{"id":101328,"date":"2025-11-27T09:18:11","date_gmt":"2025-11-27T09:18:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/101328\/"},"modified":"2025-11-27T09:18:11","modified_gmt":"2025-11-27T09:18:11","slug":"uusi-selvitys-polttoon-perustumattomaan-ja-hiilinegatiiviseen-kaukolampoon-siirtymisesta-2025","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/101328\/","title":{"rendered":"Uusi selvitys polttoon perustumattomaan ja hiilinegatiiviseen kaukol\u00e4mp\u00f6\u00f6n siirtymisest\u00e4 (2025)"},"content":{"rendered":"<p>\t\t\t\t\t\t\t\t\t<img fetchpriority=\"high\" decoding=\"async\" width=\"1240\" height=\"695\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/data_visualization_of_energy_flow_glowing_orange_data_lines_t_b1521314-00e2-47ed-8e9d-2026680f7e67_1.png\" class=\"attachment-large size-large\" alt=\"\"  \/>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/p>\n<p class=\"s-hero-element-article-page__description\">\n\t\t\t\t\t\t\t\t\tSuomen suurten kaupunkien l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4 voidaan uudistaa joko kalliisti tai kustannustehokkaasti. Nyt meill\u00e4 on siit\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kattavat luvut. Uusin selvityksemme esittelee avoimesti hintalaput sille, miten suuren kaupungin l\u00e4mmitys voidaan hoitaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6m\u00e4sti vuoteen 2040 menness\u00e4, sek\u00e4 eri vaihtoehtojen vaikutukset s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja muun yhteiskunnan, etenkin liikennesektorin v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isyyteen.\t\t\t\t\t\t\t\t<\/p>\n<p>\t\t\t\t\t\t\t\tJulkaistu: 27.11.2025<br \/>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\tKirjoittaja: Jukka Joronen<\/p>\n<p>Selvityksess\u00e4 tarkastelemme polttoon perustumatonta ja hiilinegatiivista kaupungin l\u00e4mmitt\u00e4mist\u00e4 Tampereen Energian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Julkaisimme ensimm\u00e4isen vastaavan selvityksen 1.9.2021 ja sen p\u00e4ivityksen vuonna 2023. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n nopea muutos edellytt\u00e4\u00e4 tietojen s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n selvityksen tavoitteena on p\u00e4ivityksen ohella syvent\u00e4\u00e4 erityisesti tietoa kaukol\u00e4mp\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n, s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n ja maank\u00e4ytt\u00f6sektorin kytkeytymisest\u00e4 toisiinsa.<\/p>\n<p>Laskelmat on tehty kylm\u00e4n ja v\u00e4h\u00e4tuulisen viikon olosuhteissa \u2013 tilanteessa, jossa l\u00e4mmityksen on toimittava varmasti ja s\u00e4hk\u00f6nkulutus on huipussaan, mutta s\u00e4\u00e4varmaa tuotantoa on v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<p>Selvityksemme tarjoaa faktoihin perustuvan kokonaiskuvan l\u00e4mmitysratkaisujen ilmasto-, talous- ja toimitusvarmuusvaikutuksista sek\u00e4 selke\u00e4t suositukset siit\u00e4, millaisilla reunaehdoilla Suomi voi rakentaa kest\u00e4v\u00e4n ja kustannustehokkaan l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4n. Koska Suomelta puuttuu yh\u00e4 yhteinen visio l\u00e4mmityksen tulevaisuudesta, t\u00e4m\u00e4 selvitys tarjoaa selke\u00e4n pohjan kansalliselle keskustelulle.<\/p>\n<p>Vuoteen 2027 menness\u00e4 Tampereen Energia v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiilisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n noin 90 % vuoden 2010 tasosta. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset jatkuvat, mutta j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4vien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien vaikuttavuus pienenee vuosi vuodelta, koska p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyspotentiaalia on v\u00e4hemm\u00e4n. Viimeisten tonnien osalta resurssien hukkaamisen ja osaoptimoinnin vaara kasvaa. Olemme siis selvitt\u00e4neet, millainen suunnitelma on kustannustehokas ja synnytt\u00e4\u00e4 todellisia nettop\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4henemi\u00e4.<\/p>\n<p>Selvityksess\u00e4 esitetyt kaikki viisi skenaariota laskevat l\u00e4mm\u00f6ntuotannon k\u00e4yt\u00f6naikaiset p\u00e4\u00e4st\u00f6t nollaan tai l\u00e4hes nollaan vuoteen 2040 menness\u00e4. Skenaarioiden erot voidaan tiivist\u00e4\u00e4 seuraavasti:<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Energiasektorin investointikustannukset vaihtelevat noin 500 miljoonasta eurosta 2,6 miljardiin euroon pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Tampereen osalta viidess\u00e4 parhaan nykytiedon mukaan l\u00e4pi lasketussa skenaariossa.<\/li>\n<li>Kaukol\u00e4mm\u00f6ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t ratkaisut vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s siihen, miten energiaa kannattaa Suomessa tuottaa: osa skenaarioista parantaisi tuulivoiman rakentamisen kannattavuutta, osa vaatisi tuekseen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Tampereelle viitt\u00e4 50 megawatin tehoista pienydinvoimalaa.