Iivo Niskanen l\u00e4htee olympiakauteen ilman henkil\u00f6kohtaista valmentajaa.<\/p>\n
Kolminkertaisen maastohiihdon olympiavoittajan Iivo Niskasen<\/strong> ja Olli Ohtosen<\/strong> vuodesta 2013 jatkunut valmennussuhde on p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n Niskanen, 33, tavoittelee tulevana talvena menestyst\u00e4 ilman henkil\u00f6kohtaista valmentajaa. Kausi huipentuu helmikuussa j\u00e4rjestett\u00e4viin Milano-Cortinan olympialaisiin.<\/p>\n Isoissa arvokilpailuissa menestyminen ilman henkil\u00f6kohtaista valmentajaa on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana varsin harvinaista suomalaisille yksil\u00f6lajien huipuille. \nMenestynein omilla opeillaan valmentautunut suomalainen on ollut hiihtolegenda Mika Myllyl\u00e4<\/strong>, joka saavutti henkil\u00f6kohtaisilla matkoilla olympiakullan ja nelj\u00e4 maailmanmestaruutta vuosina 1997-1999. Vuonna 2011 edesmennytt\u00e4 hiihtokarpaasia valmensi 1990-luvun alkuvuosiin asti Aarne Aho<\/strong>.<\/p>\n Koko kansan tuntema hiihtosuuruus Juha Mieto<\/strong> harjoitteli koko uransa ajan omilla metodeillaan. Kurikan j\u00e4ttil\u00e4isen uran suurimmat meriitit olivat viestin olympiakulta 1976 sek\u00e4 ikimuistoinen sadasosatappio Thomas Wassbergille<\/strong> 15 kilometrill\u00e4 Lake Placidin olympialaisissa 1980.<\/p>\n Sari Essayah<\/strong> voitti omilla valmennusopeillaan 10 kilometrin k\u00e4velyss\u00e4 MM-kullan 1993 sek\u00e4 EM-kullan 1994. Essayahin oli aiemmin valmentanut vuoden 1991 MM-pronssimitalistiksi Juha V\u00e4\u00e4t\u00e4inen<\/strong>, joka oli itse saavuttanut ilman valmentajaa 5000 ja 10 000 metrin juoksujen Euroopan mestaruudet 1971. Julma-Juhana tunnetun V\u00e4\u00e4t\u00e4isen nuoruusvuosien valmentaja oli ollut Paavo Meskus<\/strong>.<\/p>\n Juha V\u00e4\u00e4t\u00e4inen oli ollut my\u00f6s toisen huippuk\u00e4velij\u00e4n Reima Salosen<\/strong> valmentaja 1980-luvun alussa, mutta 50 kilometrin EM-kullan 1982 aikaan Salonen toimi ilman henkil\u00f6kohtaista valmentajaa. 1970-luvun alussa h\u00e4net oli opastanut k\u00e4velyn saloihin oma appiukko Klaus Peurla<\/strong>.<\/p>\n EM-kullan 1974 ja olympiahopean 1976 saavuttanut Hannu Siitonen<\/strong> oli opetellut keih\u00e4\u00e4nheiton salat omatoimisesti, mutta uran kirkkaimpina menestysvuosina konsulttiapua tarjosi vuoden 1964 olympiavoittaja Pauli Nevala<\/strong>.<\/p>\n Kiekonheitossa EM-kullan 1974 voittaneen alavieskalaisen Pentti Kahman<\/strong> ja Riihim\u00e4ell\u00e4 asuneen Ilmari Niemisen<\/strong> valmennussuhde rajoittui heitt\u00e4j\u00e4n omien sanojen mukaan harvoihin tapaamisiin. \nMarko Asellin<\/strong> ja Pertti Ukkolan<\/strong> tiet olivat eronneet jo ennen Atlantan olympialaisia 1996, joissa villill\u00e4 kortilla viime hetkell\u00e4 mukaan p\u00e4\u00e4ssyt Asell paini hopealle. Ukkola itse oli paininut olympiakullan 1976 Toivo Sillanp\u00e4\u00e4n ohjauksessa, mutta jo seuraavana vuonna saavutetut MM- ja EM-kulta tulivat sodankyl\u00e4l\u00e4isl\u00e4ht\u00f6isen painijalegendan omilla opeilla.<\/p>\n Tapio R\u00e4is\u00e4sell\u00e4<\/strong> ei ollut henkil\u00f6kohtaista valmentajaa vuonna 1978, jolloin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si tuulettamaan m\u00e4kihypyn suurm\u00e4en MM-kultaa.<\/p>\n 1970-luvulta ja sit\u00e4 kauempaa l\u00f6ytyy my\u00f6s useita muita ilman henkil\u00f6kohtaista valmentajaa toimineita suomalaisia menestyji\u00e4. Muun muassa maastohiiht\u00e4j\u00e4t Eero M\u00e4ntyranta<\/strong>, Kalevi Oikarainen<\/strong>, Marjatta Kajosmaa<\/strong> sek\u00e4 ampumahiiht\u00e4j\u00e4t Heikki Ikola<\/strong> ja Juhani Suutarinen<\/strong> toimivat urheilu-urillaan pitk\u00e4lti omilla valmennusmetodeillaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Iivo Niskanen l\u00e4htee olympiakauteen ilman henkil\u00f6kohtaista valmentajaa. Kolminkertaisen maastohiihdon olympiavoittajan Iivo Niskasen ja Olli Ohtosen vuodesta 2013 jatkunut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":100593,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[158],"tags":[33,31,30,159,32,160],"class_list":{"0":"post-100592","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-urheilu","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-sports","12":"tag-suomi","13":"tag-urheilu"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115616392777186804","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100592","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100592"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100592\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/100593"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=100592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=100592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/p>\n
\n<\/p>\n