{"id":100930,"date":"2025-11-26T22:26:22","date_gmt":"2025-11-26T22:26:22","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/100930\/"},"modified":"2025-11-26T22:26:22","modified_gmt":"2025-11-26T22:26:22","slug":"miksi-teknologiateollisuus-tarvitsee-niin-paljon-uusia-osaajia-asiantuntijat-vastaavat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/100930\/","title":{"rendered":"Miksi teknologiateollisuus tarvitsee niin paljon uusia osaajia? \u2013 Asiantuntijat vastaavat"},"content":{"rendered":"<p>\n\t\t\t\t\t\t26.11.2025\t\t\t\t\t\t &#8211; Uutiset\t\t\t\t\t<\/p>\n<p>\t\t\t\t\t  <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"968\" height=\"645\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/Nuoret_Otaniemi_pieni_3-968x645.jpeg\" class=\"attachment-large size-large wp-post-image\" alt=\"\"\/>  <\/p>\n<p>Teknologiateollisuuden tuore selvitys osaajatarpeista piirt\u00e4\u00e4 kuvan alasta, jonka kasvu ja teknologiamurros nostavat osaamisvaatimuksia samaan aikaan, kun v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy.\u00a0Jos osaajia ei l\u00f6ydy, se n\u00e4kyy nopeasti koko Suomen kasvussa.\u00a0<\/p>\n<p>Teknologiateollisuus tarvitsee seuraavien kymmenen vuoden aikana 140 000 uutta osaajaa, ja l\u00e4hes kolme nelj\u00e4st\u00e4 rekrytoinnista kohdistuu korkeakoulutettuihin.<\/p>\n<p><strong>Miksi teknologiateollisuus tarvitsee taas enemm\u00e4n uusia osaajia \u2013 ja mit\u00e4 140 000 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa?\u00a0<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 140 000 uuden osaajan tarve muodostuu sek\u00e4 yritysten ennakoimasta kasvusta ett\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 iso joukko nykyisist\u00e4 osaajista j\u00e4\u00e4 el\u00e4kkeelle. Kokonaisuus tarkoittaa keskim\u00e4\u00e4rin noin 14 000 uutta osaajaa vuodessa useille eri toimialoille ja erilaisiin teht\u00e4viin.\u00a0\u00a0<br \/>\u2013\u00a0Nyky\u00e4\u00e4n ala ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 noin 330 000 ihmist\u00e4, eli kyseess\u00e4 on iso luku.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Mik\u00e4 on isoin muutos verrattuna edelliseen selvitykseen?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013\u00a0Vuoden 2021 selvitykseen\u00a0verrattuna\u00a0korkeakoulutettujen tarve on vahvistunut selv\u00e4sti. Edellisess\u00e4 selvityksess\u00e4 60 prosenttia tarpeesta ennakoitiin olevan korkeakoulutettuja, nyt 74 prosenttia.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Miten korkeakoulutettujen tarve\u00a0on\u00a0voinut\u00a0nousta nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa\u00a0n\u00e4in paljon?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 T\u00e4h\u00e4n on kolme p\u00e4\u00e4syyt\u00e4: yritysten ennakoima henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu suuntautuu aiempaa\u00a0vahvemmin\u00a0korkeakoulutettuihin, el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n korkeakoulutettuja ja el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4vi\u00e4 ammatillisesti koulutettuja korvataan my\u00f6s korkeakoulutetuilla.\u00a0<br \/>\u2013 Todellisuudessa hyppy ei ole niin iso kuin mit\u00e4 ennakointiluvuista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, sill\u00e4 toteutuneet luvut kertovat, ett\u00e4 viimeksi ammatillisen koulutuksen tarvetta arvioitiin liian korkeaksi suhteessa korkeakoulutettujen\u00a0tarpeeseen.\u00a0<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"968\" height=\"537\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/Osaamistarve_nettikuva_2-1-1-968x537.