{"id":101130,"date":"2025-11-27T04:33:09","date_gmt":"2025-11-27T04:33:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/101130\/"},"modified":"2025-11-27T04:33:09","modified_gmt":"2025-11-27T04:33:09","slug":"nobelisti-bengt-holmstrom-sanoo-suoraan-eu-saatelee-itsensa-hengilta-tilanne-on-katastrofaalinen-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/101130\/","title":{"rendered":"Nobelisti Bengt Holmstr\u00f6m sanoo suoraan: EU s\u00e4\u00e4telee itsens\u00e4 hengilt\u00e4 \u2013 \u201dTilanne on katastrofaalinen\u201d | Talous"},"content":{"rendered":"

S\u00e4\u00e4ntely on sana, joka tulee monelle ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen Euroopan unionista. Joillekin se tuo positiivisia mielikuvia, toisille negatiivisia. Nobel-palkittu talousprofessori Bengt Holmstr\u00f6m<\/strong> kuuluu j\u00e4lkimm\u00e4iseen ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Euroopan suuri ongelma on se, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on jumalattomasti kielteisi\u00e4 rajoituksia ja s\u00e4\u00e4ntely on karannut ihan k\u00e4sist\u00e4, Holmstr\u00f6m tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vuosien ajan EU loi aktiivisesti kuvaa itsest\u00e4\u00e4n globaalina s\u00e4\u00e4ntelij\u00e4n\u00e4, jonka s\u00e4\u00e4d\u00f6kset hiljalleen levi\u00e4v\u00e4t my\u00f6s talousalueen ulkopuolelle. N\u00e4in k\u00e4vi muun muassa lentoliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6rajoitusten ja latureiden liit\u00e4nt\u00f6jen kanssa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kutsutaan Brysselin efektiksi. Yrityksille on helpointa tehd\u00e4 asiat yhdell\u00e4 tavalla, joten merkitt\u00e4v\u00e4n markkina-alueen s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 aletaan noudattaa globaalisti.<\/p>\n

Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU on profiloitunut etenkin digitaalisen s\u00e4\u00e4ntelyn johtajana. On yleinen tietosuoja-asetus GDPR, digipalvelus\u00e4\u00e4d\u00f6s DSA, digimarkkinas\u00e4\u00e4d\u00f6s DMA, datas\u00e4\u00e4d\u00f6s ja teko\u00e4lyasetus. N\u00e4ill\u00e4 EU on pyrkinyt luomaan reilut ja kansalaisten oikeudet huomioon ottavat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n

Tietosuoja-asetuksen kanssa viel\u00e4 n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 EU voisi olla globaali suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 my\u00f6s digimaailman s\u00e4\u00e4ntelyss\u00e4. Kalifornian osavaltio s\u00e4\u00e4ti pian oman versionsa tietosuojalaista. Hieman my\u00f6hemmin sama tapahtui Brasiliassa, L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja monessa Aasian maassa. Jopa Kiinan ensimm\u00e4isen tietosuojalain katsotaan ottaneen vaikutuksia GDPR:st\u00e4.<\/p>\n

Sitten tuli teko\u00e4ly ja muu maailma ei seurannutkaan en\u00e4\u00e4 EU:n per\u00e4ss\u00e4. Yhdysvalloissa itse asiassa suunta muuttui t\u00e4ysin, kun presidentti Donald Trump<\/strong> palasi valtaan.<\/p>\n

Yht\u00e4kki\u00e4 EU j\u00e4i yksin s\u00e4\u00e4nt\u00f6jens\u00e4 kanssa.<\/p>\n

Samalla koko teknologinen kehitys alkoi nojata yh\u00e4 enemm\u00e4n teko\u00e4lyn varaan ja suhtautuminen s\u00e4\u00e4ntelyyn alkoi muuttua my\u00f6s Brysseliss\u00e4.<\/p>\n

\"Ursula\u201dS\u00e4\u00e4ntely on karannut k\u00e4sist\u00e4\u201d<\/p>\n

Viime syksyn\u00e4 Euroopan keskuspankin entinen p\u00e4\u00e4johtaja Mario Draghi<\/strong> julkaisi paljon keskustelua her\u00e4tt\u00e4neen raportin EU:n kilpailukyvyst\u00e4. Suomessa huomio kiinnittyi Draghin ehdottamaan yhteisvelkaan<\/a>, mutta elinkeinoel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esille nostettiin Draghin huoli yrityksi\u00e4 kuormittavasta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4.<\/p>\n

