vain v\u00e4h\u00e4n pelottavana, niin tilanne voi tuntua j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 el\u00e4mykselt\u00e4. Jos taas kokee voimakkaammin pelkoa, niin positiiviselle tunteelle ei j\u00e4\u00e4 tilaa.<\/p>\n

Osa peloista johtuu siit\u00e4, ettei tiedet\u00e4, miten toimia, kun kohtaa suden tai karhun.<\/p>\n

\u2013 Monesti kaipaamme sit\u00e4, ett\u00e4 kohtaamme pelottavan asian ja selvi\u00e4mme siit\u00e4. Se lis\u00e4\u00e4 rohkeutta eli pelon vastavoimaa, Saarim\u00e4ki sanoo.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Petopelkoja tutkinut Pellikka muistuttaa, ett\u00e4 suurpedot p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t ihmist\u00e4, kuten ihminenkin niit\u00e4.<\/p>\n

Suomessa tehdyss\u00e4 tutkimuksessa<\/a> pannoitetut karhut pyrkiv\u00e4t pysym\u00e4\u00e4n piilossa tai pakenemaan l\u00e4hestyvi\u00e4 ihmisi\u00e4 jo hyviss\u00e4 ajoin, ennen kuin ihmisten oli mahdollista havaita karhuja.<\/p>\n

Sek\u00e4 Saarim\u00e4ki ett\u00e4 Pellikka nostavat tiedon lis\u00e4\u00e4misen t\u00e4rke\u00e4ksi keinoksi pelon v\u00e4hent\u00e4miseen. Kun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten hy\u00f6dyllinen pelottava el\u00e4in on luonnossa, voi suhtautuminen lajia kohtaan muuttua my\u00f6nteisemm\u00e4ksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Eksyt mets\u00e4\u00e4n. On pime\u00e4\u00e4. Kuulet rasahduksia. Pelottaako? N\u00e4in Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Jani Pellikka kuvaa tilannetta, jossa luonnossa pelottaa.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":100570,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,3940,883,118,32,119,2720,477],"class_list":{"0":"post-100569","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-pelko","14":"tag-petoelaimet","15":"tag-science","16":"tag-suomi","17":"tag-tiede","18":"tag-tunteet","19":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115616219471951839","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100569","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100569"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100569\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/100570"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=100569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=100569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}