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-171763\"  \/><\/p>\n<p><strong>Kuinka hyvin aiemmat osaajatarvearviot ovat osuneet oikeaan \u2013 voiko t\u00e4h\u00e4n ennakointiin luottaa?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Edellisiss\u00e4 selvityksiss\u00e4 ennakoitiin noin 13 000 uuden osaajan vuosittaista tarvetta. Vuosina 2017\u20132023 toteutunut vuosittainen osaajatarve oli noin 11 000 henkil\u00f6\u00e4.\u00a0<br \/>\u2013 Kun huomioi, ett\u00e4 ajanjaksoon osui normaalin suhdannevaihtelun lis\u00e4ksi koronapandemia ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan, arvio on toteutunut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin hyvin.\u00a0<br \/>\u2013 Lis\u00e4ksi korkeakoulutettujen osuus tarpeesta on ollut ennakoimaamme suurempi: korkeakoulutettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 teknologiateollisuudessa kasvoi jopa silloin, kun henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 kokonaisuudessaan laski.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Jos osaajia ei l\u00f6ydy, mit\u00e4 Suomelle tapahtuu?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Teknologiateollisuuden rooli Suomen kansantaloudessa on todella merkitt\u00e4v\u00e4<strong>:<\/strong>\u00a0ala vastaa 12 prosentista Suomen ty\u00f6llisist\u00e4 ja tuottaa yli puolet tavara- ja palveluviennist\u00e4.\u00a0<br \/>\u2013 Etlan selvityksen mukaan Suomen BKT j\u00e4isi vuositasolla 0,6\u00a0prosenttia\u00a0pienemm\u00e4ksi, jos teknologiateollisuus ei l\u00f6yd\u00e4 lainkaan tarvitsemaansa osaavaa ty\u00f6voimaa verrattuna tilanteeseen, jossa osaajat l\u00f6ytyv\u00e4t. Jos el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t pystyt\u00e4\u00e4n korvaamaan mutta kasvuun tarvittavaa lis\u00e4ty\u00f6voimaa ei saada, BKT-vaikutus on 0,3\u00a0prosenttia.\u00a0<br \/>\u2013 Suomen talouskasvu on nyt valmiiksi hidasta: vuonna 2024 BKT kasvoi 0,4 % ja Suomen Pankki ennustaa t\u00e4lle vuodelle 0,3 %. Siksi osaajavaje voi \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n leikata koko nykyisen kasvun.\u00a0<br \/>\u2013\u00a0T\u00e4ytyy kuitenkin huomata, ett\u00e4 skenaario siit\u00e4, ett\u00e4 teknologiateollisuus ei saisi yht\u00e4\u00e4n uutta osaajaa, on hypoteettinen. Etlan laskelmat BKT-vaikutuksista antavat mittakaavaa sille, miten merkityksellist\u00e4 koko Suomen kansantalouden kannalta on, ett\u00e4 Suomen suurimman vientialan osaajatarpeeseen pystyt\u00e4\u00e4n vastaamaan.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Tarkoittaako korkeakoulutettujen kasvanut tarve sit\u00e4, ettei ammattiosaajille en\u00e4\u00e4 ole t\u00f6it\u00e4?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Ei tarkoita. Ammatillisten osaajien tarve ei katoa mihink\u00e4\u00e4n. Vaikka korkeakoulutettujen osuus kasvaa, yritykset tarvitsevat silti noin 3600 uutta ammatillista osaajaa joka vuosi.\u00a0<br \/>\u2013 Koska ammatillisesta koulutuksesta jatketaan my\u00f6s korkeakouluihin, muutos ei automaattisesti romahduta ammatillisen koulutuksen m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 paineet ammatillisen koulutuksen kehitt\u00e4miselle kasvavat.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Mihin teht\u00e4viin yritysten on vaikeinta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 osaajia?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Korkeakoulutettujen osalta\u00a0kyselyss\u00e4\u00a0nousevat erikoisosaamista vaativat suunnitteluroolit \u2013 esimerkiksi teko\u00e4ly, tehoelektroniikka, analogia- ja digitaalisuunnittelu, pilviosaaminen ja kyberturvallisuus.