<\/li>\n<li>Julkisen vallan toimenpiteet voivat joko tukea tai heikent\u00e4\u00e4 kaukol\u00e4mp\u00f6yhti\u00f6iden hukkal\u00e4mm\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Parhaimmillaan kaukol\u00e4mp\u00f6, vedyntuotanto ja datakeskukset muodostavat joustavan s\u00e4hk\u00f6n kysynn\u00e4n, joka vakauttaa s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Toisaalta vaarana on my\u00f6s joustavuuden kannusteiden romuttuminen, joka k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 tehopulaa, ohjaa kalliisiin ratkaisuihin ja lis\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/li>\n<li>Skenaarioiden vaikutus s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4: huippukulutustilanteessa s\u00e4hk\u00f6n tehontarve voi kasvaa 0\u201350 % verrattuna nykytilanteeseen skenaariosta riippuen. Kaukol\u00e4mm\u00f6n ratkaisuilla on siis joko tehopulaa merkitt\u00e4v\u00e4sti helpottava tai pahentava vaikutus.<\/li>\n<li>Osa skenaarioista mahdollistaa my\u00f6s hiilidioksidin talteenoton ja hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6n, mik\u00e4 voisi kattaa osan raskaan liikenteen synteettisten polttoaineiden tarpeesta ja siten edist\u00e4\u00e4 Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista energiasektoria laajemmin siell\u00e4, miss\u00e4 suora s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen on osoittautunut haasteelliseksi.<\/li>\n<\/ul>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1228\" height=\"688\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/koontikuva_skenaariot.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-19004\"  \/><\/p>\n<p>Energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n keskeinen haaste on ratkaista s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n kasvava tehonhallinnan tarve v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isesti ja kustannustehokkaasti. Polttoon perustumattoman l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4n rakentaminen edellytt\u00e4\u00e4 ensin vastausta siihen, miten s\u00e4hk\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4n teho-ongelma hallitaan, sill\u00e4 l\u00e4mmityksen s\u00e4hk\u00f6istyminen lis\u00e4\u00e4 tehontarvetta erityisesti pakkasilla. S\u00e4hk\u00f6n kulutuspiikkien hallinta ei ole t\u00e4ysin p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4, vaikka s\u00e4hk\u00f6 on suurimman osan vuodesta v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Kaukol\u00e4mp\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t tarjoavat joustavuutta ja varatehoa, joiden avulla voidaan tasata kulutushuippuja ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uusiutuvaa s\u00e4hk\u00f6\u00e4 tehokkaammin esimerkiksi varastoimalla tuulivoimaa l\u00e4mp\u00f6akkuihin. Teho-ongelman ratkaisuun sopivia edullisia teknologioita on v\u00e4h\u00e4n, mutta kaukol\u00e4mp\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat alentaa kustannuksia ja toimivat siten Suomen erityisen\u00e4 vahvuutena tuuli- ja s\u00e4hk\u00f6voiman hallinnassa. Kaukol\u00e4mp\u00f6 tukee n\u00e4in sek\u00e4 uusiutuvan tuotannon ett\u00e4 kulutuksen joustavuutta.<\/p>\n<p>Hiilineutraalisuuden saavuttaminen kuitenkin vaikeutuu loppuvaiheessa, kun p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset kallistuvat ja s\u00e4hk\u00f6\u00f6n yksin tukeutuminen nostaisi kustannuksia ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4n sijaan tulisi siirty\u00e4 teollisen mittakaavan hiilidioksidin talteenottoon, jolla on Suomessa suuri potentiaali etenkin bioper\u00e4isen hiilen osalta. Hiilinegatiivisuuden saavuttaminen t\u00e4ll\u00e4 tavoin on kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa kuin t\u00e4ydellinen poltosta luopuminen, kunhan kansallinen ja kansainv\u00e4linen tahtotila tukevat kehityst\u00e4.<\/p>\n<p>Englanninkielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s selvityksest\u00e4 julkaistaan viikolla 49.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomen suurten kaupunkien l\u00e4mmitysj\u00e4rjestelm\u00e4 voidaan uudistaa joko kalliisti tai kustannustehokkaasti. Nyt meill\u00e4 on siit\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kattavat luvut.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":101329,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-101328","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-suomi","14":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115620918682466265","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101328","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=101328"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/101328\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/101329"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=101328"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=101328"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=101328"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}