Draghin raportti rikkoi EU:ssa vallinneen yhteisymm\u00e4rryksen s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4. Brysseliss\u00e4 alettiin puhua s\u00e4\u00e4ntelyn yksinkertaistamisesta ja hallinnollisen taakan v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Tammikuussa Euroopan komissio julkaisi kilpailukykykompassiksi nimetyn suunnitelman, jossa yritysten toimintaa helpotetaan yksinkertaistamalla s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja lakeja. Samalla komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen<\/strong> m\u00e4\u00e4ritteli vaihtoehtoisen lakikehikon, jota startupit ja kasvuyhti\u00f6t voisivat noudattaa yksitt\u00e4isten j\u00e4senvaltioiden lakien sijaan.<\/p>\n

Kuukautta my\u00f6hemmin komissio esitteli omnibus-hankkeen<\/a>, jonka tavoitteena on kevent\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Viime viikolla komissio antoi oman ehdotuksensa s\u00e4\u00e4ntelyn purkamisesta.<\/p>\n

Toissa viikolla oman n\u00e4kemyksens\u00e4 aiheeseen antoivat taloustieteilij\u00e4t Luis Garicano<\/strong>, Nicolas Petit<\/strong> ja Bengt Holmstr\u00f6m. Kolmikon kirjoittama Innovaation perustuslaki: Uusi eurooppalainen renessanssi –raportti<\/a> jatkaa Draghin linjaa. Kirjoittajat katsovat, ett\u00e4 EU:n liiallinen s\u00e4\u00e4ntelykeskeisyys on tukahduttanut vanhan mantereen innovaation ja kilpailukyvyn.<\/p>\n

Holmstr\u00f6m katsoo, ett\u00e4 EU:ssa innostuttiin s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4\u00e4n asioita, joita ei viel\u00e4 ollut olemassakaan. N\u00e4in k\u00e4vi muun muassa teko\u00e4lydirektiivin kanssa. Sen soveltamista mietit\u00e4\u00e4n nyt uusiksi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kaltainen toiminta on Holmstr\u00f6min mukaan myrkky\u00e4 startupeille, jotka yrityksen ja erehdyksen kautta pyrkiv\u00e4t nopeasti l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n voittavan tuotteen.<\/p>\n

\u2013 Sanoisin, ett\u00e4 tilanne Euroopassa on katastrofaalinen.<\/p>\n

\"Bengt<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Holmstr\u00f6m oli mukana kirjoittamassa innovaatioraporttia, jossa Euroopan talouskehityst\u00e4 verrataan Yhdysvaltoihin. Raportin mukaan EU-alueen ongelmat juontuvat taloudellisen integraatiotavoitteen hylk\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja liiallisesta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4. Kuva: Tanja Heino \/ YleDirektiiveist\u00e4 pit\u00e4isi kokonaan hankkiutua eroon<\/p>\n

Holmstr\u00f6min mielest\u00e4 ongelman keski\u00f6ss\u00e4 ovat direktiivit.<\/p>\n

Direktiivien tarkoitus on yhdenmukaistaa j\u00e4senmaiden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotta toiminta EU:n sis\u00e4markkinoilla olisi mahdollisimman sujuvaa. Direktiivit antavat kuitenkin j\u00e4senmailleen vapauden p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 siit\u00e4, miten niit\u00e4 sovelletaan kansalliseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on johtanut siihen, ett\u00e4 valtiot vet\u00e4v\u00e4t kotiin p\u00e4in aina kun mahdollista suojellakseen omia intressej\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Ja seuraavaksi meill\u00e4 on 27 aivan erilaista juridista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 liittyen johonkin asiaan, Holmstr\u00f6m toteaa.<\/p>\n

Holmstr\u00f6m katsoo, ett\u00e4 kitkan poistamisen sijaan direktiivit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 sis\u00e4markkinoilla.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sis\u00e4markkinaa.<\/p>\n

Ratkaisu on taloustieteilij\u00f6iden mukaan yksinkertainen. Hankkiudutaan direktiiveist\u00e4 kokonaan eroon.<\/p>\n

\u2013 Joko EU p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai valtiot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, mutta t\u00e4m\u00e4 hirve\u00e4n intensiivinen keskustelu siin\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 t\u00e4ytyy poistaa.<\/p>\n