\u00a0<br \/>\u2013 Ammattiosaajista pulaa on\u00a0kyselyn mukaan\u00a0riitt\u00e4v\u00e4n korkeasta osaamisesta\u00a0valmistavan teollisuuden vaativissa rooleissa, kuten robottihitsauksessa, CNC-koneistuksessa\u00a0ja valimoty\u00f6ss\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Miten voi olla osaajapula, jos samaan aikaan on paljon ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 On totta, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 joissain teknologia-alan ammateissa on tilastollista ylitarjontaa. Mutta suhdanne muuttuu nopeasti. Kun katsotaan samoja tilastoja vuodelta 2023, tilanne oli t\u00e4ysin toisenlainen: monissa ammateissa oli ty\u00f6voimapula tai vakava\u00a0kohtaanto-ongelma.\u00a0<br \/>\u2013 Kun kasvu t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htee k\u00e4yntiin, on nopea paluu t\u00e4h\u00e4n tilanteeseen todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4.\u00a0\u00a0<br \/>\u2013 On huomattava my\u00f6s, ett\u00e4\u00a0nykyisess\u00e4 huonossakaan suhdanteessa\u00a0teknologiateollisuuden toimialalla henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole\u00a0merkitt\u00e4v\u00e4sti pienentynyt, vaan yritykset ovat halunneet pit\u00e4\u00e4 osaajista kiinni.\u00a0<br \/>\u2013 Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 erityisesti korkeakoulutetuista on tulossa vakava pula, kun el\u00e4k\u00f6ityminen kiihtyy, el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4v\u00e4t ovat yh\u00e4 korkeammin koulutettuja,\u00a0ja ik\u00e4luokat pienenev\u00e4t.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 nyt, jotta osaajat riitt\u00e4isiv\u00e4t?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Koulutustason nosto vaatii panostuksia korkeakoulutukseen ja koko koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n varhaisista vuosista jatkuvaan oppimiseen. Teknologiateollisuuden\u00a0ehdotus tavoitteeksi on, ett\u00e4 70 prosentilla nuorista aikuisista olisi korkeakoulutusta vuonna 2040.\u00a0<br \/>\u2013 Samalla Suomen t\u00e4ytyy olla maa, jonne on kiinnostavaa tulla: maahanmuuton prosessien on toimittava ja kotoutumisen oltava laadukasta.\u00a0<br \/>\u2013 Korkeakouluissa tarvitaan riitt\u00e4v\u00e4sti aloituspaikkoja, ja ammatillisesta valmistuville on varmistettava yritysten tarpeita vastaava osaaminen ja sujuvat v\u00e4yl\u00e4t korkeakoulutukseen.\u00a0<\/p>\n<p><strong>Mik\u00e4 on Teknologiateollisuuden t\u00e4rkein viesti osaajatarpeista p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille ja koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jille juuri nyt?<\/strong>\u00a0<\/p>\n<p>\u2013\u00a0Korkeakouluvision p\u00e4ivityksess\u00e4 tulee asettaa riitt\u00e4v\u00e4n kunnianhimoiset tavoitteet vuodelle 2040.\u00a0Koulutusasteen reipas nostaminen toisi ennakointitietojen perusteella nuorille t\u00f6it\u00e4 ja nostaisi Suomen korkeammalle talouskasvun uralle.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"26.11.2025 &#8211; Uutiset Teknologiateollisuuden tuore selvitys osaajatarpeista piirt\u00e4\u00e4 kuvan alasta, jonka kasvu ja teknologiamurros nostavat osaamisvaatimuksia samaan aikaan,&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":100931,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-100930","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115618354929254963","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100930","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=100930"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/100930\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/100931"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=100930"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=100930"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=100930"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}