{"id":100590,"date":"2025-11-26T14:06:10","date_gmt":"2025-11-26T14:06:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/100590\/"},"modified":"2025-11-26T14:06:10","modified_gmt":"2025-11-26T14:06:10","slug":"leon-csonka-uloshengityksen-huippuvirtaus-ei-ole-riittavan-luotettava-mittari-astmaan-liittyvan-keuhkoputkien-supistumisen-ja-laajenemisen-arvioinnissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/100590\/","title":{"rendered":"Leon Csonka: Uloshengityksen huippuvirtaus ei ole riitt\u00e4v\u00e4n luotettava mittari astmaan liittyv\u00e4n keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen arvioinnissa"},"content":{"rendered":"<p>Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu p\u00e4\u00e4asiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. N\u00e4iden fysiologisten parametrien keskin\u00e4isest\u00e4 suhteesta tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin v\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 ole selv\u00e4\u00e4, tunnistavatko ne samoja potilaita. L\u00e4\u00e4ketieteen kandidaatti Leon Csonka selvitti v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan, kuinka luotettavasti PEF-muutokset kuvaavat keuhkoputkien supistumista ja laajenemista aikuisilla ja lapsilla verrattuna FEV1-muutoksiin.<\/p>\n<p>Astma on yksi yleisimmist\u00e4 pitk\u00e4aikaissairauksista. Keuhkojen krooninen tulehdustila johtaa keuhkoputkien vaihtelevaan supistumistaipumukseen ja lis\u00e4\u00e4ntyneeseen limaneritykseen. Astmaa diagnosoidessa havainnoidaan keuhkoputkien ahtautumista ja l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 aikaansaatua avautumista. Perusterveydenhuollossa t\u00e4h\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kotona teht\u00e4v\u00e4\u00e4 PEF-seurantaa ja laboratoriossa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 spirometriatutkimusta, jossa mitataan FEV1-arvo ennen ja j\u00e4lkeen avaavan l\u00e4\u00e4kkeen ottamista.<\/p>\n<p>\u2013 Keuhkofunktion muutosten arvioinnissa kultaisena standardina pidet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 FEV1-muutosta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta PEF on edelleen laajassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomen perusterveydenhuollossa, eik\u00e4 meill\u00e4 ole laadukasta, systemaattista tutkimustietoa siit\u00e4, kuinka luotettavasti PEF heijastaa keuhkoputkien ahtautumista ja laajenemista tai kuinka hyvin PEF- ja FEV1-muutokset vastaavat toisiaan, <strong>Leon Csonka<\/strong> kertoo.<\/p>\n<p>Csonka selvitti v\u00e4it\u00f6stutkimuksessaan, millainen on PEF- ja FEV1-muutosten v\u00e4linen suhde keuhkoputkien supistumisen ja laajenemisen yhteydess\u00e4 aikuisilla ja lapsilla. Tutkimuksessa m\u00e4\u00e4ritettiin, millaisella herkkyydell\u00e4 ja tarkkuudella PEF-arvon muutokset tunnistavat FEV1-arvon muutoksia. Lis\u00e4ksi h\u00e4n arvioi kansainv\u00e4lisen Global Initiative for Asthma (GINA) -suosituksen PEF-perusteisen raja-arvon toimivuutta lasten juoksurasituskokeessa.<\/p>\n<p>Tutkimus osoitti, ett\u00e4 PEF-muutos kuvaa huonosti keuhkojen toiminnan muutoksia suhteessa FEV1-muutokseen. PEF ja FEV1 tunnistivat usein eri potilaita sek\u00e4 keuhkoputkien supistumisen ett\u00e4 laajenemisen yhteydess\u00e4. Lis\u00e4ksi GINA-suosituksen 15 prosentin PEF-laskun raja-arvo osoittautui liian pieneksi ja johti suureen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4ri\u00e4 positiivisia tuloksia lasten juoksurasituskokeessa.<\/p>\n<p>PEF:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyy puutteellisen herkkyyden ja tarkkuuden lis\u00e4ksi muitakin huolia, sill\u00e4 puhallusteknisen laadun valvonta ei PEF-mittareilla ole mahdollista, toisin kuin spirometreill\u00e4. Csonkan tutkimus tarjoaa tietoon perustuvan pohjan astman diagnostisen kotiseurannan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>\u2013 On ongelmallista, jos kaksi samaan tarkoitukseen k\u00e4ytetty\u00e4 mittaria tunnistavat eri potilaita. Nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s FEV1-arvon mittaaminen on mahdollista kotioloissa pienill\u00e4 mikrospirometreill\u00e4. Olemmekin aloittaneet jatkotutkimuksen, jossa selvitet\u00e4\u00e4n, saadaanko mikrospirometreill\u00e4 luotettavia FEV1-arvoja kotona ja onnistuuko koti-FEV1-seuranta teknisesti hyvin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hoitoa tarvitsevat potilaat tunnistetaan nopeasti ja turhiin hoitoihin johtavia v\u00e4\u00e4ri\u00e4 positiivisia tuloksia syntyy mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n, Csonka kertoo.<\/p>\n<p>Leon Csonka on paljasjalkainen tamperelainen. H\u00e4n opiskelee Tampereen yliopistossa l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 viidennell\u00e4 vuosikurssilla.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stilaisuus perjantaina 12. joulukuuta<\/p>\n<p>LK Leon Csonkan keuhkosairausoppiin kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja Detection of Asthma-Related Bronchial Obstruction and Its Reversibility Through PEF and FEV1 Measurements tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 12.12.2025. Vastav\u00e4itt\u00e4j\u00e4n\u00e4 toimii dosentti <strong>Kirsi Timonen\u00a0<\/strong>It\u00e4-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori <strong>Lauri Lehtim\u00e4ki<\/strong> Tampereen yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Astman diagnostiikka perusterveydenhuollossa perustuu p\u00e4\u00e4asiassa keuhkojen toiminnan vaihtelun havaitsemiseen joko huippuvirtausta (PEF) tai sekuntikapasiteettia (FEV1) mittaamalla. N\u00e4iden fysiologisten&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":100591,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-100590","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115616388481091238","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100590"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100590\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/100591"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=100590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=100590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}