Direktiivien tilalle nousisi niin kutsuttu 28. oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka olisi vaihtoehto 27 j\u00e4senvaltion kansallisille lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ille. T\u00e4m\u00e4 on se von der Leyenin m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 lakikehikko startupeille ja kasvuyhti\u00f6ille.<\/p>\n

Holmstr\u00f6m vertaa t\u00e4t\u00e4 Schengen-alueeseen, johon liittymisen j\u00e4senvaltiot saivat itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. Vaihtoehtoisen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n kohdalla valinnan tekisi yritys. Se joko noudattaisi kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 tai valitsisi yhteisen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n

\u201dJos kukaan ei tee rahaa, mit\u00e4\u00e4n ei tapahdu\u201d<\/p>\n

Holmstr\u00f6m tarkastelee Eurooppaa ulkopuolisin silmin. H\u00e4n l\u00e4hti jatko-opiskelijaksi Yhdysvaltoihin yli 40 vuotta sitten ja lyhytt\u00e4 py\u00f6r\u00e4hdyst\u00e4 Belgiassa ja Helsingiss\u00e4 lukuun ottamatta ura rakentui sinne.<\/p>\n

Yhdysvalloissa Holmstr\u00f6m on ty\u00f6skennellyt taloustieteen professorina muun muassa Yalessa ja Massachusetts Institute of Technology -yliopistossa (MIT). Viimeiset vuodet h\u00e4n on ollut el\u00e4kkeell\u00e4, mutta ty\u00f6nteko ei ole loppunut.<\/p>\n

Holmstr\u00f6m katsoo, ett\u00e4 amerikkalainen tapa suhtautua ty\u00f6h\u00f6n ja vaurastumiseen ovat taloudellisen kehityksen perusta.<\/p>\n

\u2013 Jos kukaan ei tee rahaa, niin ei mit\u00e4\u00e4n tapahdu, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n

Nyt rahaa tekev\u00e4t etenkin startup-yhti\u00f6t, joten maaper\u00e4st\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4 niille mahdollisimman suotuisa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on yleistynyt my\u00f6s EU:ssa. Kehitys on kuitenkin Holmstr\u00f6min mukaan ep\u00e4tasaista.<\/p>\n

\u2013 Viimeisen vuoden aikana Suomessa on tapahtunut iso harppaus teko\u00e4lyss\u00e4 ja startup-toiminnassa, Holmstr\u00f6m toteaa.<\/p>\n

Hankalampaa on Etel\u00e4- ja Keski-Euroopassa.<\/p>\n

\u2013 Iso osa Euroopasta sairastaa jonkinlaista depressiota tai ep\u00e4toivoa, h\u00e4n kuvailee.<\/p>\n

T\u00e4llaisessa tilanteessa Suomen kannattaisi Holmstr\u00f6min mielest\u00e4 hakea liittolaisuuksia samanmielisist\u00e4 maista. Hyv\u00e4 pohja voisi l\u00f6yty\u00e4 Pohjoismaista ja muista It\u00e4meren valtioista. T\u00e4m\u00e4 liittouma voisi omilla toimillaan pyrki\u00e4 luomaan EU:n sis\u00e4isen Bryssel-efektin, joka levi\u00e4isi pohjoisesta unionin etel\u00e4osiin.<\/p>\n

Bengt Holmstr\u00f6m uskoo, ett\u00e4 teko\u00e4lyll\u00e4 on useita merkitt\u00e4vi\u00e4 rooleja niin talouskasvun synnytt\u00e4misess\u00e4 kuin ilmastonmuutoksen ratkaisussa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"S\u00e4\u00e4ntely on sana, joka tulee monelle ensimm\u00e4isen\u00e4 mieleen Euroopan unionista. Joillekin se tuo positiivisia mielikuvia, toisille negatiivisia. Nobel-palkittu…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":101131,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[19390,22,23,19389,2207,1617,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,78,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-101130","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-bengt-holmstrom","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-direktiivit","12":"tag-euroopan-komissio","13":"tag-euroopan-unioni","14":"tag-featured-news","15":"tag-featurednews","16":"tag-fi","17":"tag-finland","18":"tag-finnish","19":"tag-headlines","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-suomi","28":"tag-talous","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-ulkomaat","32":"tag-uutiset","33":"tag-world","34":"tag-world-news","35":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115619797944836101","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101130","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=101130"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101130\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/101131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=101130"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=101130"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=101130"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}